Y56 Luku 28 Oligopoli Varian 2006, luku 27.

Esitys aiheesta: "Y56 Luku 28 Oligopoli Varian 2006, luku 27."— Esityksen transkriptio:

1 Y56 Luku 28 Oligopoli Varian 2006, luku 27

2 Oligopoli = oligo (muutama) + polein (myydä)
Oligopoli on tilanne, jossa markkinoilla on muutama myyjä, joiden myymät tuotteet ovat keskenään hyvin samankaltaisia tai identtisiä. Oligopolitilanteessa yritykset joutuvat ottamaan huomioon sekä asiakkaat että kilpailijat. Jokaisen yrityksen tuotanto- tai hintapäätös vaikuttaa myös kilpailijoiden voittoihin ja siten näiden tekemiin tuotanto- ja hintapäätöksiin Koska oligopolissa on vain muutama yritys, oligopolin peruspiirre on jännite yhteistyön ja oman edun tavoittelun välillä.

3 Duopoli on tilanne, joilloin markkinoilla on kaksi myyjää
Oligopoliteoriaa on pääsääntöisesti kehitetty duopolimallien avulla Duopoliteoriassa erotetaan neljä perustavaa kilpailutilannetta yritysten välillä: Keskitymme pääosin Cournot-peliin, mutta katsomme myös Stackelberg-peliä Päätösmuuttujan valinta (strategia) Päätösten ajoitus: toinen ensin yhtä aikaa Määrävalinta Määräjohtaja ja -seuraaja, siis ns. Stackelberg -peli Cournot-peli Hintavalinta Hintajohtaja ja -seuraaja Bertrand-peli

4 Cournot-pelissä yritykset tekevät päätöksen tuotettavasta määrästä samanaikaisesti
Cournot-mallissa kumpikin yritys maksimoi voittojaan Kumpikin joutuu kuitenkin huomioimaan myös kilpailijan tuottaman määrän Markkinahinta määräytyy funktiona markkinatarjonnasta Voittoja maksimoidessaan yritykset siis tekevät ennusteen toisen kilpailijan valinnasta Cournot-mallin lopputulos on ns. Cournot-Nash-tasapaino, jossa kummankin yrityksen ennuste toisen valinnasta osoittautuu todeksi

5 Katsotaan heti esimerkki Cournot-pelistä: Aktivoiva tehtävä 1
Alalla toimii kaksi yritystä: yritys 1 ja yritys 2, jotka tuottavat homogeenista hyödykettä q. Hyödykkeen markkinakysyntä on muotoa Huom eli markkinatuotanto on summa kummankin yrityksen tuotannosta. Yritykset ovat identtiset ja niiden tuotantokustannukset ovat Määritä markkinoiden tasapainohinta ja -määrä sekä voitot, kun yritysten toimintaa mallinnetaan Cournot kilpailuna. Havainnollista lisäksi tasapaino kuvaajalla.

6 Voimme piirtää yritysten reaktiofunktiot, joiden leikkauspiste kertoo tuotantomäärät

7 Edellisessä esimerkissä oletimme täysin identtiset yritykset
Yritykset voivat kuitenkin olla kustannusrakenteeltaan hyvin erilaiset Tällöin yritysten tuotantomäärät ovat erilaiset Pelin ratkaisutapaan tämä ei kuitenkaan vaikuta Ks. Aktivoiva tehtävä 2 Kannattaa yrittää ratkaista se harjoituksen vuoksi

8 Miten kaksi yritystä voisi välttää keskinäisen kilpailun
Miten kaksi yritystä voisi välttää keskinäisen kilpailun? Toimimalla kartellina. Yritykset voivat yrittää toimia yhteistyössä keskenään ja muodostaa kartellin Kartelliin osallistuvat yritykset pyrkivät toimimaan yhteistyössä eli käyttäytymään kuin ne olisivat monopoli Termi kartelli siis viittaa yritysten sopimuspohjaiseen yhteenliittymään, joka maksimoi, ei osallistujien yksilöllisiä, vaan koko toimialan voittoja Kahden yrityksen tapauksessa kartelli maksimoi:

9 Esimerkki kartellista: Aktivoiva tehtävä 3
Olkoon kysyntäfunktio muotoa Yritysten kustannusfunktiot ovat ja Laske kuinka suuret ovat tuotetut määrät ja voitot, kun a) yritykset toimivat kartellina b) yritykset kilpailevat Cournot-mallin mukaisesti.

10 Cournot-tasapaino voidaan jälleen havainnollistaa reaktiofunktioilla

11 Voiko kartelli olla stabiili?
Näimme, että verrattuna Cournot-tasapainoon kartellin tuotanto on pienempi hinta on korkeampi ja voitto suurempi Kartellisopimus on siis kaikinpuolin kannattava yrityksille Kartellisopimuksen ylläpitäminen ei ole kuitenkaan helppoa, koska kartelliin liittyy aina houkutus huijata sopimusosapuolta. Jos toinen yrityksistä luottaa toisen pitäytyvän sopimuksessa, sen kannattaa huijata ja tuottaa yksityisen optimin mukaisesti

12 Yritysten tuotantomäärät ja voitot eri tilanteissa
Cournot Kartelli "Huijaus" yritys 1 voitto 46,1 48 50 tuotanto 4,8 4 5 yritys 2 44 Nähdään, että huijaaminen on kannattavaa: 50 > 48 Mutta toinen osapuoli kärsii: 44 < 48

13 Kannustin huijata on suuri etenkin ns. kertaluontoisessa tilanteessa
Molemmat yritykset tietävät, että on olemassa kannustin huijata Kummankaan ei siis kannata pitää kiinni kartellisopimuksesta, koska on riski, että toinen huijaa, jolloin itse jää altavastaajan asemaan Jos siis kumpikin päätyy huijaamaan, ollaan jälleen Cournot-tasapainossa Mitä tapahtuu, jos päätös kartellista pysymisestä toistetaan vuosittain? Olisiko kartelli stabiili, jos yritykset voisivat pelata samaa kartellipeliä loputtomia kertoja?

14 Kartellin stabiilisuus, kun päätös toistetaan loputtomasti
Oletetaan, että jos yritys 1 huijaa toista yritystä, huijaamisen jälkeen tämä ei enää suostu kartellitoimintaan, vaan pelaa Cournot duopolipeliä Kun yritys 1 noudattaa sopimusta, sen nykyarvoon lasketut voitot ovat korolla r Jos yritys 1 huijaa kertaluontoisesti, sen voitot ovat

15 Sopimuksessa pitäytyminen on kannattavampaa kuin huijaaminen, jos
Voidaan siis ratkaista korkokanta r, jolla kartelli olisi stabiili:

16 Tarkastellaan seuraavaksi Stackelberg-peliä
Päätösmuuttujan valinta (strategia) Päätösten ajoitus: toinen ensin yhtä aikaa Määrävalinta Määräjohtaja ja -seuraaja, siis ns. Stackelberg -peli Cournot-peli Hintavalinta Hintajohtaja ja -seuraaja Bertrand-peli Kyseessä on siis edelleen tuotantomäärän valinta, mutta nyt päätöksiä ei tehdä samanaikaisesti

17 Stackelberg-pelissä on aina Johtaja ja Seuraaja
Johtaja-yritys tekee valintansa ensin Sen jälkeen Seuraaja tekee oman tuotantopäätöksensä Stackelberg-duopolipeli ratkaistaan aina kolmessa vaiheessa: Johtaja tekee ensiksi olettamuksen siitä, miten seuraaja sopeutuu johtajan määrävalintaan Sitten johtaja maksimoi omia voittojaan ehdolla tekemänsä olettamus seuraajan päätöksestä Lopuksi saadaan seuraajan valinta sijoittamalla jo johdettu johtajan valinta tehtyyn seuraajaa koskevaan ennusteeseen

18 Stackelberg peli ratkaistaan siis oikeastaan lopusta alkuun (ns
Stackelberg peli ratkaistaan siis oikeastaan lopusta alkuun (ns. backwards induction) Katsotaan esimerkkinä Aktivoiva tehtävä 6 Markkinoiden käänteiskysyntäfunktio on Huomaa, että q = q1 + q2 Yritys 1 on johtaja ja sen kustannusfunktio on Yritys 2 on seuraaja ja sen kustannusfunktio on Ratkaise yritysten tuottamat määrät, tuotteen hinta ja yritysten voitot

19 Yhteenveto luvun keskeisistä asioista
Oligopoliteoriaa rakennetaan duopolimallien avulla Keskityimme tarkastelemaan yritysten määrävalintaa Cournot-peli, jossa valinta on simultaaninen Stackelberg-peli, jossa valinta on peräkkäinen Yritysten kannalta kannattavinta on muodostaa kartelli …mutta sen ylläpitäminen on vaikeaa, koska kummallakin yrityksellä on kannustin huijata Tärkeää on, että osaat jatkossa ainakin kertoa millaisia erilaisia duopolimalleja on, ratkaista Cournot-tasapainon ja havainnollistaa sen kuvaajalla kertoa kartellista ja huijaamisen kannustimesta