9.11.2016 POTKA Johtaja Anne Knaapi Valinnanvapaus 9.11.2016 POTKA Johtaja Anne Knaapi

Aikataulu Järjestämis- laki ja maa-kuntalaki 10/24/2017 Aikataulu 6–8/16 11–12/16 2/17 7/17 17-18 1/19 Järjestämis- laki ja maa-kuntalaki julki kommen-teille ja lausunto-kierrokselle HE sote-järjestämis- laiksi ja maa- kuntalaiksi eduskuntaan Sote- järjestämis- laki ja maa- kuntalaki voimaan 1.7.2017 Väliaikais- hallinto Maakunta- vaalit 1.1.2019 järjestämis- vastuu maakunnille Järjestämislaki ja maakuntalaki Valinnan- vapaus- ja rahoitus-HE lausunto-kierrokselle Valinnan-vapaus- ja rahoitus-HE eduskuntaan Lait voimaan 1.1.2019. Mahdollinen siirtymä- aika Valinnanvapauden laajentaminen ja monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen

Sote-lausunto 1. Uudistuksen tavoitteet Terveys- ja hyvinvointierot Kustannusten hillintä Demokratian toteutuminen 3. Sote-järjestämislaki Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Sopimusperusteiset yhteistyöalueet Asiakaslähtöinen integraatio Vahva valtion ohjaus Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen Yhtiöittämisvelvollisuus 2. Maakuntalaki Yleislain toimivuus Maakunnan tehtävät Osallistumis-mahdollisuudet Maakunnan palvelulaitos Rahoitusmalli ja talouden ohjaus Muut huomiot Sote-lausunto 4. Muut huomiot sote-järjestämislaista Hyte; maakunnat, kunnat, järjestöt Järjestöt palveluntuottajana Yhteishankinnat Asiakasmaksut Valinnanvapaus 5. Voimaanpano Maakuntien rahoituslaki Muut lakiluonnokset (maakuntajakolaki, vos, henkilöstö ja eläkkeet uudistuksen tuki)

Valinnanvapausuudistuksessa ihminen keskiöön Valinnanvapauden tarkoituksena tulee olla erityisesti perustason palveluiden vahvistaminen ja sen avulla on turvattava nykyistä nopeampi hoitoon ja hoivaan pääsy. Asiakkaan valinnan mahdollisuus on turvattava yhtenäisillä palveluiden laatuperusteilla ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla. Varmistettava, että valinnanvapaus toteutuu koko maassa.  Valinnanvapautta määriteltäessä kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, miten se nopeuttaa hoitoon ja hoivaan pääsyä ja lisää yhdenvertaisuutta sekä saa aikaan tervettä kilpailua tuottajien kesken palvelujen laadun parantamiseksi. Tarkkaan määriteltävä, missä sosiaali- ja terveyspalveluissa valinnanvapaus on mahdollinen. Valinnanvapausjärjestelmä on rakennettava sellaiseksi, että pienten ja keskisuurten toimijoiden mahdollisuudet toimia sote-markkinoilla turvataan. Verkostojen ja kumppanuuksien luominen on tehtävä mahdollisimman helpoksi lainsäädännöllä.    

Valinnanvapausuudistuksessa ihminen keskiöön STM:n virkamiesesityksen mukaan (10.10.2016) valinnanvapausuudistuksessa edettäisiin vaiheittaan. Ensimmäisessä vaiheessa asiakas voisi valita suoraan palveluntuottajan, omatiimin, joka tarjoaa kertaluonteista tai toistuvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvontaa, ohjausta ja vastaanottopalveluita. Ensimmäisessä vaiheessa otettaisiin lisäksi käyttöön asiakasseteli, jolla parannetaan säännöllisten kotiin annettavien palvelujen saatavuutta. Tietyille laajemmin palveluita tarvitseville otettaisiin käyttöön henkilökohtainen budjetti. Toisessa vaiheessa valinnanvapauden palveluvalikoima laajenisi. Tällöin mahdollisesti voitaisiin perustaa laajan palveluvalikoiman sosiaali- ja terveyskeskuksia.

Valinnanvapausuudistuksessa ihminen keskiöön SOSTE kannattaa esitystä valinnanvapausuudistuksen vaiheistamisesta. Laatuun perustuvan kilpailun varmistamiseksi valinnanvapauden piiriin tulevien palveluiden korvaustason on oltava samasta palvelusta saman suuruinen kaikille palveluntuottajille. SOSTE suhtautuu erittäin myönteisesti ehdotukseen ottaa käyttöön henkilökohtainen budjetointi.  Palvelukokemuksia sekä muuta palveluntuottajiin liittyvää dataa on avoimesti pystyttävä vertailemaan aidon valinnanmahdollisuuden varmistamiseksi.    

Valinnanvapausuudistuksessa ihminen keskiöön Valinnanvapauden onnistumiseksi tarvitaan erityisesti palveluketjujen ja tiedon integraatiota. Olennaista sujuvien palvelu- ja hoitoketjujen turvaamiseksi sekä kokonaisvaltaisen hoito- ja hoivavastuun ottamiseksi asiakkaasta palveluiden ja palveluntuottajien vaihtuessa. Irrallisten palvelutapahtumien sijaan valinnanvapautta laajennettaessa on turvattava asiakaslähtöiset kokonaisuudet.   Erityisesti paljon palveluja käyttävän kansalaisen palvelukokonaisuuden on oltava hyvin suunniteltu ja koordinoitu. Pitää määritellä yksi vastuutaho ja tiedon täytyy kulkea palveluntuottajien ja vastuutahon välillä. Palveluohjaus on turvattava etenkin niiden ihmisten kohdalla, jotka käyttävät paljon palveluja ja jotka tarvitsevat tuettua päätöksentekoa.    

Aiemmin jo pohdittua Mats Brommels 12.5.2016 SOSTEn suuri sote-aamiainen

Asiakkaan näkökulmasta valinnanvapauden laajentamista on tarkasteltava kysymyksenä: nopeuttaako se palvelujen piiriin pääsyä lisääkö se yhdenvertaisuutta saako se aikaan tervettä kilpailua tuottajien kesken palvelujen laadun parantamiseksi Tavoitteena ennen kaikkea toiminnallinen integraatio

Irrallisten palvelutapahtumien sijaan asiakaslähtöisiä kokonaisuuksia Valinnanvapautta laajennettaessa on turvattava palveluketjut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio niiden ihmisten kohdalla, jotka käyttävät paljon palveluita. Palveluohjauksen rooli korostuu ja sille on varattava riittävät resurssit mm. ammattilaisten työskentelytapoja muokkaamalla. Kaikki terveydenhuollon asiakkaat eivät tarvitse sosiaalihuollon palveluja ja päinvastoin. Tämä on jollain tavalla huomioitava valinnanvapausmallia rakennettaessa. Kaikissa ehdotetuissa valinnanvapausmalleissa hoidon tai palvelun tarpeen arviointi on tehtävä huolella. Hyvin rajatut erikoispalvelut sopivat valinnanvapausjärjestelmään. Valinnanvapauden ulottaminen sosiaalihuoltoon on hyvä tapahtua asteittain.

Toimivat palvelumarkkinat ovat asiakkaan etu Valinnanvapausmalli on rakennettava sellaiseksi, että pienten ja keskisuurten toimijoiden mahdollisuudet toimia sote-markkinoilla turvataan: Palveluntuottajat hyväksytään yhtenäisellä ja tasapuolisella menettelyllä. Varmistetaan, että sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tuottajat voivat tulla eri tahoista. Kokemuksia palveluseteleiden käytöstä ja henkilökohtaisesta budjetoinnista on tärkeä hyödyntää jatkotyössä. Jos Kela-korvaus poistetaan, on se toteutettava niin, että nämä kustannukset laitetaan suoraan julkisesti rahoitetun järjestelmän kehittämiseen Asiakasmaksut eivät saa muodostua esteeksi palvelujen käytölle.

Brommelsin työryhmän Malli 1. ”Omatiimi” ja muut sote-palvelut Omatiimiin sisältyy sosiaaliohjaus, sosiaalityöntekijän itsenäinen vastaanotto, terveydenhoitajan ja sairaanhoitajan itsenäinen vastaanotto sekä yleislääkärin vastaanotto. Asukas valitsee ”omatiimin” asiointipaikakseen. Asukas voi vaihtaa palvelujen tuottajan tietyin välein. Muut perustason palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä. Niihin päästään palveluohjauksen kautta.

Edut Asiakkaan näkökulmasta laajin valinnanvapaus. Hoitosuhde asiakkaan kanssa voi muodostua läheiseksi ja pitkäaikaiseksi. Tämä lisää hoidon laatua. Asiakas voi ”äänestää jaloillaan”, mikä kehittää palvelujen laatua. Palveluja oletettavasti syntyy helpommin myös pienemmän asukasmäärän alueille eli tukee lähipalveluja ja siten palvelujen yhdenvertaisuutta. Mahdollistaa pienten toimijoiden mukanaolon ja tämä avaisi järjestöille parhaat mahdollisuudet osallisuuteen sekä omatiiminä että muissa laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa.

Haasteita Yksikön eli ”omatiimin” pitää voida muodostaa siten, että terveyspuolen tuottaja voi olla eri kuin sosiaalipuolen tuottaja. Henkilöstön ”jäsenyys” useammassa eri tiimissä pitää voida sallia tyhjäkäynnin estämiseksi. Pienen tuottajan hallinnollinen taakka korostuu. Kaikissa malleissa ”portinvartijan” ja palveluohjauksen rooli korostuu. Pienten toimijoiden palveluohjaajan pitää olla moniosaaja, isoimmilla toimijoilla on mahdollisuus erikoistua. Työntekijöiden ammattitaidolla on suuri merkitys.

Valinnanvapaus soten isossa kuvassa Rakenne- ja rahoitus-uudistus Toimiva työn- ja vastuunjako Asiakkaan valinnan-vapaus Digitalisaatio o Yhteistyö ja yhteiskehittäminen; maakunta, kunta, järjestöt, yritykset, asukkaat Palvelut kuntoon