2. Mitä uskonto on? Ydinsisältö

Uskonnon määritelmä Uskonto on ihmisyhteisön uskomusten ja tapojen kokonaisuus, joka sisältää käsityksiä yliluonnollisesta käsityksiä pyhästä vastauksia inhimillisen olemassaolon peruskysymyksiin.

Yliluonnollinen Yliluonnollisella tarkoitetaan sellaista, mikä rikkoo luonnollisia ja arkiajatteluun kuuluvia odotuksia asioista. Uskoa yliluonnolliseen pidetään usein uskonnon tärkeimpänä tunnusmerkkinä. On kuitenkin katsomuksia, joita pidetään uskontoina, vaikka yliluonnollisella ei ole niissä suurta merkitystä (esim. buddhalaisuus ja kungfutselaisuus).

Pyhä Pyhät asiat koetaan arvokkaiksi erotetaan arkisesta elämänpiiristä loukkaamista estävin säännöin liittyvät uskonnoissa asioihin, joiden kautta ihmiset kokevat olevansa vuorovaikutuksessa jonkin itseään suuremman kanssa. Käsitys pyhästä perustuu usein pyhiin kirjoituksiin. Pyhyyteen liittyy usein käsitys erityisestä voimasta, joka voi siunata tai vahingoittaa sen kanssa kosketuksiin joutuvaa.

Pyhänä voidaan pitää esimerkiksi yliluonnollista ihmistä eläintä esinettä sanaa, kirjainta tai tavua paikkaa tai rakennusta ajanjaksoa.

Perimmäiset kysymykset Jokaiselle tärkeitä kysymyksiä, joiden pohdinta on kuulunut ihmisyyteen varhaisimmista ajoista lähtien. Merkkejä pohdinnasta mm. hautaamistavoissa ja kertomuksissa. Kysymyksiä, joihin ei löydy helposti pelkästään aistihavaintoon ja järkeen perustuvia vastauksia. Uskonnot ja uskonnottomat katsomukset tarjoavat vastauksia perimmäisiin kysymyksiin.

Perimmäisiä kysymyksiä ovat mm. Onko jotakin näkyvän todellisuuden takana? Mistä kaikki on saanut alkunsa? Mikä on elämän tarkoitus? Miksi on sairautta, kipua ja kärsimystä? Mitä kuolemassa tapahtuu? Miksi on olemassa pahuutta ja hyvyyttä?

Uskontojen luokittelu Maailmassa on nykyisin yli 10 000 uskontoa, joista noin kolmellasadalla on yli puoli miljoonaa kannattajaa. Suuren kannattajamäärän tai kulttuurihistoriallisen vaikutuksen perusteella joitakin uskontoja kutsutaan maailmanuskonnoiksi.

Uskonnot voidaan jaotella 1. Kehityshistorian perusteella kirjoituksettomiin uskontoihin (= varhaiskantaisiin uskontoihin) kirjauskontoihin (= historiallisiin uskontoihin) 2. Leviämispyrkimysten perusteella etnisiin uskontoihin universaaleihin eli yleismaailmallisiin uskontoihin 3. Jumalakäsitysten perusteella teistisiin uskontoihin mm. monoteistiset ja polyteistiset uskonnot monistisiin uskontoihin mm. panteistiset uskonnot

4. Syntyalueen perusteella Intian uskontoihin Kaukoidän uskontoihin Lähi-idän uskontoihin ja näiden lisäksi varhaiskantaisiin alkuperäisuskontoihin.

Oppikirjan s. 27

Oppikirjan s. 28

Oppikirjan s. 29

Uskonnon osatekijät Vertailevissa tutkimuksissa on löydetty uskonnoissa toistuvat osatekijät. Yksittäinen henkilö ei välttämättä koe kaikkia uskonnon osatekijöitä henkilökohtaisesti merkittäviksi. Eri uskonnoissa painottuvat eri osatekijät.

Oppikirjan s. 30