Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Tullilaboratorio. Tullilaboratorio 2012: Henkilöstömäärä - 67 henkilötyövuotta Tutkittuja näytteitä kpl Toimintamenot - 5,0 milj. euroa Tullilaboratorion.
Advertisements

Molekyylien sidokset Juha Taskinen
Metallit Kuva :
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Metallien reaktiot.
Metallien reaktiot.
Atomin rakenteesta videohttp://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=2222.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Hapot Kaikki hapot sisältävät vetyä. Happoja: suolahappo HCl
1. Malmista metalliksi Yleensä metallit esiintyvät erilaisissa yhdisteissä eli mineraaleissa Esim. Hematiitti (Fe2O3) ja kuparihohde (Cu2S) Jalot metallit.
Kemia, luento1 lisämateriaalia
Alkuaine, yhdiste vai seos?
Atomit Molekyylit Sidokset Poolisuus Vuorovaikutukset
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Ammattikemia Terhi Puntila
Kemiallisia reaktioita ympärillämme
Solun kemia BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014
Kemiallista kielioppia!
OH – ja H+ -ionit löytävät toisensa
Metalliseoksia.
4. Metallien sähkökemiallinen jännitesarja
Apuviiva otsikkojen tasaus tähän leikkausmerkit (3mm) apuviiva otsikkojen tasaus tähän TARJOAMME PÄTEVYYSKOKEITA: Ympäristönäytteiden kemiallisille, fysikaalisille.
Vedenlaadun jatkuvatoiminen monitorointi Mika Mahosenaho, CTO MEOLINE OY Teknologiapuisto, Kajaani, FI.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
Ag H+H+ H+H+ Cl - 1. Hopealevy suola- happoliuoksessa Zn Cl - H+H+ H+H+ 2. Sinkkilevy suola- happoliuoksessa Cu NO 3 - Ag + 3. Kuparilevy hopea- nitraattiliuoksessa.
Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet
2. Jaksollinen järjestelmä
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Ionisidokset Seppo Koppinen 2016.
Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia
1. Malmista metalliksi Yleensä metallit esiintyvät erilaisissa yhdisteissä eli mineraaleissa Esim. Hematiitti (Fe2O3) ja kuparihohde (Cu2S) Jalot metallit.
MONIPUOLINEN HIILI Elollisen luonnon molekyylien runkoalkuaine on hiili. Sillä on kaksi ominaisuutta, jotka tekevät siitä alkuaineiden joukossa poikkeuksellisen:
SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Jaksollinen järjestelmä
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen. 1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen.
Atomin rakenne 8Ke.
Tiivistelmä 1. Atomi Alkuaine sisältää vain yhdenlaisia atomeja, jotka on nimetty kyseisen alkuaineen mukaan. Atomin pääosat ovat ydin ja elektronipilvi.
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Kemialliset yhdisteet
I AINEET YMPÄRILLÄMME Kemia on … Aineen eri muodot Maailmankaikkeus
Rakennekaavoja.
Elektroniverho eli elektronipilvi energiatasot eli elektronikuoret
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Kemialliset sidokset – vahvat ja heikot
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
Kiteiset ja amorfiset aineet
Tiivistelmä 3. Jaksollinen järjestelmä
Aine rakentuu atomeista
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Jaksolliset ominaisuudet
Sähkökemiaa Ioniyhdiste (suola) koostuu ioneista.
Kaikenlaisia sidoksia: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset
Ionisidos Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elektroneg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos.
Jaksollinen järjestelmä
Kemialliset sidokset Metallisidos
Elinympäristömme alkuaineita
Jaksollinen järjestelmä ja alkuaineet
Muutokset atomin elektronirakenteessa
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
A-VA-RUUS Sakari Koistinen.
Pirkanmaan ELY-keskus, Emmi Pajunen
1. Atomi Massaluku kertoo protonien ja neutronien yhteismäärän.
3. Ionisidos Alkuaineet pyrkivät oktettiin (8 ulkoelektronia).
Titel: Quelle: Übungsart: Titel: Quelle: Silben 2 Buchstaben
Esityksen transkriptio:

Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä

Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä - alkuaineet on ryhmiteltynä kasvavan järjestysluvun mukaan. Samalla pystyrivillä olevilla alkuaineilla on - yhtä monta ulkoelektronia - samanlaiset KEMIALLISET ominaisuudet Samalla vaakarivillä olevilla alkuaineilla on - yhtä monta elektronikuorta

Seitsemän jaksoa 1 2 3 4 5 6 7

18 ryhmää 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18

- ryhmän numero (numeron loppu) kertoo ulkoelektronien lukumäärän. Sarake = ryhmä - ryhmän numero (numeron loppu) kertoo ulkoelektronien lukumäärän. Rivi = jakso - jakson numero kertoo, kuinka monella kuorella elektroneja on

Pääryhmät 1 2 13 14 15 16 17 18 1 H 3 Li 4 Be 11 Na 12 Mg 19 K 20 Ca 21 Sc 22 Ti 23 V 37 Rb 38 Sr 39 Y 40 Zr 41 Nb 42 Mo 24 Cr 25 Mn 43 Tc 26 Fe 27 Co 44 Ru 45 Rh 28 Ni 46 Pd 29 Cu 30 Zn 47 Ag 48 Cd 49 In 31 Ga 50 Sn 32 Ge 33 As 51 Sb 13 Al 5 B 6 C 14 Si 7 N 15 P 8 O 9 F 10 Ne 2 He 16 S 17 Cl 18 Ar 34 Se 35 Br 52 Te 53 I 55 Cs 56 Ba 72 Hf 73 Ta 74 W 75 Re 76 Os 77 Ir 78 Pt 79 Au 80 Hg 81 Tl 82 Pb 83 Bi 84 Po 85 At 86 Rn 54 Xe 36 Kr 1 H 3 Li 4 Be 11 Na 12 Mg 19 K 20 Ca 21 Sc 22 Ti 23 V 37 Rb 38 Sr 39 Y 40 Zr 41 Nb 42 Mo 24 Cr 25 Mn 43 Tc 26 Fe 27 Co 44 Ru 45 Rh 28 Ni 46 Pd 29 Cu 30 Zn 47 Ag 48 Cd 49 In 31 Ga 50 Sn 32 Ge 33 As 51 Sb 13 Al 5 B 6 C 14 Si 7 N 15 P 8 O 9 F 10 Ne 2 He 16 S 17 Cl 18 Ar 34 Se 35 Br 52 Te 53 I 55 Cs 56 Ba 72 Hf 73 Ta 74 W 75 Re 76 Os 77 Ir 78 Pt 79 Au 80 Hg 81 Tl 82 Pb 83 Bi 84 Po 85 At 86 Rn 54 Xe 36 Kr

Pääryhmillä (8 kpl) on omat nimet: 1. Alkalimetallit (1 ulkoelektroni) 2. Maa-alkalimetallit (2 ulkoelektronia) 13. Booriryhmä (3 ulkoelektronia) 14. Hiiliryhmä (4 ulkoelektronia) 15. Typpiryhmä (5 ulkoelektronia) 16. Happiryhmä (6 ulkoelektronia) 17. Halogeenit (7 ulkoelektronia) 18. Jalokaasut (8 ulkoelektronia) 8

Oktetti = 8 elektronia ulkokuorella Jokainen atomi haluaa ulkokuorelleen oktetin Oktetti = 8 elektronia ulkokuorella Täysi K-kuori ( 2 elektronia) vastaa oktettia. Jalokaasuilla on ulkokuorellaan oktetti-rakenne. Ne eivät reagoi helposti muiden aineiden kanssa.

Kun alkuaineet reagoivat keskenään, ne pyrkivät oktettiin luovuttamalla elektroneja toisilleen vastanottamalla elektroneja toisilta jakamalla yhteisiä elektroneja Kun atomi luovuttaa elektroneja, siitä syntyy positiivinen ioni. Kun atomi vastaanottaa elektroneja, siitä syntyy negatiivinen ioni.