Jaksolliset ominaisuudet

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Molekyylien sidokset Juha Taskinen
Advertisements

Metallit Kuva :
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Veden kovuuden määritys kompleksometrisellä titrauksella
Hajoamislajit Ionisoimaton Ionisoiva säteily Hajoamislaki Radon
3 ATOMIN MALLI.
Atomin rakenteesta videohttp://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=2222.
Olomuodon muutokset ominaislämpökapasiteetti c = aineen ominaisuus, kuinka paljon aine voi luovuttaa / vastaanottaa lämpöenergiaa (Huom! Kaasut vakiopaine/vakiotilavuus)
Atomit Molekyylit Sidokset Poolisuus Vuorovaikutukset
6. Energia ja olomuodot.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Kemia on sähköä Kemiallisia reaktioita, joissa elektroneja siirtyy kutsutaan hapetus-pelkistysreaktioiksi (tai redox-reaktioiksi) Kun alkuaine luovuttaa.
Ammattikemia Terhi Puntila
4 ATOMIN YDIN.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014
2 SÄTEILYÄ JA AINETTA KUVATAAN USEILLA MALLEILLA
Vetyatomin stationääriset tilat
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine
Suolojen liukoisuus Ioniyhdisteiden vesiliukoisuuteen vaikuttaa
Hapot ja emäkset Happo luovuttaa protonin emäs vastaanottaa
Harj Esitä lineaarisen N3 ionin p-orbitaalien sitoutumista kuvaava
Muutama Fys 8 kertaustehtävä ratkaisut ja teoriaa
Perusvuorovaikutukset
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
2.2 IONISIDOS IONISIDOKSEN MUODOSTUMINEN Metalleilla on pieni elektronegatiivisuus, joten ne luovuttavat ulkoelektroninsa epämetalleille, joiden elektronegatiivisuus.
Konformaatioisomeria
Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet
2. Jaksollinen järjestelmä
Ionisidokset Seppo Koppinen 2016.
SOLUN AINEENVAIHDUNTA
Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia
Olomuodosta toiseen.
SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti.
Jaksollinen järjestelmä
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen. 1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen.
Fysiikan käsitteitä AGORA (Pieni oppimäärä) Sähköopin
Atomin rakenne 8Ke.
Tiivistelmä 1. Atomi Alkuaine sisältää vain yhdenlaisia atomeja, jotka on nimetty kyseisen alkuaineen mukaan. Atomin pääosat ovat ydin ja elektronipilvi.
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Kemialliset yhdisteet
Elinympäristömme alkuaineita ja yhdisteitä
Rakennekaavoja.
Elektroniverho eli elektronipilvi energiatasot eli elektronikuoret
Kemialliset sidokset – vahvat ja heikot
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
Tiivistelmä 3. Jaksollinen järjestelmä
Aine rakentuu atomeista
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
k-kantaisen eksponenttifunktion ominaisuuksia
Sähkövaraus ja sähkökenttä
9 Energian sitoutuminen ja vapautuminen
Ionisidos Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elektroneg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos.
Kvanttimekeaaninen atomimalli
Jaksollinen järjestelmä
Kemialliset sidokset Metallisidos
Elinympäristömme alkuaineita
Tehtävä 87 Tutki, millä seuraavista yhdisteistä on eniten ioniluonnetta: vetyfluoridi, natriumfluoridi,alumiinifluoridi. Perustele. Millä sidoksilla atomit.
Jaksollinen järjestelmä ja alkuaineet
Muutokset atomin elektronirakenteessa
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
perushiukkasia ja niiden välisiä vuorovaikutuksia kuvaava teoria
3 ATOMIN MALLI.
Kemiallinen merkki   59Co3+ protonit neutronit elektronit
Radioaktiivinen hajoaminen
1. Atomi Massaluku kertoo protonien ja neutronien yhteismäärän.
3. Ionisidos Alkuaineet pyrkivät oktettiin (8 ulkoelektronia).
Esityksen transkriptio:

Jaksolliset ominaisuudet Hapetusluku on atomin luovuttama tai vastaanottama elektronimäärä Hapetusluku ilmoitetaan roomalaisin numeroin. Hapetuslukuja Maol sivu 144

Atomisäde kasvaa ryhmässä alaspäin mentäessä, koska elektronikuoria on enemmän. Maol sivu 143 Atomisäde pienenee jaksossa vasemmalta oikealle siirryttäessä, koska suurempi ytimen protonimäärä vetää samalla kuorella olevia elektroneja voimakkaammin puoleensa. Pääryhmien metalleilla atomikoon suureneminen merkitsee reaktiokyvyn kasvamista Epämetalleilla reaktiokyky kasvaa, kun atomikoko pienenee.

Positiivinen ioni = kationi on pienempi kuin vastaava varaukseton atomi. Maol sivu 143 Negatiivinen ioni = anioni on suurempi kuin vastaava varaukseton atomi.

Ionisoitumisenergia eli ionisaatioenergia (Ei) on energia, joka vähintään tarvitaan elektronin irrottamiseksi perustilassa olevasta kaasumaisesta atomista Maol sivu 142

Elektroniaffiniteetti on energia, joka vapautuu, tai sitoutuu, kun kaasutilassa olevaan atomiin tai ioniin liittyy yksi elektroni. Jos saatu tulos on positiivinen arvo niin siitä tiedetään että energiaa sitoutuu, jos saatu tulos on negatiivinen arvo energiaa vapautuu

Sivu 145