IHMISEN EVOLUUTIO Ihmisen evoluutiolla tarkoitetaan ihmisen kehittymistä ja eriytymistä omaksi lajikseen ihmisen ja apinoiden tai apinaihmisten yhteisestä kantamuodosta Ihmisen evoluutiossa on erotettavissa neljä nopean kehityksen vaihetta: 1. noin 7 miljoonaa vuotta sitten (ilmastonmuutos=> pystyasento) 2. 2,5 milj. v. sitten (ilmastonmuutos => apuvälineet, aseet, työkalut) 3. 2 milj. v. sitten (esi-ihmisille alkoi kehittyä nykyisenkaltainen ruumiinrakenne) 4. 100 000 v. sitten (kulttuurivallankumous => aivojen nopea kehittyminen => uudet keksinnöt)

Ihmisapinat yläheimossa on nykyisin kaksi heimoa, gibbonit ja isoihmisapinat (Hominidae) Isoihmisapinat jaetaan kahteen alaheimoon, orankeihin ja afrikanihmisapinoihin, joista jälkimmäiseen kuuluu simpanssit, gorillat ja ihminen

Ihmisen sukupuu

Kalloja Ihmisen ja simpanssin DNA:t ovat 99,4 –prosenttisesti identtiset

Apinaihmiset Apinaihmisiin voidaan liittää suvut Sahelanthropus, Orrorin, Ardipithecus, Australopithecus ja Paranhropus Ihmisen kehityslinja on kulkenut todennäköisesti apinaihmisistä (mm. Australopithecus) esi-ihmisten (Kenyanthropus) kautta ihmislajeihin (Homo) Kaikista Homo-sukuun liitetyistä lajeista voidaan käyttää nimeä ihminen. Ihmisen kehityslinjalla tai hyvin lähellä sitä olevia lajeja kutsutaan esi-ihmisiksi (mm. Kenyanthropus platyops ja Kenyanthropus/Homo rudolfensis)

Sahelanthropus, sahelinapinaihminen Eli noin 7 milj. v. sitten Kasvot huomattavan ihmismäiset, myös hampailla ihmismäisiä piirteitä Sahelinapinaihmisen ajatellaan olevan ensimmäisiä tunnettuja lajeja ihmisen sukulinjassa sen jälkeen kun simpanssit haarautuivat siitä toisaalle (noin 7-8 milj. v. sitten)

Etelänapinat /apinaihmiset (Australopithecus) ”välimuotoja” ihmisapinoiden ja ihmisen välillä, ihmiset eivät kuitenkaan tod.näk. ole kehittyneet näistä Kävelivät pystyssä Elivät ~4 milj. vuotta laajalti Afrikassa Kävelivät pystyasennossa Eri lajeja tunnetaan yhdeksän Aivot noin 500cm³ Alkeellisia työkaluja

Etelänapinoiden kalloja

Esi-ihmiset Ihmisen kehityslinja on kulkenut todennäköisesti apinaihmisistä (mm. Australopithecus) esi-ihmisten (Kenyanthropus) kautta ihmislajeihin (Homo) Useat esi-ihmislajit ovat kiinnostavia ihmisen kehityksen kannalta (litteänaamainen kenianihminen, turkananihminen sahelinapinaihminen), mutta niistä on löydetty vähän fossiileja Käteväihmisen (Homo habilis) sijoittaminen ihmisen sukuun on ongelmallista (eroavaisuudet) => nykyisin etelänapinoiden suvussa (Australopihhecus habilis)

KÄTEVÄIHMINEN (Homo habilis)

Pystyihmiset Esi-ihmiset kehittyivät Afrikassa afrikanpystyihmisiksi Pystyihmisiä löydetty laajalta alueelta, Afrikasta, Euroopasta ja Aasiasta Eri alueiden pystyihmiset muistuttavat toisiaan niin paljon, että niiden täytyy olla sukulaisia ja niillä on sama kantamuoto afrikanpystyihminen (Homo ergaster), pystyihminen (Homo erectus), euroopanpystyihminen (Homo antecessor) Aivojen koko yli 1000cm³ Liikkuivat kahdella jalalla pitkiäkin matkoja Ravinnon lihan osuus lisääntyi (suuri energiantarve) Kehittyneet työkalut Tulenkäyttö (hallittu tulenkäyttö n. 500 000 v. sitten)

PYSTYIHMINEN (Homo erectus/ergaster)

Levinneisyys Homo erectus, Homo ergaster 1 800 000 – 300 000 v. sitten

Homo erectus, Homo ergaster

Homo ergaster

Homo erectus

Heidelberginihminen (Homo heidelbergensis) Arvellaan kehittyneen euroopanpystyihmisestä Heidelberginihminen saattoi olla neandertalinihmisen kantamuoto Roteva ja lihaksikas ihmislaji eli 600 000 – 250 000 v. sitten Aivot yhtä suuret kuin nykyihmisellä

Neandertalinihminen (Homo neanderthalensis) Elivät Euroopassa, Lähi-idässä ja Aasiassa 230 000 – 30 000 v. sitten Rotevia, kylmään ilmastoon sopeutuneita Aivot 1500 cm³ Metsästys + keräily Edistyksellisiä työkaluja, yhteinen kieli Pää ja aivot suuremmat kuin nykyihmisellä Hävisi sukupuuttoon noin 10 000 v. sen jälkeen, kun nykyihminen levisi Eurooppaan

Homo neanderthalensis

Homo neanderthalensis 400 000-30 000 v. sitten

Nykyihminen, Homo sapiens Neandertalinihmisen ja nykyihmisen kehityslinjat erkanivat noin 500 000 v. sitten, vanhimmat fossiilit 195 000 v. vanhoja Nykyihmisen uskotaan kehittyneen afrikkalaisista heidelberginihmisistä DNA molekyylien perusteella on laskettu nykyihmisen kehittyneen omaksi lajikseen noin 200 000 v. sitten Kaikki nykyisten Afrikan ulkopuolisten väestöjen ”rotujen” ominaisuudet ovat kehittyneet selvästi alle 100 000 vuodessa.

Nykyihmisten määrä romahti noin 150 000 – 50 000 vuotta sitten hyvin pieneksi, mistä johtuu hyvin suuri geenien samankaltaisuus. Ihmispopulaation on arveltu kutistuneen 2000 – 10 000 yksilöön jonkin katastrofin seurauksena, mahdollisesti "tulivuoritalven”, kun Toban tulivuori räjähti 73 000 vuotta sitten. Ihmiset olivat innovatiivisia, uusien työkalujen ja tekniikoiden kehittely Aivot 1350cm³, kehittynyt otsalohko (assosiaatioalueet)

Homo sapiens (Cro magnon), 35 000- 10 000 v. sitten Euroopassa Cro magnon ihminen oli ensimmäinen nykyihminen Euroopassa ja varhaisin tunnettu nykyihmisen rotu

Homo sapiens

Floresinihminen, Nykyihminen

Aivojen kehitys ja kasvu

Miehen evoluutio