MIELENTERVEYS JA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT
KANSANTAUTIEN KOONTIA Ovat yleisiä kuolleisuuden aiheuttajia väestössä sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, astma ja allergia, krooniset keuhkosairaudet, syöpäsairaudet, muistisairaudet, tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ja mielenterveyden ongelmat vaikuttavat työkykyyn hoito on terveydenhuollon palveluita vaativaa, suuri vaikutus myös kansantaloudelle Terveellinen ruokavalio, liikunta, tupakoinnin ja runsaan alkoholin käytön välttäminen, lihavuuden ehkäisy, lääkehoito (korkean riskin omaavat) Omat terveysvalinnat keskiössä! Promootio ja preventio
MITÄ MIELENTERVEYS ON? WHO = Psyykkistä terveyttä, kykyä hyödyntää omia henkisiä voimavaroja sekä emotionaalista terveyttä (kyky tunnistaa omia ja muiden tunnetiloja). Ei ole vakio, vaan muovautuu elämän aikana. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus Fyysinen kasvu ja kehitys Mielen tasapaino, elämänhallinta ja itsetuntemus Ihmissuhteet, sosiaaliset taidot, vuorovaikutustaidot Myös henkinen, tiedollinen ja seksuaalinen ulottuvuus Yksilölliset, yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat Itsetunto, itseluottamus, itsetuntemus, itsearvostus Sosiaaliset suhteet, perhe ja ystävät, ympäristö, koulu, harrastukset, työ Arvot, kulttuuri, resurssit, mielenterveyspalvelut
MISTÄ HYVÄ MIELENTERVEYS KOOSTUU? Hyvä minäkuva vahvistaa mielenterveyttä Itsetunto, itsearvostus ja itseluottamus Lähiyhteisöllä suuri merkitys Omien hyvien ja huonojen puolien hyväksyminen, tervettä luottamusta omiin kykyihin, itsensä näkeminen tärkeänä, oman persoonallisuuden tunteminen Perhe Rakkaus Perimmäinen tuki ja turva Perheessä koetuilla kokemuksilla kauaskantoinen merkitys Sosiaaliset suhteet tärkeässä asemassa Tuki elämässä ja kriisitilanteissa Palaute ja neuvot Kuuntelu
Koulu, harrastukset ja työ Elämän rytmitys ja säännöllisyys harrastukset edistävät mielenterveyttä, riittävä fyysinen rasitus tärkeää Yhteiskunnan arvot ja resurssit Taloudellinen tilanne Työllisyystilanne Hyvinvointipalvelut Koulutustilanne Mihin rahat suunnataan?
MIELENTERVEYDEN UHKIA Sisäisiä riskitekijöitä Biologiset tekijät, kuten kehityshäiriöt, geenit ja sairaudet Itsetunnon haavoittuvuus Avuttomuuden tunne Huonot ihmissuhteet Seksuaaliset ongelmat Eristäytyneisyys Vieraantuneisuus
Ulkoisia riskitekijöitä Erot ja menetykset Hyväksikäyttö, väkivalta ja kiusaaminen Työttömyys ja sen uhka / Mielekkään tekemisen puute Päihteet Syrjäytyminen, köyhyys, leimautuminen Ongelmat perheessä Haitallinen elinympäristö Riittämätön tuki
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖITÄ Mieli voi sairastua samalla tavalla kuin kehokin Jos oireet jatkuvat pitkään kyseessä voi olla mielenterveyden häiriö Jokainen joskus masentunut tai alakuloinen Mielenterveyden kannalta murrosikä on yksi herkimmistä vaiheista Pahimmillaan pysäyttää psyykkisen kehityksen Joka viides nuori
NUORUUSIÄN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT MIELIALAHÄIRIÖT Masentunut mieliala Masennus eli depressio Kaksisuuntainen mielialahäiriö AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖT Paniikkihäiriöt Pelot Pakko-oireet Syömishäiriöt KÄYTÖSHÄIRIÖT Epäsosiaalinen käyttäytyminen Aggressio PÄIHDEHÄIRIÖT Väärinkäyttö PSYKOOSIT Skitsofrenia
MASENNUS ELI DEPRESSIO Melankolian, alavireisyyden ja toivottomuuden tila Ei pidä sekoittaa hetkelliseen masentuneisuuteen Lamautuminen ja eristyminen arkielämästä Itsetuhoiset ajatukset mahdollisia noin 5 % masennustiloista kärsivistä päätyy lopulta itsemurhaan, vakava-asteisissa masennustiloissa itsemurhariski on jopa 15–20 % somaattisia oireita, kuten kipua, fyysistä voimattomuutta ja unettomuutta Naiset useammin masentuneita johtuu tutkimusten mukaan siitä, että heillä on miehiä pienemmät tulot ja vaikeammat elinolosuhteet 5–6 % suomalaisista kärsii masennuksesta taustalta löytyy usein odottamaton elämäntilanteen muutos
PANIIKKIHÄIRIÖ Ahdistuneisuushäiriö Nuorilla yleensä pitkäkestoisia ja toistuvia Liittyvät usein sosiaaliseen tilanteeseen tai julkiseen paikkaan Syynä voi olla esim. kielteiset elämänkokemukset, puutteellinen huolenpito, huono itsetunto tai perusturvallisuuden puute Noin 4-6% kärsii ahdistuneisuushäiriöistä Suomessa Yllättävä ja voimakas ahdistuneisuuskohtaus, joka saattaa pahentua nopeasti esim. hyperventiloinniksi sydämentykytys, rintakivut, hikoilu, vapina, hengenahdistus, tukehtumisen tai kuristumisen tunne, pahoinvointi, vatsavaivat, huimaus, pyörtymisen tunne, puutuminen, kihelmöinti, vilunväreet tai kuumat aallot Paniikkihäiriö on selvästi yleisempää naisilla Perinnöllinen alttius ja stressi lisää alttiutta paniikkikohtauksiin
MIELENTERVEYSHÄIRIÖIDEN HOITO Kriisiapu tarjoaa apua akuutteihin tilanteisiin Oppilashuolto Kuraattori, terveydenhoitaja, lääkäri, psykologi Avohoito ja kuntoutus Terapia Psykologi Lääkehoito tarvittaessa Psykiatrinen sairaalahoito
Mielenterveyden talo Mieti perustuksen maaperä, kivijalka, talon seinät ja katto – mielenterveyden rakentumisessa?