5 YRITYKSEN KÄYTTÄYTYMINEN Seuraavaksi tarkastelemme tarkemmin markkinoiden tarjontapuolta. Yrittäjän päätösongelma: mitä tuottaa? kuinka paljon tuottaa? miten tuottaa? millä hinnalla myydä? Oletamme, että yrittäjä pyrkii maksimoimaan voittonsa.

Joitakin peruskäsitteitä Tuotantofunktio: tuotantopanosten määrän ja tuotetun määrän välinen suhde, Q = F(L,K) Tuotantofunktio kuvaa yrityksen tuotantoteknologiaa eli kertoo miten tuotannonpanoksista saadaan aikaan tuotanto. Kokonaistuotos = TP = total product Q TP L Tuotantomäärät (Q) kasvavat ensin jyrkästi työpanoksen (L) kasvaessa, mutta kasvu hidastuu suuremmilla panosmäärillä (käytetty teknologia ei muutu): ensin kasvavat rajatuotot (kasvava erikoistuminen ja työnjako) myöhemmin vähenevät rajatuotot (diminishing marginal returns), ei tarpeeksi muita tuotannontekijöitä käytössä kasvavalle työvoimalle.

Joitakin peruskäsitteitä jatkoa Työvoiman rajatuotos (marginal product of labour, MPL), eli muutos tuotantomäärässä jonka yksi lisätyöntekijä saa aikaiseksi (= tuotantofunktion derivaatta työvoiman suhteen dQ/dL Kokonaistulo (Total Revenue, TR) TR = p x q Rajatulo (Marginal Revenue, MR) eli tuotto yhden lisäyksikön myymisestä (= kokonaistulon ensimmäinen derivaatta) TR’ = MR

Joitakin peruskäsitteitä jatkoa Kokonaiskustannukset (Total Cost, TC) Rajakustannukset (Marginal Cost, MC) TC’ = MC Kiinteät kustannukset (Total Fixed Costs, TFC) Muuttuvat kustannukset (Total Variable Costs, TVC) Yksikkökustannukset eli keskimääräiset kustannukset (Total Average Cost, TAC) TC = TFC + TVC; TAC = TC/Q

Kustannusfunktioita Kokonaiskustannuskäyrät (Total Cost Curves)

Kustannusfunktioita jatkoa1 Raja- ja keskimääräiset kustannukset MC leikkaa AVC:n ja ATC:n niiden minimissä! C AVC = kesk.muutt.kust. MC = rajakustannukset AFC = kesk.kiint.kust. = kesk.kok.kust. ATC Q 1 AFC = Average Fixed Cost, AVC = Average Variable Cost, ATC = Average Total Cost, MC = Marginal Cost

Miksi keskimääräisten kokonaiskustannusten käyrä (ATC) on U-mallinen? Tuotantomäärien kasvaessa kiinteät kustannukset jakautuvat useamman yksikön kesken AFC laskeva. Vähenevät rajatuotot kasvattavat AVC:ta ja siis myös ATC:ta. ATC MC C Q AVC AFC Niin kauan kuin rajakustannukset ovat AC:n alapuolella, myös keskimääräiset kustannukset laskevat.

Joitakin peruskäsitteitä jatkoa Voitto (Profit, P) = TR - TC Voitto P maksimoituu, kun MC = MR. p q MR(q*) TC TR MC(q*) q* . Max P = TR – TC P´ = TR´ - TC´ = 0 TR´ = TC´ eli MR = MC

Taloudellisen voiton käsite kansantalous-tieteessä eroaa laskentatoimen voitosta Kansantaloustieteessä voitolla tarkoitetaan myyntitulojen ja kokonaiskustannusten (TC) erotusta: Kokonaiskustannuksiin luetaan sekä implisiittiset että eksplisiittiset kustannukset; siis myös vaihtoehtoiskustannukset Jos yrityksen TR – TC = 0 yrityksen sanotaan tekevän normaalin voiton (yritys saa peitettyä vaihtoehtoiskustannukset) Jos TR > TC, sanotaan yrityksen tekevän taloudellista voittoa (economic profit) tai ylisuurta voittoa (supernormal profit). Laskentatoimessa sen sijaan kokonaiskustannuksiin luetaan ainoastaan eksplisiittiset kustannukset. Laskentatoimen voiton käsitettä kutsutaan laskennalliseksi voitoksi (accounting profit). Taloudellinen voitto on < kuin laskentatoimen voitto.

Lyhyen ja pitkän aikavälin tarkastelu Yrityksen toimintaa tarkasteltaessa on usein tarkoituksenmukaista erottaa tarkasteluajan- jakso sen pituuden mukaan: lyhyt vs. pitkä aikaväli. Tarkasteluaikavälin pituus vaikuttaa mm. kustannuskäsitteisiin: SMC, LMC, SAC, LAC (short-run/long-run…). Pitkällä aikavälillä kaikki kustannukset ovat muuttuvia kustannuksia.

5.1 YRITYKSEN HINNOITTELU- JA TUOTANTOPÄÄTÖS ERI KILPAILUTILANTEISSA Kilpailumuodot (Market Structures) 1. Täydellinen kilpailu 2. Monopoli (monopsoni) 3. Monopolistinen kilpailu 4. Oligopoli Millainen kilpailumuoto tietyillä markkinoilla vallitsee riippuu seuraavista tekijöistä: markkinoilla olevien yritysten määrä, markkinoille pääsyn ja sieltä poistumisen helppous ja miten differentioituneita tuotetut hyödykkeet ovat.

5.1.1 Täydellinen kilpailu Oletukset 1. Suuri joukko ostajia ja myyjiä: yksi yritys ei voi vaikuttaa markkinahintaan (yritys on hinnan ottaja = price taker). 2. Homogeeninen tuote: ostajille samantekevää keneltä ostavat. 3. Täydellinen tietämys: sekä ostajat että myyjät tietävät lopputuotteiden ja panosten hinnat. 4. Vapaa pääsy markkinoille ja markkinoilta: ei keinotekoisia rajoitteita yrittämiselle.

Yrityksen tarjontapäätös täydellisessä kilpailussa: MIKSI? Hinnan ottajana täydellisen kilpailun yritys kohtaa täysin joustavan kysyntäkäyrän. MC AC Q D=MR=AR Pe . a) Toimiala b) Yritys S D Qe .

Lyhyen aikavälin tasapaino: kolme mahdollista tasapainotilaa Yrityksen voitot maksimoituvat, kun MR=MC. Tarkastellaan tasapainohinnan ja AC:n suhdetta: MR MC AC Qe P . Ylisuuri voitto P > AC a) Qe Q MR=AR MC AC . Tappio P < AC P b)

Yrityksen pitkän aikavälin tasapaino. Normaali voitto, joka aina myös yrityksen pitkän aikavälin tasapainotila c) ylisuuret voitot houkuttelevat alalle uusia yrittäjiä: tarjonta kasvaa (S  Se) kunnes Pe= ACmin. Toimiala Yritys MC AC S MRe Pe Se . . p0 MR D Q Qe Q Yrityksen pitkän aikavälin tasapaino.

Lyhyen aikavälin tarjonta MC-käyrä edustaa täydellisen kilpailun tilanteessa yrityksen lyhyen aikavälin tarjontakäyrää, erityisesti MC-käyrän se osa, joka on keskimääräisten muuttuvien kustannusten (SAVC) yläpuolella. p SMC p3 SATC p2 SAVC p1 Q

5.1.2 Monopoli Oletukset 1. Vain yksi yritys tuottaa tuotetta. 2. Uniikki tuote, ei läheisiä substituutteja. 3. Täydellinen kontrolli tarjonnasta. 4. Markkinoille pääsy rajoitettu: lait, patentit, lisenssit, tekijänoikeudet, raaka-aineen omistus, luonnollinen monopoli.

Monopolin tuotanto- ja hinnoittelupäätös Monopolin kohtaama kysyntäkäyrä on sama kuin markkinakysyntäkäyrä. AC MC Ylisuuri voitto Qe Pm . Myös monopoliyritys maksimoi voittonsa kun MR = MC. D = AR MR

Monopolin kysynnän, AR:n ja MR:n välinen yhteys: Oletetaan tunnetuksi kysyntä D. D: p = 0.5 - 2q TR = pq = 0.5q - 2q2 MR = 0.5 - 4q AR = TR/q = 0.5 - 2q = D Huomioi D:n ja MR:n kulmakertoimien suhde! Kysynnän muuttuessa myös rajatuotot muuttuvat eli molemmat käyrät siirtyvät koordinaatistossa.

Luonnollinen monopoli Markkinoilla ei tilaa monelle yritykselle! AC-käyrä pitkään laskeva = toimialalla erittäin merkittävät suurtuotannon edut. D AC Q p

Monopolin ja täydellisen kilpailun vertailu a) Voimme verrata monopolin ja täydellisen kilpailun tasapainotiloja toisiinsa olettamalla, että molemmilla markkinoilla on samat rajakustannukset ja samanlainen kysyntäkäyrä, mutta joista toisella vallitsee täydellinen kilpailu ja toisella monopoli...

Monopolin ja täydellisen kilpailun vertailu jatkoa a) sama MC-käyrä molemmissa kilpailutilanteissa (alaindeksi c viittaa täydelliseen kilpailuun ja m monopoliin), päädytään tilanteeseen, jossa: D = AR MR MC= Sc AC . Pm pc qm qc Pm > pc ja qm < qc Kilpailullisilla markkinoilla markkinahinta ja vaihdettu määrä määräytyvät, kun D = S ja monopolissa kun MR = MC.

Monopolin ja täydellisen kilpailun vertailu jatkoa b) Mutta, jos monopoliyritys saavuttaisi suurtuotannon etuja, sen rajakustannukset olisivat matalammat kuin täydellisen kilpailun vallitessa. Syntyisi tilanne jossa MR D=AR MCC MCm Pc pm . qc qm Pm < pc ja qm > qc Kyseessä siis luonnollinen monopoli.

Kuluttajan ylijäämä ja monopolin tehokkuustappio Kuluttajan ylijäämä (Consumer Surplus, CS) Kuluttajat usein ostavat hyödykettä alhaisemmalla hinnalla kuin mikä heidän maksimaalinen maksuhalukkuutensa olisi. Kuluttajan sanotaan nauttivan kuluttajan ylijäämästä kultakin ostamaltaan yksiköltä määrän, jolla maksuhalukkuus ylittää todellisuudessa maksetun hinnan. (Tuottajille voidaan määritellä vastaavasti tuottajan ylijäämä, Producer Surplus.)

Kuluttajan ja tuottajan ylijäämä (kertausta) Kuluttajan ylijäämää käytetään eräänlaisena hyvinvoinnin tai markkinoiden tehokkuuden mittarina: CS PS D S p q

Monopolin tehokkuustappio Monopoli saattaa johtaa resurssien epätehokkaaseen allokaatioon: kuluttajan ylijäämä pienempi monopolissa kuin täydellisessä kilpailussa. MC = AC D MR a b c d e f kuluttajan ylijäämä vapaassa kilpailussa = acd ja vain abe monopolissa efd = tehokkuustappio (deadweight loss)

Monopolin tehokkuustappio jatkoa Monopoli rajoittaa yleensä tuotannon Pareto- tehokasta määrää pienemmäksi. Monopoli ottaa itselleen monopolivoiton edustaman osan kuluttajan ylijäämästä. Monopolin aiheuttama kuluttajan ylijäämän kokonaismenetys on kuitenkin suurempi kuin monopolivoitto: tuloksena on tehokkuustappio (deadweight loss), joka ei tule kompensoiduksi missään kansantalouden sektorissa.

Hintadiskriminointi

Hintadiskriminointi Saman hyödykkeen myynti eri hinnoin eri kuluttajille tai eri markkinoille edellyttäen, ettei hintojen ero johdu erosta tuotantokustannuksissa. Hintadiskriminointi perustuu siihen, että eri kuluttajien hintajousto ko. tuotteelle on erisuuri. Tuottaja pyrkii saamaan kuluttajan ylijäämän kokonaan tai osittain itselleen.

Hintadiskriminointi jatkoa Hintadiskriminointia harjoitetaan yleensä eri kuluttajaryhmien välillä perustuen ikään, asemaan tai muuhun helposti eroteltavissa olevaan ominaisuuteen. Hintadiskriminointi mahdollista vain, jos: 1) Tuottajalla ainakin jonkin verran monopolivaltaa. 2) Kuluttajat valmiita maksamaan eri hinnat (kuluttajien hintajoustot poikkeavat toisistaan). 3) Tuotteen edelleenmyynti ei mahdollista.

Esimerkki: Hintadiskriminointia lentolippujen hinnoissa Aluksi lentolippuja myydään tietylle reitille vain yhdellä kiinteällä hinnalla: Lippujen kysyntä ja sen jakautuminen liikematkustajien ja lomalaisten kesken: Q 5 10 15 6 10 4 10 2000 1500 1000 a) Kaikki matkustajat b) Liikematkustajat c) Lomalaiset MR DB D V D MC = AC $5 milj.

Hintadiskriminointia lentolippujen hinnoissa jatkoa Lentoyhtiö aloittaa hintadiskriminoinnin liikematkustajien ja lomalaisten väillä: $2.45 milj. $3.5 milj. 2000 1000 1500 . DB MRB MC 5 6 Q (tuhansia) MRv DV 4 7 1700 1350

5.1.3 Monopolistinen kilpailu Oletukset 1. Suuri määrä itsenäisiä yrityksiä. 2. Erilaistettuja tuotteita, hyviä mutta ei täydellisiä substituutteja saatavilla. 3. Yrityksillä osittainen kontrolli hinnasta. 4. Markkinoille tulo ja markkinoilta poistuminen suhteellisen helppoa.

Monopolistisen kilpailun tuotanto- ja hinnoittelupäätös Yritykset päätyvät tilanteeseen, jossa AC-käyrä tangeeraa kysyntäkäyrää. Miksi? MR D p Q AC . MC pe Pe= AC Yrityksen kohtaama kysyntäkäyrä yleensä loivempi kuin monopolin, koska olemassa hyviä substituutteja.

Huomaa, että D = AR ja siis MR muuttuu aina kun D muuttuu! Lyhyellä tähtäimellä monopolistisessa kilpailutilanteessa oleva yritys voi tuottaa ylisuurta voittoa. Mutta koska markkinoille tulon esteet vähäisiä, ylisuuret voitot houkuttelevat substituuttien tuottajia markkinoille ja osa tämän yrityksen asiakkaista siirtyy kuluttamaan niitä… D. MR D p Q AC MC pe . Qe Huomaa, että D = AR ja siis MR muuttuu aina kun D muuttuu!

Pitkän aikavälin tasapainotila Ylisuuret voitot katoavat ja pitkän aikavälin tasapainotilassa pe = AC. MR D p Q AC MC Pe’ D’ MR’ Qe’ Ei siis p = MR, eikä siis AC(Qe):n min niin kuin täydellisessä kilpailussa.

Monopolistisen kilpailun tasapaino Pitkällä aikavälillä monopolistisessa kilpailussa yritykset ansaitsevat vain normaalin pääoman tuoton, mutta eivät kuitenkaan operoi pitkän aikavälin keskimääräisten kustannustensa minimissä.

5.1.4 Oligopoli Oletukset 1. Muutama suuri yritys hallitsee markkinoita. 2. Joko standardi- tai erikoistuote. 3. Hintapäätökset riippuvat kilpailijoiden reaktioista. 4. Markkinoille tulo suhteellisen vaikeaa.

Oligopolin hinnoitteluongelma Yritykset pyrkivät ennakoimaan kilpailijoittensa käyttäytymistä! Kuka sitten asettaa hinnan? hintajohtajuus kooperatiivinen toiminta ei-kooperatiivinen toiminta Ei olemassa yhtä teoriaa tasapainohinnan ja tasapainomäärän määräytymisestä.

Mikä kilpailumuoto markkinoilla vallitsee? AC D D AC Q Q D D AC AC Q Q

Mikä kilpailumuoto markkinoilla vallitsee? jatkoa Markkinakysynnän ja keskimääräisten kustannusten välinen suhde määrää kilpailumuodon. Yritys toimii tehokkaasti, kun se tuottaa keskimääräisten kustannustensa minimissä ja markkinahinta = AC. Aina ei kuitenkaan ole mahdollista päästä keskimääräisten kustannusten minimiin.

Kerrataan Yritys maksimoi aina voittonsa tai minimoi tappionsa, kun MR = MC. Täydellisen kilpailun yritys kohtaa täysin joustavan kysyntäkäyrän p = D ja AC:n minimi. Monopolistisessa kilpailussa p = AC(Qe), mutta ei AC:n minimi. Monopolissa p voi olla > AC(Qe) myös pitkällä aikavälillä (riippuu monopoliaseman vahvuudesta).

Yrityksen tasapainotila eri kilpailumuodoissa Q D=AR=MR=p MC AC MR D . pe Pe= AC, mutta > AC min Täydellinen kilpailu Monopolistinen kilpailu Ylisuuri voitto mahdollinen Qe Pm D=AR Monopoli Yritys maksimoi aina voittonsa/min tappionsa, kun MR = MC. . .