Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Ainearvojen hyödyntäminen torjunnassa
ja siitä aiheutuvat ominaisuudet
Olomuodon muutokset ominaislämpökapasiteetti c = aineen ominaisuus, kuinka paljon aine voi luovuttaa / vastaanottaa lämpöenergiaa (Huom! Kaasut vakiopaine/vakiotilavuus)
Olomuodosta toiseen.
Keuhkot ja hengitys Mankkaan koulu Helena Rimali -
6. Energia ja olomuodot.
Kertaus.
Kemiallisia reaktioita ympärillämme
Ellinghamin diagrammit
OLOMUODON MUUTOKSET KUMPI SULAA HELPOMMIN, JÄÄ VAI TINA?
Muovien kierrätys.
Fotosynteesi.
Aineen rakenne.
12. Olomuoto riippuu paineesta ja lämpötilasta FAASIKAAVIO
14. Aine laajenee lämmetessään
Rikki
Typpi.
Höyrystyminen ja tiivistyminen
Elinympäristömme tärkeitä aineita Vettä tarvitaan elämiseen. Suomalaisen vedenkulutus on keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa. Saastunut juoma- ja käyttövesi.
HIILIVEDYT IVA VITANOVA, SANNI SILVENTOINEN JA JONNA JALKANEN.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
1. FYKE:ä oppimaan Mitä ovat fysiikka ja kemia?
7. Lämpö laajentaa Lämpötila on fysiikan perussuure, joka kuvaa kuinka kuuma aine tai kappale on Lämpötilan tunnus on T (tai t) Lämpötilan perusyksikkö.
2.2 IONISIDOS IONISIDOKSEN MUODOSTUMINEN Metalleilla on pieni elektronegatiivisuus, joten ne luovuttavat ulkoelektroninsa epämetalleille, joiden elektronegatiivisuus.
KE1 Aineiden tutkiminen ja mallintaminen. Johdanto : Mitä kemia on? Kemia on luonnontiede, joka tutkii aineita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita Kemia.
Solujen kemiallinen rakenne.  Solujen yleisimmät alkuaineet: o Hiili (C) o Vety (H) o Happi (O) o Typpi (N)  Solujen yhdisteet voivat olla: o Orgaanisia.
Kemia 1ov sosiaali- – ja terveysala
Luku2, Alkuaineita ja yhdisteitä
8 Lämpölaajeneminen.
7. Aineet ovat seoksia tai puhtaita aineita
Tiivistelmä 3. Puhdas aine ja seos
Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia
Olomuodosta toiseen.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
1 Termodynaaminen systeemi
Vesi Yleistä Astel-sivusto Aiheita: veden ominaisuudet, vesi liuottimena, veden puhdistaminen, luonnonvesien tutkiminen Vesijalanjälki -testi Vesikoulu.
Tiivistelmä 5. Alkuaineet
Endoterminen ja eksoterminen?
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Kemialliset yhdisteet
ILMA Emma ja Vilma 5B.
Orgaanisia reaktioita
LÄMPÖ Miksi tiskivesi tuntuu kädessä lämpöiseltä?
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
Kiteiset ja amorfiset aineet
Reaktio 3 Reaktiot ja energia
I AINEET YMPÄRILLÄMME Kemia on … Aineen eri muodot Maailmankaikkeus
Elävän luonnon kemialliset reaktiot tapahtuvat
Aine rakentuu atomeista
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Yhteyttäminen.
Puhdas aine ja seos Puhdas aine muodostuu keskenään samanlaisista rakenneosista. Puhtaalla aineella on kolme olomuotoa ja tarkat sulamis- ja kiehumispisteet.
Lämpölaajeneminen Lämpötila johtuu rakenneosasten liikkeestä
Jaksollinen järjestelmä
Korkealämpötilakemia
Kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos muodostuu epämetallien välille. Molemmat epämetalliatomit luovuttavat sidokseen yhden , kaksi tai kolme elektronia,
Elinympäristömme alkuaineita
Millainen on kemian mikromaailma
Vesi Veden erityisominaisuudet Veden erityisominaisuudet
Pooliset ja poolittomat molekyyliyhdisteet
Jaksollinen järjestelmä ja alkuaineet
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
YDINPOMMI Saa räjähdysvoimansa ydinfuusiosta tai –fissiosta
KEMIA 1osp Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko.
Korkealämpötilakemia
2 Palaminen ja päästöt Biomassan poltto