Olomuodosta toiseen.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006
Advertisements

4 TEHO.
Lämpöistä oppia ja energiaa
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Veden kovuuden määritys kompleksometrisellä titrauksella
Ainearvojen hyödyntäminen torjunnassa
Paine p.
lämpöoppia eri lämpötila, eri aineet, loppulämpötila?
Paine p.
Paine Mistä aiheutuu ilmanpaine?
Tiheys.
Tilavuus.
Tilavuus.
Olomuodon muutokset ominaislämpökapasiteetti c = aineen ominaisuus, kuinka paljon aine voi luovuttaa / vastaanottaa lämpöenergiaa (Huom! Kaasut vakiopaine/vakiotilavuus)
Olomuodosta toiseen.
6. Energia ja olomuodot.
Kertaus.
Valitse seuraaviin vaihtoehtotehtäviin oikea vastaus…
Sulamisen ja jähmettymisen tarkastelu faasipiirroksia hyödyntäen
OLOMUODON MUUTOKSET KUMPI SULAA HELPOMMIN, JÄÄ VAI TINA?
Ääni!.
25. Noste Tavoitteet ja sisällöt Tiheys Noste
Lämpö Lämpö on energiaa. Kappaleet voivat luovuttaa ja vastaanottaa lämpöenergiaa. Lämpöenergia voi myös varastoitua.
Lämpö Lämpö on energiaa. Kappaleet voivat luovuttaa ja vastaanottaa lämpöenergiaa. Lämpöenergia voi myös varastoitua.
Tiheys
1 TUTKITTAVAA KOHDETTA KUTSUTAAN SYSTEEMIKSI
Funktio.
Juhani Kaukoranta Raahen lukio 2012
Aineen rakenne.
12. Olomuoto riippuu paineesta ja lämpötilasta FAASIKAAVIO
14. Aine laajenee lämmetessään
Aineen oma paino aiheuttaa paineen
ÄÄNI.
Höyrystyminen ja tiivistyminen
13. Nopeus kuvaa liikettä Nopeus on suure, joka kertoo kuinka kappaleen paikka muuttuu ajan suhteen. Nopeus on vektorisuure. Vektorisuureen arvoon liittyy.
1. FYKE:ä oppimaan Mitä ovat fysiikka ja kemia?
7. Lämpö laajentaa Lämpötila on fysiikan perussuure, joka kuvaa kuinka kuuma aine tai kappale on Lämpötilan tunnus on T (tai t) Lämpötilan perusyksikkö.
Jätteet energiantuotannossa. Miten jätettä tuotetaan? Me kaikki tuotamme jätettä joka päivä. Suomalainen tuottaa jätettä yli 500 kiloa vuodessa, josta.
LÄMPÖLAAJENEMINEN Kun ainetta lämmitetään, sen rakenneosasten lämpöliike voimistuu. Silloin rakenneosaset tarvitsevat enemmän tilaa ja aine laajenee. Vastaavasti.
Pisara 6 Fysiikka ja kemia
Innovaatioprojekti XX00BH Ilma-ilmalämpöpumppujen toiminnan demonstraatioympäristö Rasmus Metso, Tomi Pitkänen, Joonas Färdig.
Luku2, Alkuaineita ja yhdisteitä
8 Lämpölaajeneminen.
Innovaatioprojekti XX00BH Ilma-ilmalämpöpumppujen toiminnan demonstraatioympäristö Rasmus Metso, Tomi Pitkänen, Joonas Färdig.
7. Aineet ovat seoksia tai puhtaita aineita
Tiivistelmä 3. Puhdas aine ja seos
Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia
Paine p.
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
Tulevaisuuden energiantuotanto
1 Termodynaaminen systeemi
Tiivistelmä 5. Alkuaineet
Elinympäristömme alkuaineita ja yhdisteitä
FY2 kertaus
Määritä steariinihapon sulamispiste
4 Työ, teho ja hyötysuhde.
LÄMPÖ Miksi tiskivesi tuntuu kädessä lämpöiseltä?
Kiteiset ja amorfiset aineet
Elävän luonnon kemialliset reaktiot tapahtuvat
Tiivistelmä 6. Paine ja noste
2 Paine.
25. Noste Tavoitteet ja sisällöt Tiheys Noste
Puhdas aine ja seos Puhdas aine muodostuu keskenään samanlaisista rakenneosista. Puhtaalla aineella on kolme olomuotoa ja tarkat sulamis- ja kiehumispisteet.
Jaksollinen järjestelmä
Kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos muodostuu epämetallien välille. Molemmat epämetalliatomit luovuttavat sidokseen yhden , kaksi tai kolme elektronia,
Elinympäristömme alkuaineita
Vesi Veden erityisominaisuudet Veden erityisominaisuudet
1,50 € / kg Määrä 2 kg 3 kg x 4 kg 0,5 kg 2 · 1,50 = 3,00 (€)
Tehtävä 87 Tutki, millä seuraavista yhdisteistä on eniten ioniluonnetta: vetyfluoridi, natriumfluoridi,alumiinifluoridi. Perustele. Millä sidoksilla atomit.
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
Esityksen transkriptio:

Olomuodosta toiseen

Aineen olomuodot ovat kiinteä, neste ja kaasu Nesteessä rakenneyksiköt pystyvät liukumaan toistensa ohi Kiinteässä aineessa rakenneyksiköt värähtelevät lähes paikallaan. Kaasumaisessa olomuodossa aineen rakenneyksiköt liikkuvat vapaasti joka suuntaan. Aineen olomuodot ovat kiinteä, neste ja kaasu

Aineen olomuodot ovat kiinteä, neste ja kaasu Lämpötilan muuttaminen voi saada aikaan aineen muuttumisen olomuodosta toiseen

Jokaisella aineella on oma sulamis-ja kiehumispiste. Eri aineet sulavat ja kiehuvat eri lämpötiloissa. Jää sulaa 0°C:ssä, tina vasta 232 °C:ssa. Vesi kiehuu 100°C:ssa, etanoli 78°C:ssa. Vesi on jäätä pakastimessa, jonka sisälämpötila on -18°C, mutta etanoli ja glykoli (pakkasneste) eivät siellä vielä jähmety. Jokaisella aineella on oma sulamis-ja kiehumispiste. Ne löytyvät taulukosta, älä opettele niitä ulkoa! Paine vaikuttaa sulamiseen ja kiehumiseen. Esimerkiksi vesi kiehuu Mont Everestillä jo 70-asteessa, koska ilmanpaine on pieni.

Kiinteä aine sulaa ja neste jähmettyy aineelle ominaisessa lämpötilassa, sulamispisteessä. Sulaessa kiinteä aine muuttuu samanlämpöiseksi nesteeksi. Aineen sulattamiseen tarvitaan energiaa, joka sitoutuu aineeseen. Sulattamiseen kulunut energia vapautuu jähmettyessä.

E = s· m Sulamiseen tarvittava energia Eri aineet tarvitsevat sulamiseen eri määrät energiaa, eli niillä on eri ominaissulamislämpö. Sulamiseen tarvittava energia E Sulatettavan aineen määrä m Aine s Aineen ominaissulamislämpö kertoo, kuinka monta kJ energiaa tarvitaan sulattamaan 1 kg sulamispisteessään olevaa ainetta. Sulattamiseen tarvittava energia riippuu myös sulatettavan aineen määrästä, siis kuinka monta kg ainetta on. Ominaissulamislämpö s löytyy aineen kohdalta taulukosta E = s· m

Kuinka paljon energiaa tarvitaan sulattamaan 1 kg sulamispisteessään olevaa jäätä? 3 kg sulamispisteessään olevaaa jäätä. 1,5 kg sulamispisteessään olevaa hopeaa. Etsitään veden ominaissulamislämpö (s.292) Se ilmaisee, kuinka paljon energiaa tarvitaan 1 kg:n sulattamiseen. 333 kJ b) Nyt jäätä on kolminkertainen määrä. Kerro siis edellinen tulos kolmella. Vastaus 999 kJ c) Etsi hopean ominaissulamislämpö ja päättele siitä, kuinka paljon energiaa tarvitaan yhden hopeakilogramman sulattamiseen. 105 kJ/kg Kerro lopuksi tulos luvulla 1,5. 157,5 kJ

Aine voi höyrystyä kahdella tavalla kiehumalla kiehumispisteessä koko nesteessä haihtumalla kaikissa lämpötiloissa nesteen pinnalta Aineen höyrystäminen vaatii energiaa. Sama energia vapautuu, kun aine tiivistyy takaisin nesteeksi. Höyrystyessä kiehumispisteessä oleva neste muuttuu samanlämpöiseksi kaasuksi.

Eri aineet tarvitsevat höyrystymiseen erilaiset määrät energiaa, joten niillä on eri ominaishöyrystymislämpö h. Ominaishöyrystymislämpö ilmaisee, kuinka monta kJ energiaa tarvitaan muuttamaan 1 kg ainetta samanlämpöiseksi kaasuksi. Tarvittava energia riippuumyös höyrystettävän aineen määrästä. E = h·m Laske, kuinka paljon energiaa tarvitaan muuttamaan a) 1 kg b) 5 kg 100-asteista vettä samanlämpöiseksi höyryksi. Etsi veden ominaishöyrystymislämpö taulukosta. Siitä saat 1 kg:n höyrystymiseen tarvittavan energian. 2. Nyt ainetta on viisinkertainen määrä. Kerro siis edellinen tulos viidellä.