2. Jaksollinen järjestelmä

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Molekyylien sidokset Juha Taskinen
Advertisements

Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Metallien reaktiot.
Metallien reaktiot.
Atomin rakenteesta videohttp://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=2222.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Kemia, luento1 lisämateriaalia
Aurinkomalli - rakenne, energiantuotanto ja kehitys Perustuotanto: protoneista heliumia (klikkaa vaiheet esiin):
Atomit Molekyylit Sidokset Poolisuus Vuorovaikutukset
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Kemia on sähköä Kemiallisia reaktioita, joissa elektroneja siirtyy kutsutaan hapetus-pelkistysreaktioiksi (tai redox-reaktioiksi) Kun alkuaine luovuttaa.
Ammattikemia Terhi Puntila
Kemiallisia reaktioita ympärillämme
4 ATOMIN YDIN.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014
Kemiallista kielioppia!
Kemiallinen sitoutuminen
Vetyatomin stationääriset tilat
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine
Hapot ja emäkset Happo luovuttaa protonin emäs vastaanottaa
ATOMIN YDIN Kertaa seuraavat käsitteet omatoimisesti s.70-73
SÄHKÖVARAUS Sähkövaraus on aineen perusominaisuus, joka ilmenee voimavaikutuksina. Protonin ja elektronin varaukset kumoavat toistensa vaikutuksen ne.
Sähköoppia Elektronin ja protonin varauksen itseisarvoa kutsutaan alkeisvaraukseksi e (protonin varaus on +e ja elektronin –e) Koska atomissa on yhtä monta.
EPÄORGAANINEN KEMIA.
Atomin rakenne Ytimestä ja elektronipilvestä Protonit ja neutronit Elektronit.
14. Maapallon rakenne. Maapallon kuori Kiinteää kiveä ”Kelluu” vaipan astenosfäärissä Mantereinen kuori n. 35 km paksu Kevyempiä kivilajeja Paksuimmillaan.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Ionisidokset Seppo Koppinen 2016.
Sp2-HYBRIDISAATIO.
MONIPUOLINEN HIILI Elollisen luonnon molekyylien runkoalkuaine on hiili. Sillä on kaksi ominaisuutta, jotka tekevät siitä alkuaineiden joukossa poikkeuksellisen:
SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Jaksollinen järjestelmä
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen. 1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen.
Fysiikan käsitteitä AGORA (Pieni oppimäärä) Sähköopin
Atomin rakenne 8Ke.
Tiivistelmä 1. Atomi Alkuaine sisältää vain yhdenlaisia atomeja, jotka on nimetty kyseisen alkuaineen mukaan. Atomin pääosat ovat ydin ja elektronipilvi.
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Kemialliset yhdisteet
14 Makrokosmos ihminen: 100 m = 1m  Suomi: 106 m
Rakennekaavoja.
Elektroniverho eli elektronipilvi energiatasot eli elektronikuoret
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
Kiteiset ja amorfiset aineet
Tiivistelmä 3. Jaksollinen järjestelmä
Aine rakentuu atomeista
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Jaksolliset ominaisuudet
Kaikenlaisia sidoksia: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset
Kvanttimekeaaninen atomimalli
Jaksollinen järjestelmä
Kemialliset sidokset Metallisidos
Kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos muodostuu epämetallien välille. Molemmat epämetalliatomit luovuttavat sidokseen yhden , kaksi tai kolme elektronia,
Millainen on kemian mikromaailma
Tehtävä 87 Tutki, millä seuraavista yhdisteistä on eniten ioniluonnetta: vetyfluoridi, natriumfluoridi,alumiinifluoridi. Perustele. Millä sidoksilla atomit.
Jaksollinen järjestelmä ja alkuaineet
Muutokset atomin elektronirakenteessa
Fysiikka 9 lk Leena Piiroinen 2016.
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
Kemiallinen merkki   59Co3+ protonit neutronit elektronit
1. Atomi Massaluku kertoo protonien ja neutronien yhteismäärän.
3. Ionisidos Alkuaineet pyrkivät oktettiin (8 ulkoelektronia).
Esityksen transkriptio:

2. Jaksollinen järjestelmä ydin K-kuori Atomin elektronit sijoittuvat eri elektronikuorille. L-kuori M-kuori 1. kuorelle (K) täyttyy 2 el. ja sen jälkeisille aina 8 el. Kuoret nimetään aakkosjärjestyksessä K:sta eteenpäin. Uloimmalla kuorella olevia elektroneja kutsutaan ulkoelektroneiksi. Esim. Piirrä Ne, Na ja Cl atomien elektronirakenteet ja päättele ulkoeletronien määrä. 8 ue 1 ue 7 ue 10 Ne 11 Na 17 Cl Ulkoelektronien lukumäärä vaikuttaa aineen reagoituvuuteen. 8 ue (Oktetti) → aine ei juuri reagoi. 1 – 7 ue → aine reagoi. Jaksollinen järjestelmä: alkuaineet protonien lukumäärän mukaan. Pääryhmät I - VIII Saman pystyrivin alkuaineilla yhtä monta ue. → Samankaltainen käyttäytyminen. Jaksot: Vaakarivi kertoo kuinka monta elektronikuorta atomilla käytössä.