7 Palkasta maksetaan veroa s. 54-59

Kotitalouksien tulot ja ostovoima Palkan ostovoima (=kuinka paljon rahalla saa ostettua) Jos palkka nousee tiettynä aikana enemmän kuin verot ja hinnat yhteensä, palkan ostovoima on noussut. Tekemällä saman verran työtä pystyy ostamaan entistä enemmän tavaroita ja palveluita. Bruttotulot (palkka, eläke, sosiaalituet, pääomatulot) Verot (ym. maksut) Nettotulot (käytettävissä olevat tulot)  kulutukseen ja säästöön

Erilaiset tulot Palkkatulot: progressiivinen verotus = veroprosentti nousee tulojen noustessa Yrittäjätulo Pääomatuloista 30 % veroa (osakkeiden myyntivoitot, vuokratulot, talletusten korot) Sosiaalituet/tulonsiirrot (lapsilisä, opintotuki, työttömyyskorvaus) - Naisen euro on 83 senttiä? (=naisten keskipalkka on n. 83% miesten kp:sta) Naisen euro on 83, 94 tai 97 senttiä Usein sukupuolten välisiä palkkaeroja mitataan keskipalkkoja vertaamalla. Näin laskien naisen euron voidaan sanoa olevan 83 senttiä. Sama keskipalkka on siis vielä kaukainen tavoite. Tasa-arvosta tulos ei kerro kuitenkaan mitään. Pitäisi ottaa myös huomioon työaika ja tehtävät. Lisäksi markkinasektorilla olisi otettava huomioon työsuoritusten taloudellinen tuottavuus maksajalle ja julkisella sektorilla työsuorituksen yhteiskunnallinen arvo. Tilastokeskuksen yliaktuaarin Sampo Pehkosen laskelmien mukaan säännöllisten kuukausiansioiden perusteella mitattuna naisen euro on 94 sentin suuruinen, kun tehtävät otetaan huomioon ammattinimiketasolla. Kun verrataan miehiä ja naisia samalla ammattinimikkeellä ja samassa yrityksessä, supistuu ero edelleen. Silloin naisen euro on 97 sentin suuruinen. Naiset siis saavat samasta työstä miehiä vähemmän, mutta ero on paljon kapeampi kuin julkisuudessa esitetään. On sekä tasa-arvon että talouden tehokkuuden kannalta toivottavaa, että jäljellä oleva ero kuroutuisi umpeen. Siksi naisten tuntipalkkojen kehitys pitäisi olla miehiä nopeampaa.

Miten verot kerätään palkasta? Työntekijä vie verokortin työnantajalleen. - Siinä oleva veroprosentti perustuu arvioon verovuoden tuloista Työnantaja pidättää verokortin määräämän osuuden jokaisesta verovuoden aikana tienatusta palkasta - Verottaja jakaa ne valtiolle, kunnalle ja seurakunnille.

Verotuksen oikeellisuus varmistetaan seuraavana vuonna Verottaja laskee verovuoden oikean veroprosentin. - Vasta vuoden vaihduttua tiedetään, kuinka paljon työntekijä verovuoden aikana tienasi. Työntekijä saa verottajalta postissa veroilmoituksen. - Hän voi tehdä siihen korjauksia, jos verottajan tiedoissa on virheitä. Lopulta verotus tasataan joulukuussa. - Verovuonna liikaa maksaneet saavat veronpalautusta, ja liian vähän maksaneet joutuvat maksamaan jäännösveroa.

Veroprosentti on progressiivinen, joten se nousee tulojen noustessa. Verotuksen progressiivisuus Veroprosentin Suuruuteen vaikuttaa se, kuinka paljon tienaa, missä kunnassa asuu ja kuuluuko kirkkoon. Veroprosentti on progressiivinen, joten se nousee tulojen noustessa. Tässä esimerkissä Kauniaislaisen henkilön maksamat Verot kolminkertaistuvat, kun palkka kaksinkertaistuu. Eri kunnissa asuvien 5000 euroa kuukaudessa tienaavien henkilöiden veroissa voi olla useamman sadan euron ero. Katso oman kunnan veroprosentit https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/tilastot/kuntien-ja-seurakuntien-tuloveroprosentit-vuonna-2016.pdf

Valtion tuloveroasteikko 2015 Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta,  % 16 500—24 700 8 6,5 24 700—40 300 541 17,5 40 300—71 400 3 271 21,5 71 400—90 000 9 957,50 29,75 90 000— 15 491 31,75

Valtion tuloveroasteikko 2016 Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta,  % 16 700—25 000 8 6,5 25 000—40 800 547,50 17,5 40 800—72 300 3 312,50 21,5 72 300— 10 085,00 31,75

Erilaiset työsuhteet Mitä muita menoryhmiä keksit kotitalouksille? Kuluttajilla on ollut mahdollisuus käyttää yhä isompi osa tuloistaan liikkumiseen ja vapaa-aikaan. Asumismenojen osuus kulutuksesta on pysynyt melko vakiona. Lisääntynyt tuonti ja vaatteiden hintatason yleinen lasku on pienentänyt vaatteiden osuutta kokonaismenoista. Suomalaiset syövät yhtä paljon kuin ennenkin, mutta palkkatason noustessa palkasta pienempi Osuus on täytynyt käyttää ruokaan.

Katso videot netistä ylläolevasta linkistä ja myös dian 4 linkistä https://www.youtube.com/watch?v=bIQTHP5Ntpg Tehtäviä: Lue diat, tekstit ja kuviot läpi. Kirjoita tummennetut muistiinpanot itsellesi vihkoon ylös. Katso videot netistä ylläolevasta linkistä ja myös dian 4 linkistä Laske, kuinka paljon ylivieskalainen maksaa veroa, jos hän tienaa 30 000 euroa vuodessa bruttona ja kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon. Eli a) kunnallisvero (dian 6 linkki), b) valtion verotus (dian 8 taulukko) ja c) kirkollisvero (dian 6 linkki). Ole tarkkana valtionveron kanssa, siinä on alaraja ja sen ylimenevältä osalta tulee tietty prosentti. Jos saat laskun oikein, tulee iso plussa!