6 Eripurainen Suomi s. 48–51.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Vuoden 1917 tapahtumat ja Suomen itsenäistyminen:
Advertisements

Havainto.
Suomen tasavallan presidentit vallankäyttäjinä I
Suomen itsenäistyminen -vuoden 1917 monet vaihtoehdot
Nuori tasavalta. Sodan jälkeen  Talous sekaisin  Elintarvikepula, kauppa kärsi  Elintaso sotaa edeltävälle tasolle 1925  Samalla nuoren valtion rakentaminen.
Puolueet: Puolueiden merkitys:
Kansakunta jakautuu kahtia ja sota 1918
Presidentin asema: Perustuu perustuslakiin (HM, VS) Uudistettu 2000
Maailmanpolitiikkaa: Kansainliitto:
Selitys Kiintotähdille on ainakin kaksi loogista selitystä. 1.Tähtien asema on todellakin muuttumaton toisiinsa nähden. Tämä käsitys on vallalla hyvin.
Suomen itsenäistyminen
Suomen presidentit.
I sortokausi ( ), Eduskuntauudistus & II sortokausi
Suomen itsenäistyminen ja sisällissota 1918
Vaaran vuodet
EDUSKUNTAUUDISTUS JA ÄÄNIOIKEUS
1. Uudistukset ja Suomen rauhoittaminen uusi valtiopäiväjärjestelmä; eduskuntauudistus Suojeluskuntien ja punakaartien rooli kasvaa; kansan.
VIRO Krista, Venla K, Liisa, Eveliina, Seela. Historia toisen maailmansodan jälkeen luvun lopulla osaksi Neuvostoliittoa. Kymmeniä tuhansia karkotettiin.
EUROOPAN UNIONI JA EUROOPPALAISUUS YH 4 EU:N TOIMIELIMET.
Konservatismin, nationalismin ja liberalismin vaikutuksia.
YHTEISKUNTAOPPIA PRESIDENTTI. PRESIDENTIN ASEMA  Suomessa presidentillä ollut vahva asema (vrt. kuningas)  Vuoden 2000 perustuslaissa siirryttiin pääministerivaltaiseen.
8 Vanhat jännitteet purkautuvat s. 57– Vanhat jännitteet purkautuvat.
Suomalaisten elämänmeno 1950-luvulla luku ylipäätään 1950-luku oli hyvä vuosikymmen Välit Neuvostoliittoon oli lämpimät Vuosi 1952 oli suomalaisten.
Keskusta Saija ja Julia. Yleistä ”Suomi kuntoon!” Keskustapuolue perustettiin vuonna 1906 Maalaispuolueen nimellä – Vuonna 1965 puolueen nimi muuttui.
Tie kohti sotaa. Kansan kahtiajakautuminen Venäjän vk Venäjän helmikuun vk VE.n lokakuun vk Suuret luokkaerot Punakaartit/ suojeluskunnat.
TASAVALTA VAI MONARKIA
- yhteisö, yhteistyö, tasa-arvo, tarpeiden tyydytys ja yhteisomistus
Suomi Toisen Maailmansodan jälkeen
Vaalit Suomessa.
Välirauhan Suomi 1940.
Suomen sisällissota 1918: Sodan syyt
NUORI TASAVALTA Kirjassa s
Vallankumousten vuosi
Luku Nuori tasavalta, s. 102–106
Suomen sisällissota 1918 Sodan syyt Työväestön huonot olot
TASAVALTA VAI MONARKIA
SUOMEN ULKOPOLITIIKKA SOTIEN VÄLISELLÄ KAUDELLA JA 30 -LUVULLA
Suomen sisällissota 1918: Sodan syyt
Taulukuva ja tuntitehtävä: Miten Suomi säilyi demokratiana ja eheytyi?
Saksa ja Yhdysvallat haastavat Englannin
TAISTELU SUOMEN ASEMASTA
6. Miten kansanvalta toimii? B
Presidentti.
TASAVALLAN PRESIDENTTI
1860-luvun murros Suomessa
Puola.
ENO-verkkokoulun tuki ry
Aineisto on vapaasti muokattavissa
13 Vihreän kullan maa s. 94–97.
Keisari kannustaa uudistuksiin
Yhdysvaltojen itsenäistyminen
Televisiot.
11 Suomi talvisodassa s. 80–84.
Suomi irtautuu sodasta
Kustaa Vaasa ja Kalmarin unionista irtautuminen
Suomen sisällissota 1918: Sodan syyt
Giuseppe Verdi Iida.
Suomen hallinto: Valta kuuluu kansalle
Mikael ja Juho.
Suomen suuriruhtinaskunta syntyy
Kiina Maailman mahtimaa TOPI,IDOR,JONI,VILJAM JA NIILA.
Valtiomuototaistelu 1918 Tilanne alkukesästä 1918: Suomi oli itsenäistynyt, mutta kansakunta oli jakautunut kahtia sisällissodan seurauksena -> Punaiset.
KANSANVALLAN TOTEUTTAMINEN s. 134 ja 146.
4 Hitler hurmaa Saksan s. 33– 37.
NUORI TASAVALTA Kirjassa s
Eduskuntauudistus 1906 Venäjällä puhjenneet levottomuudet ja lakkoilu pakottivat keisarin uudistuksiin Lakkoliikehdintä levisi Suomeen (suurlakko) -> Levottomuuksien.
Radikalismia ja eheytystä luvuilla
Unkari Hungary.
Näkökulmia kuvien ja tehtävien käsittelyyn Tasavalta vai monarkia?
Ikaalinen 1917 Marjo Heikkilä Vanhaa Heittolaa.
Esityksen transkriptio:

6 Eripurainen Suomi s. 48–51

6. Eripurainen Suomi

Kansan kahtiajako jatkui Valkoiset voittaneet sisällissodan punaisia vankileirillä – menettivät kansalaisluottamuksen elintarvikepula isot varallisuuserot 6. Eripurainen Suomi

Kuningas vai presidentti? Suomeen haluttiin sisällissodan jälkeen kuningas, joka yhdistäisi kahtiajakautuneen maan. Kuninkaaksi valittiin saksalainen Hessenin prinssi Friedrich Karl (Fredrik Kaarle I). Kun Saksa hävisi maailmasodan, kuningas luopui suomalaisten helpotukseksi kruunustaan. 6. Eripurainen Suomi

Kuningas vai presidentti? Kevään 1919 eduskuntavaalit voittivat tasavallan kannattajat, kun maalaisliitto, edistyspuolue ja SDP saivat selvän enemmistön eduskuntaan. → Heinäkuussa 1919 Suomesta päätettiin tehdä tasavalta. Eduskunta valitsi Suomen ensimmäiseksi presidentiksi Kaarlo Juho Ståhlbergin. Sivun linkki johtaa Ylen Elävästä arkistosta löytyvään Ståhlbergin virkaanastujaispuheeseen. 6. Eripurainen Suomi

6. Eripurainen Suomi

Kahtiajakoa hillitään säätämällä lakeja Torpparilaki ja maanlunastuslaki  Maaseudun torpparit ja tilattomat saivat itselleen oman pienen maatilan, jota viljellä. Työaikalaki  Kaupunkien työläisten työaikaa rajoitettiin 8 tuntiin. Kieltolaki  Alkoholin valmistaminen, maahantuonti ja myynti kiellettiin.  Käynnisti laajamittaisen salakuljetuksen. Oppivelvollisuuslaki  Kansakoulusta tuli käytännössä pakollinen kaikille lapsille. Kalvon linkki johdattaa Yle Arkistosta löytyvään Algoth Niskasta kertovaan videoon: http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/rikostarinoita_historiasta_salakuljettajien_kuningas_80108.html#media=80222. 6. Eripurainen Suomi

6. Eripurainen Suomi