Jaksollinen järjestelmä
Jaksollisen järjestelmän rakenne Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä rakennettiin alun perin siten, että alkuaineet järjestettiin taulukoksi kasvavan atomimassan mukaisesti. Tämä järjestys siis perustui sille, kuinka monta protonia ja neutronia atomissa oli. Nykyinen jaksollinen järjestelmä perustuu vain alkuaineen protonien määrään eli järjestyslukuun (Z). Alkuaineet ovat jaksollisessa järjestelmässä kasvavan järjestysluvun mukaisesti seitsemässä vaakarivissä eli jaksossa. Jaksot syntyvät siten, että uusi jakso alkaa aina alkuaineella, jonka atomin uloin elektroni sijoittuu uudelle elektronikuorelle. Jakson numero siis kertoo, kuinka monella elektronikuorella kyseisen jakson alkuaineilla on elektroneja.
Jaksollisen järjestelmän pystyrivejä kutsutaan ryhmiksi Jaksollisen järjestelmän pystyrivejä kutsutaan ryhmiksi. Ryhmiä 1–2 ja 13–18 kutsutaan pääryhmiksi. Joillakin pääryhmillä on myös omat ryhmänimensä. Pääryhmien väliin jäävät ryhmät 3–12 ovat sivuryhmiä.
Saman pääryhmän alkuaineilla on yhtä monta ulkoelektronia Saman pääryhmän alkuaineilla on yhtä monta ulkoelektronia. Tämä selittää, miksi saman pääryhmän alkuaineilla on samanlaisia kemiallisia ominaisuuksia. Sivuryhmien alkuaineilla voi olla 1–3 ulkoelektronia, joten niiden kemialliset ominaisuudet vaihtelevat.