Sosiologian johdantokurssi syksy 2007 HY Sosiologian laitos prof Sosiologian johdantokurssi syksy 2007 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen pe 10-12 Unioninkatu 40 ls 1: 7.9. – 19.10. 2007 ke 16-18 Porthania ls 674: 12.9.-17.10. 2007 Loppukuulustelu 31.10.. 2007 klo 16-18 Porthania 674 Uusinta 14.11.2007 klo 16-18 Porthania 674 Ilmoittautuminen WebOodissa - Bauman: Sosiologinen ajattelu http://www.valt.helsinki.fi/staff/psulkune/johdantokurssi/

Luento 1: ”Mitä on sosiologia?”

A. Ajatus ”yhteiskunnasta” B. Ajatus siihen kohdistuvasta tiedosta ”Society is not a thing, it is the name of an idea.” (Howard S. Becker) A. Ajatus ”yhteiskunnasta” B. Ajatus siihen kohdistuvasta tiedosta Sosiologiassa puhutaan usein tieteenalan "klassikoista". Tässä on Max Weber (1864-1920), tunnetaan mm. käsitteestä protestanttinen etiikka; seuraavassa kuvassa Emile Durkheim (1858-1917), joka tunnetaan m käsitteistä mekaaninen ja orgaaninen solidaarisuus; sitä seuraavassa Karl Marx (1818-1883), joka taas tunnetaan käsitteistä "pääoma", "riisto", "lisäarvo", sosialistinen luokkataistelu.On toki muitakin, kuten esimerkiksi Georg Simmel (1858-1918). Sitten olen minä (1948-). Vitsi on yleisesti käytetty, ja se toimii juuri siksi, että "klassikoilla" on poikkeuksellisen merkittävä asema sosiologiassa - heidän tuotantonsa on ensimmäisenä muotoillut sen idean yhteiskunnasta, jonka varaan sosiologinen ajattelutapa on muotoutunut

Sosiologiassa puhutaan usein tieteenalan "klassikoista" Sosiologiassa puhutaan usein tieteenalan "klassikoista". Tässä on Max Weber (1864-1920), tunnetaan mm. käsitteestä protestanttinen etiikka; seuraavassa kuvassa Emile Durkheim (1858-1917), joka tunnetaan m käsitteistä mekaaninen ja orgaaninen solidaarisuus; sitä seuraavassa Karl Marx (1818-1883), joka taas tunnetaan käsitteistä "pääoma", "riisto", "lisäarvo", sosialistinen luokkataistelu.On toki muitakin, kuten esimerkiksi Georg Simmel (1858-1918). Sitten olen minä (1948-). Vitsi on yleisesti käytetty, ja se toimii juuri siksi, että "klassikoilla" on poikkeuksellisen merkittävä asema sosiologiassa - heidän tuotantonsa on ensimmäisenä muotoillut sen idean yhteiskunnasta, jonka varaan sosiologinen ajattelutapa on muotoutunut

Mitä on sosiologia? (Opinto-opas) Sosiologian tarkastelukohteet vaihtelevat globalisaatiosta ja kokonaisista yhteiskunnista intiimeihin sosiaalisiin suhteisiin. Tutkittavina ovat yhteiskunnan rakenne ja sen muutos; instituutiot, organisaatiot ja yhteisöt; sosiaalinen toiminta ja sosiaaliset verkostot; ihmisten arvot, asenteet ja puhetavat. Sosiologinen ajattelutapa tekee mahdolliseksi jokapäiväisten käsitysten kyseenalaistamisen ja tietoisen etääntymisen totunnaisista ajattelutavoista. Koska sosiologian näkökulmat ja tutkimustulokset menevät totunnaisia käsityksiä syvemmälle, paljastavat piileviä ongelmia ja avaavat näkyviin uusia vaihtoehtoja, sosiologialla on vahva kriittinen potentiaali. Samoista syistä se on käyttökelpoinen myös pätevää tietoa vaativassa päätöksenteossa ja suunnittelussa. "Society is not a thing, it is the name of an idea". Howard S. Becker Murciassa 2003. Toinen nimi samalle idealle on "sosiologia". Sosiologia on toki myös instituutio, tieteenala (discipliini), mutta erikoinen: se on prosessi ("tutkittavana on..."), jopa aika ajoin sosiaalinen liike. Mutta kuten kaikki sosiaaliset liikkeet, sosiologia on ennen muuta ajattelutapa, siis idea. Mikä idea? A. On olemassa sosiaalinen todellisuus, joka on jotain muuta kuin totunnaiset käsitykset, jossa on piileviä ongelmia, ja jonka ongelmiin tutkimustulokset voivat ehdottaa ratkaisuja päättäjille ja suunnittelijoille; ja B. että sosiaalisen todellisuuden luonteesta voidaan tietää tieteellisiin menetelmiin nojautuvien tutkimusten perusteella asioita, joita totunnaiset ajattelutavat eivät tunne.

Sosiologisen tiedon ulottuvuuksia kollektiivinen (globaali, kansallinen, ryhmä)   intiimi rakenne   muutos rakenne   toiminta tiede   jokapäiväinen tieto ilmeinen   piilevä yleispätevä   suhteellinen päätöksentekoa palveleva   kriittinen

Sosiologian idean ydin: rakenne ja toiminta: ”Kudos, joka muodostuu monista ihmisten yksittäisistä aikeista ja toimista saa aikaan muutoksia ja tapahtumakulkuja, joita yksikään ihminen ei ole suunnitellut tai luonut. Tästä ihmisten keskinäisestä riippuvuudesta muodostuu aivan erikoislaatuinen järjestys, joka on pakottavampi ja voimakkaampi kuin sen muodostumiseen osallistuvien yksilöiden tahto ja järki. Tämä järjestys juuri määrää historiallisen muutoksen suunnan ja kulun.”(Norbert Elias, 1934) Puhutaan "tarkoittamattomista seurauksista" tai "piilofunktioista". Taloudellinen kasvu. Uskonto. Sosiaaliset ristiriidat (urheilu, kylätappelut). Klassisen sosiologisen yhteiskuntakäsityksen piirteitä: Sivilisaatio (Elias) Rakenteistumisen monikerroksisuus: väestö, talous, instituutiot, organisaatiot, suuret ja pienet yhteisöt, sosiaaliset verkostot, ajattelutavat ja asenteet ("kulttuuri") Rakenne ja sen lainalaisuudet, jotka määrittävät hyvien ja huonojen asioiden jakautumiseen eri väestöryhmien kesken; ja myös sosiaalisen muutoksen suuntaan ja nopeuteen. Tietoisen toiminnan ja rakenteellisten lainalaisuuksien välinen vuorovaikutus. Yksilöllistyminen (huom Elias), demokratia. Huom. diktatuurit eivät suosi/siedä sosiologiaa. Perinteisten yhteisöjen ja uskontojen hajoaminen, de-traditionaalisuus, rationaalistuminen, maallistuminen. Teollinen työnjako, markkinatalous. Kansakunta (alue, väestö, kieli, kulttuuriperinne, historia) --> Sosiologia on modernin, teolliseen tuotantoon, markkinatalouteen, demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluva ilmiö ja sen keskeiset kysymyksenasettelut koskevat tällaisen yhteiskunnan idean toteutumismahdollisuuksia, sen pysyvyyden ja kehittymisen edellytyksiä sekä sen puitteissa tapahtuvia prosesseja ja ilmiöitä. Sosiologia on ajattelutapa, joka tulkitsee ja selittää ihmisten vuorovaikutuksen ja ajatusmaailman ilmiöitä tämän idean muodostaman kehikon puitteissa. HUOMAUTUS 1: Monet hyvät ideat kylläkin ovat syntyneet antropologian piirissä ja sieltä siirtyneet sosiologiseen teorianmuodostukseen. HUOMAUTUS 2: Sosiologien keskuudessa vallitsee toki paljon mielipide-eroja, paljon enemmän kuin luonnontieteissä; ja ne ovat eri laatuisia koska ne liittyvät arvoihin. Esimerkiksi luokka; tasa-arvo; rikollisuuden syyt ja rangaistusjärjestelmän vaikutukset. HUOMAUTUS 3: Keskeinen painotusero sosiologisten lähestymistapojen välillä: painotetaanko objektiivisia rakenteita ja kausaalisuhteita vai toimintaa ja merkityksiä. Kun painotetaan rakenteita ja kausaalisuhteita, ei ole kovin olennaista, mitä ihmiset itse ajattelevat - he yksinkertaisesti vain ovat väärässä jos he esimerkiksi uskovat, että alkoholin hinnalla ei olisi vaikutusta alkoholihaittojen määrään tai että rangaistusten koventaminen vähentää rikollisuutta. Tutkimus osoittaa johdonmukaisesti muuta, ja sen nojalla voidaan tehdä selkeitä toimenpidesuosituksia, joista kohtalaisen varmasti tiedetään niiden vaikutukset. Jos sen sijaan painotetaan toimintaa, huomion keskipisteeseen nousee toimijoiden omat ajatukset ja tulkinnat todellisuudesta. Miksi tutkimusten tuloksiin on niin vaikea luottaa? Miksi päättäjät kaikesta huolimatta alentavat alkoholin hintoja ja kiristävät rangaistuksia? Ehkäpä taustalla on jokin taloudellinen intressi? Vai kenties asenteet alkoholin kulutuksen sääntelyä tai rikollisten rankaisemista kohtaan heijastavatkin jotain "syvempää" piiloista ajatusrakennelmaa yhteiskunnasta - esimerkiksi kovaluontoisuutta tai piittaamattomuutta niistä, jotka ryyppäämisensä tai rikollisuuden vuoksi sulkevat itsensä yhteiskunnan ulkopuolelle. Anthony Giddens: Vuosisadan suuri trendi on ollut siirtyminen rakenteiden ja kausaalisuuksien korostamisesta toiminnan ja merkityksen korostamiseen. Pikemminkin niin että ollaan palattu tässä suhteessa takaisin klassikoiden - Durkheim, Weber, Simmel - ajatusmaailmaan.

A.Sosiologisen yhteiskuntakäsityksen piirteitä (modernisaatio): Sivilisaatio, eriytyminen (Spencer, klassikot, Elias) Monikerroksisuus: instituutiot, organisaatiot, suuret ja pienet yhteisöt, verkostot, ajattelutavat ja asenteet ("kulttuuri") Luonnon ja kulttuurin kaksinaisuus (luonnon vs. yhteiskunnan järjestys: vapaa tahto, kieli, suunnitelma) Rakenne ja sen lainalaisuudet. Tietoisen toiminnan ja rakenteellisten lainalaisuuksien vuorovaikutus. Yksilöllistyminen: poliittinen, oikeudellinen, taloudellinen Perinteisten yhteisöjen ja uskontojen hajoaminen, rationaalistuminen, maallistuminen. Teollinen työnjako, markkinatalous. Kansakunta (alue, väestö, kieli, kulttuuriperinne, historia, poliittiset instituutiot) ei ole olemassa yhtä instituutiota tai valtakeskusta, jonka varassa yhteiskunnan järjestys olisi: koordinaatio ilman käskijää

B. Yhteiskuntaa koskevan tiedon luonne ”arkiajattelukin” on tietoa yhteiskunnasta kenelle sosiologinen tieto on suunnattu? koskeeko se keinoja vai arvoja ja päämääriä? onko sosiologinen tieto objektiivista vai subjektiivista? onko yhteiskunta rakenne vai toimintaa  epistemologisia asenteita, ei yhteisesti omaksuttua näkemystä Interventio: Bourdieu ja laskennan tabu. Epistemologisia asenteita on monia, ja ne riippuvat sekä filosofisista lähtökohdista (epistemologisista teorioista) että yhteiskuntakäsityksestä (vaikea yhdistää ”positivismia” toimintapainotteiseen yhteiskuntakuvaan). Siitä johtuu että sosiologiassa ”keskustellaan” paljon sosiologiasta.

Michael Buraway: sosiologian tehtävät TIETOA KENELLE? MISTÄ? ammattilaisille yleisölle keinoista Professionaalinen sosiologia “policy” sosiologia, soveltava tiede päämääristä ja arvoista Kriittinen sosiologia JULKINEN SOSIOLOGIA

Sosiologien epistemologiset asenteet (Sulkunen) YHTEISKUNTA ON: TIETO ON: rakenne toimintaa objektiivista sosiaalinen insinööritaito SOSIOLOGINEN INTERVENTIO subjektiivista toimintatutkimus tulkitseva sosiologia