Uskonnonpsykologisia ilmiöitä

Esitys aiheesta: "Uskonnonpsykologisia ilmiöitä"— Esityksen transkriptio:

1 Uskonnonpsykologisia ilmiöitä
KÄÄNTYMISKOKEMUKSET tyypillisimpiä 15–30-vuotiaana voi tarkoittaa kääntymistä uskoon, pois uskosta tai jo omatun uskon syvenemistä eri tyyppejä: KEHITYSTYYPPINEN kääntyminen on rauhallista kasvamista uskoon RATKAISUTYYPPINEN kääntyminen merkitsee etsimisen päätteeksi tapahtuvaa päätöstä HERÄTYSTYYPPINEN kääntyminen on yhtäkkinen järkytys, joka pyyhkäisee yli yksilön TYYTYMÄT-TÖMYYS JA AHDISTUS ILO JA TA-SAPAINO AHDISTUS LAUKEAA RAJUNA ELÄMYKSENÄ

2 KARISMAATTISUUS merkitsee uskon näkymistä ulkoisina merkkeinä (kr
KARISMAATTISUUS merkitsee uskon näkymistä ulkoisina merkkeinä (kr. kharisma, ’lahja’) esim. helluntaiherätys TIETOISESTI OTETTU UPO-TUSKASTE HENKIKASTE (Pyhä Henki asettuu ihmi-seen) ARMOLAHJAT kielillä puhu-minen profetointi rukouksella parantaminen joskus mate-riaalista hyvää (lottovoitto)

3 MYSTIIKKA tarkoittaa välitöntä kokemuksellista yhteyttä jumalalliseen
luonteeltaan EKSTAATTISTA eli minuuden kadottavaa usein kuvattavissa ainoastaan NEGATIIVISESTI (mitä se ei ole)

4 Uskonnolliset asiantuntijat
PAPPI on kirjauskontojen asiantuntija asema perustuu pyhien kirjoitusten tuntemiseen toimittaa tärkeimmät rituaalit SAMAANI on kirjoituksettomien uskontojen tyypillinen asiantuntija (erit. pohjoisilla pyynti-kansoilla) asema perustuu kykyyn kommunikoida henkimaailman kanssa (”lankeamalla loveen”) PROFEETTA välittää jumalten tahdon kansalle JUMALA PROFEETTA KANSA

5 GURU on Intian uskonnoille tyypillinen opettaja
MEEDIO välittää viestejä vähäisemmiltä henkiolennoilta (vainajien hengiltä) GURU on Intian uskonnoille tyypillinen opettaja jakaa oppinsa yleensä kahdenkeskisessä opettaja–opetuslapsi -suhteessa KARISMAATIKKO hyödyntää armolahjoja julkisessa toiminnassaan

6 Uskonnolliset yhteisöt
VAATIMUKSET JÄSENILLE VÄLJÄT TIUKAT KANSANKIRKOT sovinnollinen suhde yhteiskuntaan KILVOITTELIJAT kurinalainen elämä, jota ei vaadita muilta esim. luostarijärjestöt SOPUISA SUHTAU-TUMINEN ULKOPUO-LISIIN AKTIVISTIT tavoitteena yhteis-kunnallinen muutos esim. monet herätys-liikkeet LAHKOT omistautuneisuus erottava turmeltu-neesta ulkomaailmasta esim. protestiliikkeet HAASTAVA