YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti Lapin yliopisto, 22.2.2010 kello 14-18, Sali F1011.

Esitys aiheesta: "YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti Lapin yliopisto, 22.2.2010 kello 14-18, Sali F1011."— Esityksen transkriptio:

1 YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 22.2.2010 kello 14-18, Sali F1011

2 KURSSIN SUORITTAMINEN

3 KURSSIN TAVOITE Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelijat: – tutkimuksen tekemiseen, – tutkimuksellisen ajattelun logiikkaan, – tieteelliseen tietoon, – aineistojen tarkastelemiseen tutkimusaineistona sekä – hyvään tieteelliseen käytäntöön.

4 LUENTOJEN AIHEET Ma 22.2. – Mitä on tieteellinen tutkimus? – Argumentaatio ja tieteellinen tutkimus Ti 23.2. – Tutkimusongelman ja aineiston valinta – Paradigmojen ja keskeisten käsitteiden valinta Ma 1.3. – Tutkimusmenetelmien valinta – Selittäminen ja ymmärtäminen tieteessä Ti 2.3. – Tutkimuksen luotettavuuden arviointi – Tutkimusetiikka

5 KURSSIN SUORITTAMINEN 3 op:n suoritus – luentopäiväkirja – artikkelitehtävä 4 op:n suoritus – luentopäiväkirja – artikkelitehtävä – tutkimusongelmatehtävä Tehtävät ja kopio käytetystä artikkelista palautetaan printattuna viimeistään ti 6.4. menetelmätieteiden laitokselle (YTK, A-siipi, 2.krs), työhuoneeseen S7. Työhuoneesta löytyy laatikko tehtäville.

6 LUENTOPÄIVÄKIRJA Luentopäiväkirja on omien luentomuistiinpanojen tiivistämistä omien kommenttien, huomautusten ja kritiikin kera. Pelkkä luentojen referoiminen ei siis riitä. Kirjoita luentopäiväkirjaa jatkuvasti kurssin kuluessa. Tekstin pituus saa olla korkeintaan viisi liuskaa. Jäsentele teksti hyvin, ja käytä väliotsikoita. Jos joudut olemaan poissa, kysy vierustoverilta, mitä käsiteltiin ja kirjoita luentokerran aiheesta luennoilla jaettavan kirjallisuuslistan avulla. Ks. tarkempia ohjeita Menetelmätieteiden laitok-sen verkkosivulta kohdasta > ohjeita ja oppaitaohjeita ja oppaita

7 ARTIKKELITEHTÄVÄ Artikkelitehtävän pohjana on jokin itse valitsemasi oman alasi tieteellinen artikkeli. Etsi mahdollisimman pian kirjastosta tai elektronisesta tietokannasta tieteellisessä lehdessä julkaistu artikkeli, jota aiot käyttää tehtävässä. Jokaisen luennon lopuksi annetaan luennon aiheeseen liittyen tehtäviä, joissa sovelletaan luennolla opittua etsimällä ja arvioimalla samoja asioita valitsemastasi artikkelistasi. Liitä käyttämäsi artikkeli suorituksesi oheen.

8 TUTKIMUSONGELMATEHTÄVÄ Muotoile oma tieteellinen tutkimusongelma. Valitse aihe, jota pidät tutkimisen arvoisena ja muotoile siitä empiirisen tutkimuksen vastattavaksi tarkoitettu kysymys. Pohdi: – Mitkä ovat tutkimuksen tavoitteet? – Mikä on yleinen tutkimuskysymys ja mitkä sen tarkempia alakysymyksiä? – Millä perusteella tutkimusongelmasi on valittu? – Miten tutkimusongelmaasi voitaisiin vastata? Minkälaista aineistoa keräisit? Millaisella yleisellä tutkimusstrategialla ongelmaan voisi vastata? Minkälaisesta näkökulmasta ongelmaa lähestyisit? Millaisia rajoituksia tai ongelmia ajattelemiisi valintoihin sisältyy? Tehtävän tarkoituksena on siis pohtia tutkimusongelman asettamisen lisäksi siihen vastaamista ja sitä, mitä tällöin tehdyistä perusvalinnoista seuraa.

9 KIRJALLISUUS Voit käyttää kurssin tehtävien tekemisessä apuna esimerkiksi seuraavia teoksia. Pidempi lista löytyy verkosta. Alkula T. & Pöntinen S. & Ylöstalo P. Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät, 1994. Eskola, Jari & Suoranta, Juha. Johdatus laadulliseen tutkimukseen, 1998. Alasuutari, Pertti. Laadullinen tutkimus, 1999. Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa & Heinlahti, Kaisa. Mitä on tutkimus?, 2006. Koskinen & Alasuutari & Peltonen. Laadulliset menetelmät kauppatieteissä, 2005. Häkli, Jouni. Meta hodos johdatus ihmismaantieteeseen, 1999. Toivonen, Timo. Empiirinen sosiaalitutkimus filosofia ja metodologia, 1999. Raunio, Kyösti. Positivismi ja ihmistiede sosiaalitutkimuksen perustat ja käytännöt, 1999.

10 MITÄ ON TIETEELLINEN TUTKIMUS?

11 MITÄ ON TIEDE? Tieteellä voidaan tarkoittaa: – Tieteen tuloksia eli tieteellistä tietoa – Itseään korjaavaa tieteen menetelmää mahdollisimman pätevän tiedon hankkimiseksi – Tieteellisiä instituutioita, esim. tiedeyhteisö, tieteelliset julkaisut, yliopisto (Ks. Ilkka Niiniluoto: Johdatus tieteenfilosofiaan, Otava, 1983 ja Panu Raatikainen: Ihmistiede ja filosofia, Gaudeamus, 2004)

12 TIETEELLINEN TIETO Tiede pyrkii saavuttamaan tieteellistä tietoa. – Klassinen tiedonmääritelmä: ”Tieto on samaa kuin oikea käsitys yhdessä selityksen kanssa.” (Platon: Theaitetos, 201c) – Nykykäsittein: Tietoa ovat todet hyvin perustellut uskomukset.

13 TIETEEN MENETELMÄ Mekaaninen toimintamalli tai sääntö, jonka avulla voidaan tuottaa varmaa (tai luotettavaa) tieteellistä tietoa. – Menetelmä, jolla tieteellisiä teorioita tuotetaan. – Menetelmä, jolla teorioita ja väitteitä oikeutetaan. Yhtä kaikki tieteenalat (ja vain ne), traditiot, koulukunnat, jne. kattavaa menetelmää on vaikea löytää.

14 TIEDEYHTEISÖ TIETEEN PERUSINSTITUUTIONA Tieteellisten instituutioiden (tieteelliset seurat, lehdet, yliopistot) perustalle rakentuva yhteisö. – yksittäisen tieteilijän rajoitusten korjaaminen – työnjako – tiedon ja osaamisen ylläpitäminen – avoimuus

15 … TIEDEYHTEISÖ TIETEEN PERUSINSTITUUTIONA Thomas Kuhnin mukaan tiedeyhteisön ideologiaan kuuluvat yhteiset uskomukset arvot ja normit muodostavat paradigman. – Normaalitieteen vaiheessa tieteen tekijät jakavat paradigman oletukset – Tieteellisessä vallankumouksessa vanha paradigma korvautuu uudella – Koska kumouksessa koko tieteen viitekehys muuttuu, tiede ei edisty suoraviivaisesti.

16 TIETEELLINEN TUTKIMUS, ARKIAJATTELU JA SELVITYKSET

17 ARKIAJATTELU, SELVITYKSET JA TIETEELLINEN TUTKIMUS Arkiajattelun, selvitysten ja tieteen välisessä erossa on kyse aste-eroista. – Selvitykset ovat kattavampia ja johdonmukaisempia kuin arkiajattelu. Tieteellinen tutkimus taas on kriittisempää ja perustellumpaa kuin selvitysten tulokset.

18 ARKIAJATTELUN "ONGELMIA" Epäluotettavat havainnot Havaintojen valikoituminen Liiallinen yleistäminen Puutteellinen päättely Lyhytjänteisyys Asioiden tarkastelu irrallaan yhteydestään (Ks. Hannu Uusitalo: Tiede, tutkimus ja tutkielma WSOY, 2001.) POHDI: MITEN TIETEESSÄ PYRITÄÄN KORJAA-MAAN NÄITÄ ARKIAJATTELUN ONGELMIA?

19 ARKIAJATTELUN "ONGELMAT" JA NIIDEN KORJAAMINEN TIETEESSÄ Epäluotettavat havainnot  havaintojen systematisointi, toistettavuus, luotettavuutta koskeva kriittinen keskustelu Havaintojen valikoituminen  tiedostaminen, kiinnostuksen rajaaminen, kriittinen keskustelu tutkimuksen julkilausumattomista oletuksista ja niiden vaikutuksista. Liiallinen yleistäminen  Yleistämisen tekniikka (otantateoria, teoreettisen yleistämisen säännöt), väitteiden pätevyysalueen määrittely.

20 ARKIAJATTELUN "ONGELMAT" JA NIIDEN KORJAAMINEN TIETEESSÄ Puutteellinen päättely  Loogiset ja matemaattiset välineet, tilastolliset menetelmät, kriittinen keskustelu oikeasta ja virheellisestä päätelmien tekemisestä. Lyhytjänteisyys  Vapaa ja kriittinen keskustelu, rakentaminen aiemman tutkimuksen varaan, ilmeisen näkeminen ongelmallisena. Asioiden tarkastelu irrallaan yhteydestään  Olennaisen ja epäolennaisen erottaminen.

21 SELVITYS vrt. TUTKIMUS pragmaattinen ja tyydyttää tarkasti yksilöityä tiedontarvetta teemoja tarkastellaan pinta- puolisemmin kuin tutkimuksessa, vaikka menetelmät voivat olla samat. ei edellytetä sisältävän: – teoriaan ja tieteenalan traditioihin perustuvaa viitekehystä – aiempien tutkimusten ja selvitysten dokumentointia. toteutetaan akateemisesti hyväksytyin menetelmin teoreettinen viitekehys rakentuu kunkin tieteenalan traditioille. tutkittava teema tai ongelma käsitellään kokonaisvaltaisesti ja kriittisesti ottaen huomioon aiheeseen liittyvät teoriat, erilaiset metodit sekä aiempi tutkimus.

22 TIETEEN TUNTOMERKIT

23 TIETEEN TUNTOMERKKEJÄ Objektiivisuus: Tavoitteena antaa mahdollisimman totuudenmukainen kuva tutkimuskohteesta, mikä edellyttää avointa vuorovaikutusta kohteen kanssa. Testattavuus: Esitettyjen väitteiden pätevyyden tulee olla todennettavissa tutkimuksin ja tutkimuksia toistamalla. Julkisuus: Tutkimusten tulokset ovat julkisia ja tiedeyhteisön kaikkien jäsenten käytettävissä.

24 ...TIETEEN TUNTOMERKKEJÄ Kriittisyys: Mitään esitettyjä ja tutkimuksia ei pidetä itsestäänselvinä vaan niihin suhtaudutaan arvioivasti. Itseäänkorjaavuus: Kriitikot pitävät huolen siitä, että virheelliset teoriat karsiutuvat ajan myötä. Edistyvyys: Jos väitteet osoittautuvat perusteettomiksi, käsitykset hylätään. Niiden sijaan omaksutaan käsityksiä, joita todistusaineisto tukee paremmin.

25 ...TIETEEN TUNTOMERKKEJÄ Riippumattomuus (autonomisuus): tutkimustuloksien ja väitteiden pätevyys riippuvat yksinomaan tiedollisista perusteista, ei poliittisista, uskonnollisista, ideologisista, eettisistä tai taloudellisista tekijöistä. Avoimuus: Kenen tahansa tiedeyhteisön jäsenen on voitava arvioida tehtyä tutkimusta ja sen tuloksia. Taloudellisuus: Pyrkimyksenä on kehittää työkaluja (esim. teorioita), jotka sopivat moniin eri tapauksiin. (Ks. Ilkka Niiniluoto: Johdatus tieteenfilosofiaan, Otava, 1980)

26 POHDI: MIKÄ TIETEEN TUNTOMERKEISTÄ ON TÄRKEIN? Objektiivisuus Testattavuus Julkisuus Kriittisyys Itseäänkorjaavuus Edistyvyys Autonomisuus Avoimuus Taloudellisuus MITÄ MUITA TUNTOMERKKEJÄ TIETEELLÄ VOISI OLLA?

27 ARTIKKELITEHTÄVÄ 1: MITÄ ON TIEDE? Lue läpi valitsemasi artikkeli ja vastaa sen pohjalta seuraaviin tehtäviin: – Kerro lyhyesti, miksi valitsit juuri tämän artikkelin. – Mistä tunnistit, että kyseessä on juuri tieteellinen artikkeli? Miten erotat sen esimerkiksi mielipidekirjoituksesta tai selvityksestä? – Valitse pari tieteen tuntomerkkiä ja pohdi, miten ne näkyvät artikkelissa. Esimerkiksi: Onko teksti kriittistä? Miten artikkelissa on tai ei ole pyritty objektiivisuuteen?

28 TIETEELLINEN TUTKIMUS JA ARGUMENTAATIO

29 TUTKIMUS JA ARGUMENTAATIO Yksittäisen tutkimuksen argumentit: – Tutkimustuloksen perustelu – Tutkimuksen lähtökohtien perustelu Yksittäinen tutkimus osallistuu tieteelliseen väittelyyn, jossa punnitaan argumentteja eri tutkimusraporteissa esitettyjä näkemyksiä vastaan ja niiden puolesta.  Tieteellinen tieto

30 ARGUMENTTIEN TUNNISTAMINEN JA ARVIOIMINEN

31 ARGUMENTTI Argumentti koostuu väitteestä ja sen perusteluista. Argumentin tehtävänä on vakuuttaa lukija tai kuulija jostakin. Esimerkiksi: – saada tutkijayhteisö uskomaan tutkimuksen päätulos – saada tutkimuksen lukija hyväksymään jokin tutkijan käyttämä uusi tutkimusmenetelmä – vakuuttaa tutkimuksen rahoittaja tutkimuksen yleisestä merkityksestä

32 RETORIIKKA ELI VAKUUTTAMISEN TAITO Retoriikan vaikutuskeinojen lajit Logos: argumentin asiasisältö Ethos: puhujan uskottavuus Pathos: yleisön tunnetila Kaikki kolme tähtäävät jonkin väitteen uskottavuuden lisäämiseen. Hyvässä tieteellisessä argumentaatiossa ethos- ja pathos -keinot toimivat yhdessä logos-keinojen kanssa.

33 ARGUMENTIN ILMIASU JA ASIASISÄLTÖ Argumenteilla on tekstissä aina ilmiasu, joka ei välttämättä vastaa argumentin asiasisältöä. Asiasisältö saadaan esille kirjoittamalla auki argumentin eri osat: – Väite = se, mitä vastaanottajan halutaan hyväksyvän – Perustelut = se, minkä nojalla kuulijan tai lukijan tulisi hyväksyä väite – Taustaoletukset = muodostavat linkin perustelujen ja väitteen välille

34 Esimerkki: Argumentin osat YLE uutiset 1.9.2005: “Tutkijat selvittivät allergiatestien avulla, reagoiko ryhmä allergioille taipuvaisia aikuisia ja lapsia eri tavalla geenimuunneltuihin kuin tavallisiin tuotteisiin. Testattavana oli kolme geenimuuntelulla tuholaisille vastustuskykyisemmäksi tehtyä maissilajiketta ja yksi soijapapulajike. Allergia-alan lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan kukaan ei reagoinut geenituotteisiin tavallisia herkemmin. Tutkijat kuitenkin kehottavat, että tuotteiden mahdollisia allergiavaikutuksia seurataan säännöllisesti.”

35 Esimerkki 2: Argumentin osat Väite: Allergikot eivät reagoi geenituotteisiin muita tuotteita herkemmin. Perustelu: Kukaan tutkimukseen osallistuneista allergikoista ei reagoinut geenituotteisiin tavallisia tuotteita herkemmin. Taustaoletus: Sama, mikä pätee tähän otokseen, pätee muihinkin ihmisiin.

36 LINKKI Sitova linkki: väite seuraa loogisesti perusteluista niin, että jos perustelut ovat tosia, myös väite on välttämättä tosi. esim. P: Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia. P: Sokrates on ihminen. V: Sokrates on kuolevainen. Löyhä linkki: väite saa tukea perusteluista. esim. Gradun ohjaaja: Kuule, eräiltä osin kysely-tutkimuksen tulokset ovat luotettavia. Voit luottaa siihen, että jos Samuli Pekkala on ilmoittanut ammatikseen ”toimihenkilö”, hän tn. myös on toimihenkilö.

37 ANALYYSIN ASKELEET 1.Etsi pääväite ja sen lähimmät perustelut ilmiasussaan. 2.Työstä ensin pääväitteen ja sen välittömien perustelujen asiasisältö. 3.Etsi muut väitteet ja niiden perustelut ensin ilmiasussaan ja täsmennä sitten niiden asiasisältö. 4.Määritä argumenttien keskinäiset suhteet. 5.Täsmennä argumenttien kokonaisuus etsimällä kunkin argumentin taustaoletukset niin pitkälle, että julkilausumattomiksi jääviä taustaoletuksia voidaan pitää itsestään selvinä.

38 ARGUMENTTIEN ANALYSOINNIN APUKYSYMYKSET 1)Tulkitsenko tämän väitteeksi tässä tekstin osassa? 2)Tulkitsenko tämän perusteluksi tälle väitteelle tässä tekstin osassa? 3)Toimiiko tämä perusteluna tälle väitteelle tekstin kokonaisuudessa?

39 TIETEELLE TYYPILLISIÄ ARGUMENTTIRAKENTEITA

40 TIETEESSÄ YLEISIÄ ARGUMENTTIMUOTOJA 1.Auktoriteettiin perustuvat Argumentti auktoriteetin perusteella 2.Todellisuutta koskevat Argumentit yleistyksen, analogian, merkin, vertauksen ja esimerkin perusteella 3. Arvoihin ja asenteisiin nojautuvat Argumentti arvon perusteella

41 ERILAISTEN ARGUMENTTIEN TAUSTAOLETUSTEN ARVIOIMINEN Erilaiset argumenttirakenteet, eroavat toisistaan sen perusteella, miten taustaoletukset niissä linkittävät argumentin väitteen ja sen perustelut. Erilaiset argumenttirakenteet edellyttävät erilaisia arviointikysymyksiä.

42 Etsi argumentti! “[Institute of International Economicsin vanhempi tutkija Michael] Mussa uskoo Yhdysvaltain keskuspankin jatkavan jo viime vuoden kesäkuussa alkaneella rahapolitiikan asteittaisen kiristämisen linjalla. ’Rahapolitiikan ei pidäkään nykäistä boolimaljaa juhlijoiden ulottuvilta juuri, kun rajut energian hinnan korotukset iskevät Yhdysvaltain talou-teen. Toisaalta rahapolitiikan ei myöskään pidä kaataa booliin lisää alkoholia, jotta pippalot jat-kuisivat yhtä vauhdikkaina koko ensi vuoden ajan. Jos niin tehtäisiin, Yhdysvaltain kansan-talous heräisi vuonna 2007 mannertenvälisessä krapulassa’, Mussa kuvasi.” HS 14.9.2005

43 AUKTORITEETTI V (=Väite): Yhdysvaltain keskuspankki tulee jatkamaan jo viime vuoden kesäkuussa alkaneella rahapolitiikan asteittaisen kiristämisen linjalla. P (=Perustelu): Asia on näin, koska Mussa uskoo niin. T (=Taustaoletus): Institute of International Economicsin vanhempi tutkija Michael Mussa on luotettava asiantuntija tässä asiassa. A (= Arviointikysymykset): Onko auktoriteetti riittävän arvostettu ja luotettava? Ovatko muut auktoriteetit samaa mieltä?

44 ANALOGIA V: Rahapolitiikan asteittaisen kiristämisen linjaa pitää jatkaa. P: Sekä boolin ottaminen juhlijoilta kesken juhlien että sen liiallinen terästäminen ovat juhlien vauhdikkaan jatkumisen kannalta haitallisia tekijöitä. T: Yhdysvaltain keskuspankin rahapolitiikan vaikutukset Yhdysvaltain kansantalouteen ovat analogisia boolin vaikutukseen juhlien jatkumiseen. A: Onko kahden tekijän välillä riittävästi yhtäläisyyksiä, jotta analogia olisi uskottava?

45 Etsi argumentti! “Laajan kansallisen tutkimuksen mukaan avotoimistojen melu heikentää työn tuottavuutta. Tuottava Toimisto 2005 -hankkeessa huomattiin työntekijän tuottavuuden jäävän avotoimistossa alhaisemmaksi kuin perinteisessä huonetoimistossa. Liiaksi erottuvat puheäänet vähentävät työtehoa 8–10 prosenttia verrattuna sopiviin työolosuhteisiin.” (Taloussanomat 5.7.2005)

46 SYY JA SEURAUS V (Seuraus): Työn tuottavuus on avokonttoreissa alhaisempi kuin perinteisissä huonetoimistoissa. P: Liiaksi erottuvat puheäänet vähentävät työtehoa 8– 10 prosenttia verrattuna sopiviin työolosuhteisiin. T (Syy): Avotoimistoissa on yleensä meluisampaa kuin perinteisissä avokonttoreissa. A: Selittääkö syy seurauksen kokonaan? Onko mahdollista todistaa, että syy todella tuotti seurauksen?

47 ARGUMENTTIEN ARVIOIMINEN

48 ARGUMENTTIEN ARVIOINTI Pääkysymykset: Toteutuuko argumentin päätehtävä? Tulisiko väite hyväksyä esitettyjen argumenttien nojalla? Yleensä yhdellä argumentilla ei vakuuteta, vaan tarvitaan useita argumentteja ja perusteellista keskustelua. Tilannesidonnaisuus: ilmiasultaan sama argumentti voi eri tilanteissa olla joko aito tai näennäisargumentti. (Ks. Kakkuri-Knuuttila: Argumentti ja kritiikki, Gaudeamus 1998, luvut 3 & 5)

49 HYVÄN ARGUMENTIN EHDOT Perustelut: – perustelut ja taustaoletukset ovat riittävän hyväksyttäviä: (aiemmin tunnettuja tai lähteen luotettavuuden nojalla) – Perustelut ovat aluksi hyväksyttävämpiä kuin väite. Linkki: – Linkki liittää perustelut ja väitteen yhteen – Perustelut ja taustaoletukset antavat riittävästi tukea väitteelle. Reiluus: – Argumentoija uskoo myös itse esittämänsä perustelut ja taustaoletukset. – Argumentoija esittää perusteet ja väitteet vastaanottajalle ymmärrettävässä muodossa.

50 NÄENNÄISARGUMENTIT Näennäisargumentti ei täytä hyvän argumentin ehtoja, mutta näyttää ensi silmäyksellä näyttää kelvolliselta argumentilta. Tällaisia argumentteja kutsutaan usein myös virheargumenteiksi, vaikka ne eivät välttämättä sisällä mitään varsinaista päättelyvirhettä. Myös näennäisargumentteihin pätee kontekstisidonnaisuuden periaate: sama argumenttimuoto voi jossain tapauksessa olla hyvä ja toisessa huono.

51 NÄENNÄISARGMENTTEJA Ufoja on olemassa, koska ei ole osoitettu, ettei niitä ole olemassa. = TODISTAMISTAAKAN VYÖRYTTÄMINEN: argumentoija perustelee näkemystään sillä, ettei vastakkaista näkemystä ole osoitettu todeksi. Isaac Newton oli nykyaikaisen luonnontieteen isä ja hän uskoi Jumalaan, joten meidänkin tulee uskoa. = VÄÄRÄÄN AUKTORITEETTIIN VETOAMINEN Sikiöiden seulontatutkimusten hyväksyminen johtaa tulevaisuudessa rodunjalostukseen. = KALTEVA TASO -argumentissa väitetään jonkin asian hyväksymisen johtavan liioiteltuihin seurauksiin tulevaisuudessa.

52 VÄITTELY Väittely sisältää ainakin: 1.kaksi toisensa poissulkevaa väitettä sekä 2.perustelun kummankin väitteen puolesta. 3.Argumentti väitteen puolesta on argumentti kilpailevaa väitettä vastaan, mikäli väitteet ovat keskenään loogiset vastakohdat eli T 2 = ei-T 1, tai väittelytilanteessa ei ole järkevää olettaa muita vaihtoehtoja P 1 P 2 V 1 V 2 + +

53 ARTIKKELITEHTÄVÄ 2: ARGUMENTAATIO JA TUTKIMUS Lue läpi valitsemasi artikkeli ja vastaa sen pohjalta seuraaviin tehtäviin: – Mikä on artikkelin pääväite? – Mitkä ovat keskeiset perustelut artikkelin pääväitteelle? – Erittele ja arvioi artikkelin pääväitteen tueksi esitettyä argumentaatiota.