USKONTOTIETEEN PERUSTEET

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
Advertisements

USKONTOTIETEEN PERUSTEET
Luonto ja Raamattu. Peruskysymyksiä ja syytöksiä Miten ihminen on osa luomakuntaa? Miten uskonkäsityksemme vaikuttaa siihen, miten kohtelemme luontoa?
Mitä tarkoittaa skeema oppimisessa? Anna-Helena Lipponen 2012.
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
Moraalin kehitys (L.Kohlberg) Oikein vai väärin? Moraali kehittyy vaiheittain ajattelun kehittymisen mukana: 1.yksilön oma näkökulma 2. yhteisön lait ja.
7. Pyhien kirjojen tulkinta ja tutkimus Ydinsisältö.
USKONTOTIETEEN PERUSTEET UST/USH 111 (4op) 6.9. – Ti ja to Pr SL1.
MAAILMANKUVA, MAAILMANKATSOMUS, ELÄMÄNKATSOMUS. MITÄ TARKOITTAVAT KÄSITTEET: Maailmankuva Maailmankatsomus Elämänkatsomus.
Skeema Ihminen on sosiaalinen olento Ydinsisältö.
USKONTOTIETEEN PERUSTEET UST/USH 111 (4op) 4.9 – Ti ja to
Kodin ja koulun välinen yhteistyö
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
Julkinen sosiologia Juha Suoranta
Mitä Raamattu opettaa oikeasta ja väärästä
Taidefilosofia ja taidekasvatus tehtävät sl 2013
Partion arvokeskustelu
Eutanasia s
Humanismi.
Luku 11 – Nykyajan uskonnollisuuden kirjo
YHDESSÄ KOHTI ELÄMÄÄ: Lähetys ja evankeliointi muuttuvassa maailmassa
Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni
Uskonnot yhteiskunnassa
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
Uskontojen tieteellinen tutkimus
Islamin synty ja Koraani
OPETUSVINKKI.
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONNOLLISUUS YHDYSVALLOISSA
Liikesaksan perusteet I
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
Digitaalisuus opistojen strategiaan, pedagogiikkaan ja käytäntöön
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
Taidefilosofia ja taidekasvatus tehtävät sl 2012
Jerusalemin nähtävyydet
OPPIMAAN OPPIMINEN (1.vsk).
Kappale 10 Raamattu Sara ja Ville.
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
Koulutuksen järjestämisen ja opintojen järjestämisen prosessit
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
1. Uskontojen maailma Ydinsisältö.
Laadullisten tutkimusmenetelmien seminaari
9. Kristinuskon yhteiskunnallisia tulkintoja
Yhteenvetoa mediatekstien vaikuttamisen keinoista
ETIIKAN KÄSITTEITÄ s
1 Uskomukset On vaikea tietää varmasti
Skeema Ihminen on sosiaalinen olento Ydinsisältö
5. Eettinen vastuullisuus
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
16. Kristillisperäiset uskonnot
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
Metallurgian seminaari
ISLAMIN PERUSASIAT, ISLAM ja POLITIIKKA Selkeä MONOTEISMI
Esityksen transkriptio:

USKONTOTIETEEN PERUSTEET UST/USH 111 (4op) 6.9. – 20.10. 2016 Ti 14-16 ja to 14-16 Pr SL1

Uskontotieteen perusteet Opettaja: Yliopistonlehtori Heikki Pesonen Tavattavissa uskontotieteen tiloissa (Unioninkatu 38 E, huone 323) keskiviikkoisin klo 14-15 Sposti: heikki.pesonen@helsinki.fi P. 0294124332 Info: weboodi, uskontotieteen www-sivut flammassa, matskut.helsinki.fi

Kurssin suorittaminen Luennot ja kirjallisuus Fingerroos, Opas & Taira 2004 (toim.): Uskonnon paikka. Sivut 53-71 ja 209-411 (Pyysiäisen, Mikkolan, Fingerroosin, Salmelan, Jylhänkankaan, Puurosen ja Hovin artikkelit); K. Ketola et al: Näköaloja uskontoon. Uskontotieteen ajankohtaisia suuntauksia, artikkelit "Mitä on uskontotiede", "Uskontotiedettä tekemässä", "Kertokaa lisää jumalasuhteestanne", "Uskonto ja moderni yhteiskunta" sekä "Uskonto ja vaietut naiset”; V. Anttonen: Uskontotieteen maastot ja kartat ss. 9-108. Tentitään tiistaina 25.10. klo. 9.15-12, P I Rästitentit: tiedekuntatentti 17.2. tai ensimmäisessä kesätentissä 29.6., ilmoittautuminen weboodissa

Uskontotieteen suuntaukset: uskontopsykologia Jung havaitsi samankaltaisuuksia myyttien ja unien välillä ajatus kollektiivisesta alitajunnasta historiaton ja muuttumaton myytit sen ilmauksia arkkityypit kollektiiviseen alitajuntaan sijoittuvia symboleja; esim. sankarin arkkityyppi tai mandala

Uskontotieteen suuntaukset: uskontopsykologia Amerikkalainen monomyytti Joseph Campbell 1990 (1949): Sankarin tuhannet kasvot Lawrence & Jewett 2002: The myth of the American superhero. Länsimaisessa populaarikulttuurissa (erityisesti elokuvassa) vallalla oleva myyttinen rakenne Valkoihoinen mies voittaa pahan, pelastaa maailman, palauttaa kosmoksen ja saa palkkion Kuitenkin (enenevässä määrin) poikkeuksia ja vastakulttuurisia sankareita ja sankarittaria

Uskontotieteen suuntaukset: uskontopsykologia Jungin merkitys uskontotieteelle uskonnon merkitys tämän päivän ihmiselle positiivinen suhtautuminen uskontoon vaikutus Mircea Eliadeen IanMcKellen, vai Gandalf, vai vanha viisas mies?

Uskontotieteen suuntaukset: uskontososiologia Fundamentalismi? Paluu perusteisiin, joita pidetään uskonnon perusteina. Ajatus siitä, että yhteiskunnan laajemmin pitäisi palata näihin perusteisiin. Kaikkien pitäisi noudattaa näitä periaatteita. Myös ei-uskonnollista fundamentalismia. Kunhan arvot joustamattomia Usko fundamentaaliseen tekstiin voi olla joustamatonta On tarkka joustamaton tulokulma, ei tilaa kriittiselle ajattelulle, ei punnita

Fundamentalismi? Ei punnita eri näkökulmia On dogmaattista. Säännöt ovat itsessään sääntöjä, oikeuttavat itsensä, seurauksilla ei väliä. Radikaalifuntamentalistinen tieto-opillinen kanta: on perususkomuksia olemassa, joita ei tarvitse perustella/oikeuttaa  perusfundamentit Perusfundamenttien ei tarvitse olla perustavanlaatuisia muiden mielestä: uudelleenmäärittely Haluttomuus muuttaa uskomuksiaan tai ajatteluaan millään rationaalisiin tai empiirisiin todisteluihin rakentuvilla tavoilla Voimakas yhteisöllisyys

Fundamentalismi? Uskomukset arvotetaan moraalisesti tai tiedollisesti arvokkaammaksi kuin muut käsitykset Vahvat jaot meihin tai teihin, miehiin tai naisiin Onko jokainen ihminen oman näkemyksensä fundamentalismi?  on vaikea muuttaa sisäisiä mallejamme; ympäristöllä suuri merkitys sille, miten ajattelemme Jokaisessa on uinuva fundamentalismi, joka pitää herättää Yhteiskunnallinen konservatismi; voidaan mielivaltaisesti valita tietyt arvot ja pitäytyä niissä Paternalismi, eli ajatus moraalin ohjailusta

Uskontotieteen suuntaukset: uskontososiologia Fundamentalismi Erilaiset (kuitenkin risteävät ymmärrykset): 1. Itsemäärittelyt  sitoutuminen tiettyihin uskonnon peruslähtökohtiin, luovuttamattomiin periaatteisiin, fundamentteihin 2. Median (ja arkikielen) määrittelyt  negatiiviset sisällöt ja mielikuvat 3. Akateemiset (uskonto)sosiologiset määrittelyt  tietynlaisen, joka puolella maailmaa, useissa uskontoperinteissä esiintyvän samankaltaisen uskonnollisen ilmiön tarkastelu ja jäsentäminen tiettyjen perheyhtäläisten kriteerien kautta  vertailevan näkökulman mahdollistaminen

Uskontotieteen suuntaukset: uskontososiologia Fundamentalismi: lähtökohdat 1900-luvun alun protestanttiset liikkeet Aikakauden liberaalin hengen vastustaminen Pamfletit 1910-luvulla The Fundamentals: A Testimony of Truth http://archive.org/details/fundamentalstest17chic Fundamentaalisten perusoppien puolustus: Raamatun kirjaimellisesti tulkittu erehtymättömyys, Kristuksen sovituskuolema, ruumiin ylösnousemus ja Kristuksen toinen tuleminen

Uskontotieteen suuntaukset: uskontososiologia Piirteitä: Pyhän kirjan kirjaimellisesti tulkittu erehtymättömyys Kreationismi ja evoluutioteorian kritiikki Uhkakuvat Erottautuminen ”maailmasta” ja valtavirran uskonnollisuudesta Millennialismi Autoritäärinen johtajuus Käyttäytymisvaatimukset Menneisyyden radikaali uudistaminen nykyisiin tarpeisiin ”The Fundamentalism Project”

Uskontotieteen suuntaukset: uskontososiologia Mitä on uskontososiologia? uskonnon ja yhteisön välisten vuorovaikutussuhteiden tarkastelua Kaksi näkökulmaa: 1. rakenteellinen perustuu uskontokritiikkiin; Karl Marx (1818-1883) yhteiskunnan rakenteiden vaikutus uskontoon esim. miten sosiaaliset taustatekijät vaikuttavat ihmisten uskonnolliseen käyttäytymiseen

Uskontotieteen suuntaukset: uskontososiologia 2. institutionaalinen uskonnon vaikutus ihmisten käyttäytymiseen ja yhteiskuntaan Max Weber (1864-1920) ja protestanttinen etiikka Kansalaisuskonto