UNESCOn maailmanperintö Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

Maailmanperintö Maailmanperintökohteita oli listalla 2016 yhteensä jo 1052. Näistä 814 kpl on kulttuuriperintökohteita, 203 kpl luonnonperintökohteita ja 35 kpl yhdistettyä kohdetta (sekä kulttuuri- että luonnonperintö). Vuosittain hyväksytään keskimäärin reilu 20 uutta kohdetta (max 61 v. 2000, min 9 v. 2002; 21 v. 2016) Ks. http://whc.unesco.org/en/list/

Maailmanperintö Kohteet sijaitsevat 157 maailmanperintösopimuksen allekirjoittaneen valtion alueella. Suojelukohteina on hyvin erilaisia asioita järvistä ja puistoista rakennuksiin ja kaupunkeihin. Kukin maa on vastuussa omien kohteidensa hoidosta, mutta UNESCO voi tulla tarvittaessa auttamaan, jos kohteita uhkaa jokin välitön vaara. Suomessa tuli toukokuussa 2013 voimaan kolmas mahdollinen maailmanperinnön muoto: aineeton kulttuuriperintö.

Suomen maailmanperintökohteet Suomenlinna Vanha Rauma Petäjäveden vanha kirkko Verlan puuhiomo ja pahvitehdas Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue Struven ketju Merenkurkun saaristo

Suomen maailmanperintökohteet Suomenlinna on tärkeä Itämeren alueen valtapolitiikan ja linnoitustaidon muistomerkki, merkittiin Maailmanperintöluetteloon vuonna 1991 Vanha Rauma on tyypillinen pohjoismainen puukaupunki. Se on yhtenäinen kokonaisuus, jonka tunnuspiirteitä ovat eri-ikäiset, yksikerroksiset rakennukset, osin keskiajalta periytyvä katuverkko sekä elinvoimainen kaupunkiyhdyskunta asuntoineen, liikkeineen ja palveluineen. Vanha Rauma merkittiin Maailmanperintöluetteloon vuonna 1991.

Suomen maailmanperintökohteet Petäjäveden vanha kirkko on pohjoisen puuarkkitehtuurin muistomerkki, joka edustaa pohjoismaista, luterilaista kirkkoarkkitehtuuria ja hirsirakentamistaidon pitkää perinnettä. Se merkittiin Maailmanperintöluetteloon vuonna 1994. Verlan puuhiomo ja pahvitehdas ovat ainutlaatuinen ja eheä tehdaskokonaisuus Suomen metsäteollisuuden varhaisvuosilta. Kokonaisuutta täydentävät voimalaitokset ja työväen asunnot. Verla on ollut Maailmanperintöluettelossa vuodesta 1996.

Suomen maailmanperintökohteet Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue Lapin kunnassa Ala-Satakunnassa sijaitseva Sammallahdenmäki on ainutlaatuinen muinaisjäännösalue, joka merkittiin Maailmanperintöluetteloon vuonna1999 Suomen ensimmäisenä arkeologisena kohteena. Kalliolla noin kilometrin matkalla on pieninä ryhminä yhteensä 33 kivistä koottua hautaröykkiötä.

Suomen maailmanperintökohteet Struven ketju Struven ketju on nykyisin kymmenen maan läpi kulkeva kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Perustamisvaiheessa ketju kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Se valmistui vuonna 1855. Ketjun tarkoitus oli selvittää maapallon tarkka koko ja muoto. Ketjussa on yhteensä 265 pistettä, 34 parhaiten säilynyttä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkainta (Suomessa 6) on valittu suojeltaviksi vuonna 2005.

Suomen maailmanperintökohteet Merenkurkun saaristo Suomen toistaiseksi ainoa luontokohde muodostaa yhteisen luonnonperinnön Ruotsin Höga Kustenin (Korkean Rannikon) kanssa. Maailmanperintökohteeksi se on valittu suojeltavaksi vuonna 2006 siksi, että kohteessa maankohoamisilmiö tulee parhaiten esille koko maailmassa.

ET-opetus ja maailmanperintö Perehtymällä maailmanperintökohteitten avulla toisen kulttuurin tärkeänä pitämän kohteen historiaan ja merkitykseen ymmärtää aina jonkun puolen omista juuristaan - mitä samaa minun perinnössäni on tai ei ole, mitä arvoja säilytettäväksi valittu kohde edustaa ja mitä se merkitsee minun arvomaailmalleni. Suuri osa kohteista tarjoaa tämän lisäksi esteettisiä elämyksiä tai kosketuspintaa menneisyyden myytteihin. Satu Honkala Maailmanperintöopetus elämänkatsomustiedossa, 2004