NUORI TASAVALTA Kirjassa s

Esitys aiheesta: "NUORI TASAVALTA Kirjassa s"— Esityksen transkriptio:

1 NUORI TASAVALTA Kirjassa s. 74-89
Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. NUORI TASAVALTA Kirjassa s

2 Vasemmistoradikalismi eli kommunismi Suomessa 1920- ja 1930-luvuilla
Skp perustettiin Moskovassa 1918, toiminta Suomessa oli kielletty. Perustajat olivat sisällissodan jälkeen Venäjälle paenneita punaisia, jotka olivat aiemmin toimineet SDP:n johtotehtävissä Suomessa. Näkyvin rooli kommunisteilla oli ammattiyhdistysliikkeessä ja Työväen urheiluseuran (TUL) johdossa. SKP halusi synnyttää kommunistisen Suomen vallankumouksen avulla. Se organisoi lakkoja vallankumouksen sytyttämiseksi. Poliisi puuttui kommunistien toimintaan. Kommunistien hallitsemat julkiset järjestöt lakkautettiin eduskunnan päätöksellä 1930.

3 Oikeistoradikalismi Suomessa
Poliittinen oikeisto ärsyyntyi kommunistien toiminnasta. Oikeisto vaati ”kommunistilakeja” toiminnan lakkauttamiseksi  tasavallan suojelulait voimaan 1930. Tavoitteena hallitus, joka olisi autoritaarisempi ja jolla olisi suurempi toimeenpanovalta, sekä laillisuus ja järjestys. Otti esimerkkiä eurooppalaisesta oikeistoradikalismista. Oikeistoradikalismi vahvimmillaan Suomessa 1930-luvun alkupuolella. Toimi näkyvimmin lapuanliikkeen, sittemmin Isänmaallisen Kansanliikkeen (IKL) kautta. Muita oikeistoradikaaleja liikkeitä mm. AKS, Vientirauha ja Suomen lukko.

4 Kyösti Kallion hallituksen valmistelemaa lakipakettia, jota kutsuttiin kommunistilaeiksi, alettiin käsitellä eduskunnassa alkukesällä Pakettiin kuuluivat seuraavat lakiehdotukset: Tasavallan suojelulaki, joka antoi presidentille asetusteitse oikeuden torjua valtakuntaa uhkaavia vaaroja, tarvittaessa jopa kansalaisten perusoikeuksia rajoittaen. Muutoksia vaalioikeuteen siten, että kommunistien osallistuminen vaaleihin voitaisiin estää ennalta. Painovapauslain muuttamista koskeva laki, jolla helpotettiin takavarikkoja sekä pidennettiin lain tai hyvän tavan vastaisten julkaisujen enimmäislakkautusaikoja. Rikoslakiin säännös, jolla kriminalisoitiin eduskunnan, hallituksen, julkisen viranomaisen tai laillisen yhteiskuntajärjestyksen halventaminen tai väärien tietojen levittäminen siinä tarkoituksessa. Pohtikaa, millä tavoin lakipaketti kavensi demokratian toimintaedellytyksiä.

5 Lapuanliike Organisoitu kommunisminvastainen kansanliike 1929–32
Perustaja Vihtori Kosola Liike ajoi läpi oikeistoradikaaleja tavoitteitaan painostamalla hallitusta ja väkivallanteoilla kuten kyydityksillä ja muilutuksilla. Suurin voimannäyttö oli talonpoikaismarssi 1930. Talonpoikaismarssin tarkoituksena oli joukkovoiman avulla vaatia hallitusta säätämään lait, joilla kommunistien toiminta kitkettäisiin Suomesta.

6 Lapuanliike organisoi Mäntsälän kapinan 1932
400 aseistautunutta suojeluskuntalaista keskeytti ammuskelemalla SDP:n puhetilaisuuden. Vaadittiin kommunistien ja SDP:n toiminnan lakkauttamista. Maassa oli oikeistokaappauksen uhka, sillä kapinallisia joukkoja oli kokoontunut myös muille paikkakunnille. Presidentti Svinhufvud piti radiossa puheen, joka tukahdutti kapinan. Tapahtuman seurauksena lapuanliike kiellettiin. Lapuanliikkeen ydinryhmä organisoitui oikeistoradikaaliksi puolueeksi: Isänmaallinen Kansanliike (IKL). Svinhufvud pitää radiopuhetta.

7 ”Minä olen läpi pitkän elämäni taistellut lain ja oikeuden ylläpitämiseksi ja minä en voi sallia sitä, että laki nyt tallataan jalkojen alle ja kansalaiset johdetaan aseelliseen taisteluun toisiaan vastaan.” Svinhufvud

8 Miksi demokratia kesti?
Määrittele dokumentin perusteella oikeistoradikaalin IKL :n suhde poliittiseen oikeistoon. Presidentti Svinhufvudin toiminta laillisuuden turvaamiseksi: lakkautti lapuanliikkeen. Porvarillinen laillisuusrintama oli vahva: äärioikeisto ei saanut taakseen koko oikeistoa. Kokoomus irtisanoutui IKL:sta. Ote J. K. Paasikiven puheesta Mikä on Kansallisen Kokoomuspuolueen tie? ( ): ” – – uusi puolue ns. Isänmaallinen Kansanliike syntyi pääasiassa Kokoomuspuolueen keskuudessa ja meidän puolueestamme se on saanutkin miltei kaikki kannattajansa. Kokoomuspuolueelle se on tehnyt suurta vahinkoa – – se on supistanut (Kokoomuksen) pieneksi ja vähentänyt puolueemme merkitystä. – – IKL tahtoo edelleen fasismin vaatimusten mukaisesti muutenkin muuttaa nykyisen valtiollisen järjestelmän – – se tahtoo asettaa päämääräksi ns. ”johtajaperiaatteen”, joka tietäisi samantapaista menettelyä kuin Saksassa ja Italiassa on vallalla. IKL puhuu puolueiden hävittämisestä, mikä tietää yhden puolueen rajattomaan valtaan asettamista – – Kokoomuspuolueen täytyy kulkea omaa tietänsä omien periaatteidensa ja ohjelmansa mukaisesti. Viime puoluekokous määritteli selvästi puolueen suhteen IKL:ään. Tätä päätöstä meidän on horjumatta noudatettava.”

9 Miksi demokratia kesti?
Kansalaisyhteiskunta oli hyvin järjestäytynyt: demokratialla oli Suomessa pitkät perinteet. Poliittisen jännityksen väheneminen: Poliittista kiihotusta rajoitettiin lainsäädännöllä. Poliittiset äärijärjestöt menettivät kannatustaan (Stalinin puhdistusten vaikutus ja porvarillisen laillisuusrintaman vahvistuminen). 1930-luvun alun talouspula alkoi helpottaa ja kansalaisten toimeentulo parani. Vasemmistossa SDP vahvistui, ja kommunistit menettivät otteensa sosiaalidemokraateille ammattiyhdistysliikkeessä. Valtaosa kansasta äänesti laillisuutta kunnioittavia puolueita. Oikeistoradikalismi ei saanut taakseen keskiluokan kannatusta kuten esim. Saksassa. Kyösti Kallion presidenttikaudella alkoi punamultayhteistyö. SDP:n ja Maalaisliiton hallituskumppanuus mahdollisti pitkäikäisten enemmistöhallitusten perustamisen ja monien yhteiskunnallisia ristiriitoja lieventävien uudistusten läpiviemisen. Parlamentarismi vahvistui.