Kehon energiantuotto.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Fyysisen harjoittelun perusteet
Advertisements

LIHAKSET.
Ylipaino on yksi keskeisimmistä terveysuhkista sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Selvitä suomalaisten ylipainon syntyyn vaikuttavia tekijöitä sekä.
Magnus Lönnqvist KTM, Ammattivalm,THvalm
FYYSISEN KUNNON RAKENTAMINEN
KSS Energia Oy Eveliina Pöllänen
Energia- ja nestetasapaino liikunnassa
HelenaRimaliMankkaankoulu2013
Ravintoaineet ja niiden merkitys ihmiselle
Liikunta ja ravinto Tuomas Sallinen.
MARATONKOULU Tavoitteena 10 km, ½ maraton tai maraton
LIIKUNTA.
Kappale 1.
Junttilan tila: Mädättäminen energiantuotannossa
© Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio
Kappale 19 Iho on suurin elin. Ihon tehtävät:
Ravinto nuoren urheilijan harjoittelussa
S. 30 – 39 LIIKUNTA s. 30 – 39
SUOMEN UIMALIITTO ry. Finska Simförbundet rf.. Lapsuusvaihe Alle 13 v Rolloikäiset ja esipuberteetti Kevyt vauhti ( Peruskestävyys) - Helppoa ja taitavaa,
HIILIHYDRAATIT.
Pituus- ja paksuuskasvu
Lämpö Lämpö on energiaa. Kappaleet voivat luovuttaa ja vastaanottaa lämpöenergiaa. Lämpöenergia voi myös varastoitua.
Proteiinien tehtävät elimistössä
Elimistömme suurin sisäelin
Solukalvon tarkka rakenne ja toiminta
Tuki- ja Liikuntaelimistö
Kaisa Lahti 2B & Ira Ekholm 3A
Yo-tehtävä Pohdi yhteiskunnan toimintatapoja ja mahdollisuuksia kansalaisten liikunta- aktiivisuuden edistämiseksi. (kevät 2007)
1. Hiili – elämän alkuaine
Kotitalous: ravitsemus  Suomalaisten ravitsemussuositukset – Valtion ravitsemusneuvottelukunta vuodesta 1954  A- ja D-vitamiinin lisääminen margariineihin.
6. RAVINTOAINEET HALTUUN
Tehtävät s.35.
Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?
Ihmisen ravinto.
13. Karboksyylihapot, esterit ja rasvat. Karboksyylihapot  Ovat heikkoja happoja  Heikko happo ja vahva happo, mitä tarkoitetaan?  Vahva happo luovuttaa.
Hurtig TE1 Liikunta. Liikuntaelimistön toimintakykyyn vaikuttavat tekijät Liikunta vaikuttaa myönteisesti niin terveyskuntoon kuin terveyteenkin.
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV. KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = ”järjestelmän häirintä” HARJOITUSÄRSYKE = ”järjestelmän häirintä” ELINJÄRJESTELMÄN.
Solun toiminta tarvitsee energiaa
T ERVEELLINEN LIIKUNTA Hurtig gnedtomovewww.youtube.com/user/wearedesi gnedtomove.
Solujen kemiallinen rakenne.  Solujen yleisimmät alkuaineet: o Hiili (C) o Vety (H) o Happi (O) o Typpi (N)  Solujen yhdisteet voivat olla: o Orgaanisia.
Pisara 6 Fysiikka ja kemia
Kesäharjoittelu mitä ja miksi
Sydän- ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta
2. Solun hienorakenne.
KPL 6 Solun energian vapauttaminen
Solu ottaa ja poistaa aineita
Nestetasapaino.
Eläimen aineenvaihdunta
Ruuansulatus Ihminen koostuu: vedestä, noin 63% painosta
8. Solut tarvitsevat energiaa
Kestävyys on.
LIIKUNTA JA TERVEYS.
Verensokerin säätely Veren glukoosi on pääasiallinen solujen energianlähde Elimistömme pyrkii pitämään verensokerin mahdollisimman tasaisena Säätely tapahtuu.
9. Eläimen kudokset ja lihasten toiminta
Liikunta+ravinto.
Mitkä ovat ihmisen rakennusaineet?
Avoketjuisen rakenteen lisäksi monosakkaridit esiintyvät heterosyklisinä rengasrakenteina, joissa karbonyyliryhmän happi on osa rengasrakennetta.
Ravinto ja liikunta Urheilijan tai terveysliikuntaa harrastavan ihmisen haaste ravinnossa on löytää ruokavalioon sopiva energian määrä.
Kpl 1-3 SOLU.
Ruoasta saatavat ravintoaineet
Lihakset Lihassolut eli lihassyyt ovat ohuita ja supistumiskykyisiä soluja Toiminta perustuu lyhenemiskykyisiin proteiinisäikeisiin (lihassäikeet l. myofibrillit)
Miten lihas tuottaa energiaa?
Terveyskunto ja sen osa-alueet
Ravintoaineet Hiilihydraatit pilkkoutuvat ruuansulatuksessa glukoosimolekyyleiksi. Verenkierron kautta glukoosi imeytyy soluihin. Soluhengityksessä glukoosi.
Solujen energian sitominen ja energian vapauttaminen kpl 7-8
Lämpöenergia Energian säilymislaki: energia muuttaa muotoaan, muttei häviä. Lämmön säilymislaki: kun kylmä ja lämmin kappale koskettavat, kylmä vastaanottaa.
on elämän perusominaisuus
Solun toiminta II Solun toiminta.
MUNUAISET KPL 9.
Esityksen transkriptio:

Kehon energiantuotto

Lihasten tehtävät liikkeiden mahdollistaminen tuki- ja suojelutehtävät muodon antaja lämmöntuotanto energian varastointi veren virtaus laskimoissa sydämeen päin

Energia-aineenvaihdunta *Solut voivat tuottaa energiaa; hiilihydraateista l. glukoosista, joka on varastoituneena glykogeenina lihaksissa ja maksassa. Sitä on yleensä noin 1% lihasten painosta, josta saadaan noin 4000-5000 kJ energiaa. rasvoista l. rasvahapoista ja glyserolista jotka ovat rasvakudokseen varastoituna. Niistä normaalipainoinen 75kg mies saa noin 300 000 kJ energiaa proteiineista l. aminohapoista

Tärkeitä lyhenteitä ATP – adenosiinitrifosfaatti. Elimistön tärkein energianlähde. Sen varastot ovat pienet ja ison molekyylikokonsa vuoksi sitä ei voida varastoida hyvin. KP – kreatiinifosfaatti. Tärkeä energian lähde. Energia saadaan nopeasti käyttöön. ADP – adenosiinidifostaatti. Energiasidoksestaan luopunut energiamolekyyli

Anaerobinen energiantuotto anaerobisella energiantuotolla tarkoitetaan lihasten välittömien energialähteiden vapauttamista hapettomassa prosessissa. Tämä on nopein, lyhyin ja tehokkain, mutta rajallinen energiantuottotapa. Nämä energiavarastot käytetään loppuun muutaman kymmenen sekunnin maksimaalisessa suorituksessa. Se on merkittävä energiantuottotapa lyhyissä maksimisuorituksissa, mutta myös yli 60-70 % maksimaalisesta aerobisesta tehosta olevissa pitkäkestoisissa suorituksissa.

Aerobinen eli palamalla aikaansaatu energiatuotanto tapahtuu aina mitokondrioissa polttoaineena toimivat energiaravintoaineet (hiilihydraatit, rasvat, valkuaisaineet) täällä ladataan myös ATP- ja KP-varastot kaikki aineet muutetaan ensin samanlaisiksi aineiksi (aktiivinen etikkahappo), jotka sitten poltetaan solun sisällä, mitokondriossa toimivassa Krebsin syklissä (eli sitruunahappokierrossa) happi on olennainen ja välttämätön osa viimeistä vaihetta saatavan energian määrä riippuu poltettavasta aineesta (hiilihydraatit, rasvat, valkuaisaineet). Gramma rasva sisältää yli puolet enemmän energiaa, kuin grammahiilihydraattia tai proteiinia. proteiineja ei käytetä energian tuotantoon, kuin äärimmäisen rankoissa suorituksissa ylimääräisestä energiasta syntyy lämpöä

Aerobisen ja anaerobisen energiantuoton vertailu Aerobinen saadaan suuria määriä energiaa (18 kertaa) aktivoituu hitaasti suuret varastot kuona-aineet hiilidioksidi ja vesi, ei muodostu maitohappoa palautumisaika pitkä Anaerobinen aktivoituu nopeasti suuri teho kuluttaa suuria määriä energiaa laktaatti palautumisaika nopea

Energia-aineenvaihdunta Energialähde ATP KP Glykogeeni Glukoosi Rasvat Sijainti Lihaksessa Lihasten ulkopuolella Tuottotapa Anaerobinen Aerobinen Seuraus Maitohappo/happivaje Suorituksen kesto Lyhytaikainen tehosuoritus Pitkäkestoinen Varaston kesto 2-3 s 15 s 1-2 s 30 min > 30 min Palautumisaika Heti 3-5 min 15-60 min 1-3 vrk 1-3 h

Lihaksen energiatuoton jakautuminen % 100 ATP KP Aerobinen energia (palaminen) 50 Glykolyysi (hajotus) s 10 120