Atomin rakenne 8Ke.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Molekyylien sidokset Juha Taskinen
Advertisements

Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
5 RADIOAKTIIVISUUS.
Hajoamislajit Ionisoimaton Ionisoiva säteily Hajoamislaki Radon
Atomin rakenteesta videohttp://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=2222.
Kemia, luento1 lisämateriaalia
Alkuaine, yhdiste vai seos?
Orgaaninen kemia Hiilen kemiaa Elollisen luonnon kemiaa.
Aineen rakenteen standardimalli
Atomit Molekyylit Sidokset Poolisuus Vuorovaikutukset
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Atomin rakenteen vaikutus kuvautumisessa
Ammattikemia Terhi Puntila
4 ATOMIN YDIN.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014
Kemiallista kielioppia!
Vetyatomin stationääriset tilat
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine
7. Ydinfysiikka Ytimien ominaisuudet Ydinvoimat ja ytimien spektri
ATOMIN YDIN Kertaa seuraavat käsitteet omatoimisesti s.70-73
Aineen rakenne.
Muutama Fys 8 kertaustehtävä ratkaisut ja teoriaa
SÄHKÖVARAUS Sähkövaraus on aineen perusominaisuus, joka ilmenee voimavaikutuksina. Protonin ja elektronin varaukset kumoavat toistensa vaikutuksen ne.
Perusvuorovaikutukset
EPÄORGAANINEN KEMIA.
Atomin rakenne Ytimestä ja elektronipilvestä Protonit ja neutronit Elektronit.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
KE1 Aineiden tutkiminen ja mallintaminen. Johdanto : Mitä kemia on? Kemia on luonnontiede, joka tutkii aineita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita Kemia.
Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet
2. Jaksollinen järjestelmä
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Ionisidokset Seppo Koppinen 2016.
SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Jaksollinen järjestelmä
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen. 1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen.
Tiivistelmä 5. Alkuaineet
Fysiikan käsitteitä AGORA (Pieni oppimäärä) Sähköopin
Tiivistelmä 1. Atomi Alkuaine sisältää vain yhdenlaisia atomeja, jotka on nimetty kyseisen alkuaineen mukaan. Atomin pääosat ovat ydin ja elektronipilvi.
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
14 Makrokosmos ihminen: 100 m = 1m  Suomi: 106 m
Maailmankaikkeuden ja aineen rakenne sekä perusvuorovaikutukset
31. Salama on hankaussähköilmiö
Rakennekaavoja.
Elektroniverho eli elektronipilvi energiatasot eli elektronikuoret
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
Tiivistelmä 3. Jaksollinen järjestelmä
Aine rakentuu atomeista
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Jaksolliset ominaisuudet
Sähkövaraus ja sähkökenttä
Atomi, perushiukkaset ja perusvuorovaikutukset (kappale 10)
Kvanttimekeaaninen atomimalli
Jaksollinen järjestelmä
Kemialliset sidokset Metallisidos
Kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos muodostuu epämetallien välille. Molemmat epämetalliatomit luovuttavat sidokseen yhden , kaksi tai kolme elektronia,
Säteilylajit ja radioaktiivisuus
Jaksollinen järjestelmä ja alkuaineet
Muutokset atomin elektronirakenteessa
Fysiikka 9 lk Leena Piiroinen 2016.
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
perushiukkasia ja niiden välisiä vuorovaikutuksia kuvaava teoria
Kemiallinen merkki   59Co3+ protonit neutronit elektronit
Radioaktiivinen hajoaminen
1. Atomi Massaluku kertoo protonien ja neutronien yhteismäärän.
3. Ionisidos Alkuaineet pyrkivät oktettiin (8 ulkoelektronia).
Esityksen transkriptio:

Atomin rakenne 8Ke

Atomin rakenne Tunnus Varaus protoni p+ positiivinen neutroni n elektroni e− negatiivinen

Atomin rakenne Samassa atomissa on protonien lukumäärä = elektronien lukumäärä. Protonit ja neutronit sijaitsevat atomin ytimessä Elektronit kiertävät ydintä

Hiukkasten lukumäärä atomissa Massaluku ilmaisee ytimen hiukkasten lukumäärän = protonit + neutronit Järjestysluku = protonien (ja elektronien lukumäärä) neutronit: massaluku − järjestysluku isotoopit: sama järjestysluku, eri massaluvut .

C massaluku järjestysluku Aine: Protonien lukumäärä: 13 C 6 järjestysluku Aine: Protonien lukumäärä: Elektonien lukumäärä: Neutronien lukumäärä: hiili 6 6 13 -6 = 7 Samalla alkuaineella voi olla eri määrä neutroneja ytimessä (isotoopit)

Atomien elektronirakenne - kuorimalli Elektronit asettuu elektronikuorille kasvavan energian mukaisessa järjestyksessä: sisin kuori K - korkeintaan 2 elektronia 2. kuori L - korkeintaan 8 elektronia 3. kuori M - korkeintaan 18 elektronia Uloimmalla kuorella voi olla korkeintaan 8 elektronia K L M 3 2 1

Elektronien sijoittaminen elektronikuorille Piirrä ydin, johon sijoitat kemiallisen merkin Piirrä K-kuori ja sijoita sille kaksi ensimmäistä elektronia Jos elektroneja on jäljellä, piirrä L-kuori. Sille voit sijoittaa 8 seuraavaa elektronia Jos elektroneja jää, piirrä M-kuori, jolle voit sijoittaa 18 seuraavaa elektronia. Tarkista uloin kuori. Sillä saa olla korkeintaan 8 elektronia. Jos uloimmalla kuorella on liikaa elektroneja, piirrä seuraa- va elektronikuori. Siirrä liiat ( yli 8 olevat ) elektronit tälle.

N Typpiatomin elektronirakenne Typpi Typpiatomilla on siis seitsemän elektronia. Typpi N 14 N 7

Piirrä seuraavien atomien elektronirakenne 16 35 O Cl a) b) 8 17 Cl O

Piirrä seuraavien aineiden elektronikuorirakenne 23 11 32 Na S B a) b) c) 5 11 16 K:2,L:8,M:1 K:2,L:8, M:6 K: 2,L:3 40 28 40 Ar Si Ca d) e) f) 18 20 14 K:2,L:8,M:8 K:2,L:8,M:4 K:2,L:8,M:8,N:2

Yhteenveto Järjestysluku on protonien lukumäärä. Massaluku = ytimen hiukkasten lukumäärä = protonien ja elektronien yhteismäärä. Elektronien lukumäärä = protonien lukumäärä. Elektronit kiertävät ydintä elektronikuorilla. Jokaiselle kuorelle mahtuu tietty määrä elektroneja. Uloimmalla kuorella voi olla korkeintaan 8 elektronia. 8 ulkoelektronia = oktetti