Argumentaation käsitteitä
Perustelun ja päättelyn keinoja Aristotelisessa Deduktiossa eli validissa päättelyssä tosista edellytyksistä seuraa väistämättä johtopäätös. Voidaan myös sanoa, että deduktio etenee johtamalla yleistyksestä yksittäistapausta koskeva johtopäätös. Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia (Premissi 1) Sokrates on ihminen (Premissi 2) Sokrates on kuolevainen (Johtopäätös)
Aristotelinen Induktio etenee yksittäisestä havaintojoukosta yleistykseen. Abduktiossa eli Sherlock Holmes -päättelyssä (C. S. Peirce) johtopäätös arvataan intuitiivisesti. Sen jälkeen etsitään päätelmää tukevaa todistusaineistoa. Kausaliteetti ilmaisee syy-seuraus-suhdetta. Analogia perustuu samankaltaisten ilmiöiden rinnastettavuuteen ja verrattavuuteen.
Lisätietoja argumentaatiosta Perusteoksia: Aristoteles: Retoriikka (Teokset IX). Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa (toim.) 1998: Argumentti ja kritiikki. Gaudeamus. Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa & Heinlahti, Kaisa 2006 : Mitä on tutkimus? Argumentaatio ja tieteenfilosofia. Gaudeamus. Käytännönläheisempää: Kurki, Leena & Tomperi, Tuukka 2011: Väittely opetusmenetelmänä. niin & näin. Torkki, Juhana 2006: Puhevalta – kuinka kuulijat vakuutetaan. Otava. Järvilehto, Lauri: Ajattelun ammattilainen -verkkosivusto. Viitattu 13.2. 2016. www.ajattelunammattilainen.fi
Filosofis-loogista näkökulmaa: Fisher, Alec 1988: The Logic of Real Arguments. Cambridge UP.