Päihdelääketieteen kurssi

Päihdelääketieteen kurssi

Interaktiivinen lopputentti Socrative Student mobiililaitteelle: www.socrative.com Huone afde1163 opiskelijat Ala-Kulju K. Lamppu P. (n =49) Huone 1513a83b opiskelijat Lassila A. Sipilä E. (n =49) Huone 496e6aaa opiskelijat Sjöblom L. Väisänen J. (n =22)

Johdanto: Päihteet Suomessa Hannu Alho, professori, Helsingin yliopisto hannu.alho@helsinki.fi Päihdelääketieteen kurssi, 13.11.2014

Sidonnaisuudet 2011-2014 Päätoimi Sivutoimet Professori, Helsingin yliopisto, Päihdelääketieteen tutkimusyksikkö, Kliininen laitos Sivutoimet Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Ylilääkäri, HUS, alkoholisairauksien poliklinikka, gastroenterologia  Luottamustoimet terveydenhuollon alalla International Society of Addicction Medicine, President Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa A-klinikkasäätiön valtuuskunta VAMP, valtakunnallinen mini-interventioprojekti, ohjaustyöryhmä Muut sidonnaisuudet Toistuvia luentoja eri lääkealan yritysten koulutuksissa (Profession Oy, Schering-Plough, Reckitt Benckiser Plc, Oy Lundbeck Ab, MSD) Advisory Board, jäsen, Oy Lundbeck Ab, Appliedstrategies Ltd

Drug harms in the UK: a multicriteria decision analysis, Nutt et al Drug harms in the UK: a multicriteria decision analysis, Nutt et al., Lancet. 2010 Nov 6;376(9752):1558-65

Huumetilanne Suomessa (Huumetilanne Suomessa 2012, THL 75/2012) Vuoden 2010 väestökyselyn mukaan 15-69 vuotiaassa väestössä 14.8 % ilmoitti joskus kokeilleensa jotain huumetta 17 % ilmoitti joskus kokeilleensa kannabista Naisista 13 %, miehistä 20 % Kokeilut painottuvat 25-34 vuotiaiden ikäluokkaan (merkittävä muutos, 3 x) 4 % ilmoitti kokeilleensa kannabista viimeisen kuukauden aikana (lasketaan säännölliseksi käyttäjäksi) 25-34 vuotiaissa 3 % Joskus elämänsä aikana kokeillut Amfetamiineja 2,1 %, ekstaasia 1,7 %, kokaiinia 1,5 % ja opiaattteja 1 % 25-34 vuotiaiden ikäluokassa amfe 6,4 % ekst. 5,9 %, koka 4,3 % ja opi 3 % Aikaisempaan verrattuna merkittävää muutos ainoastaan kannabiksen käytön lisääntyminen ikäluokassa 25-34 vuotiaat Muutos PDU:ssa

Huumeiden ongelmakäyttäjät, PDU Amfetamiinien ja opioidien ongelmakäytön yleisyys Suomessa 2012, Ollgren, Forsell, Alho et al. YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 79 (2014):5 Huumeiden ongelmakäytöllä tarkoitetaan tässä amfetamiineihin tai opioideihin liitettyä viranomaismerkintää vuonna 2012. Viranomaismerkintä on tullut sairaalahoidosta, C-hepatiittitartunnasta, liikennejuopumuksesta, käyttörikoksesta tai kyseisten aineiden hallussapidosta. Amfetamiinien ja opioidien ongelmakäyttöä selvittäviä rekisteritutkimuksia on tehty Suomessa vuodesta 1997 lähtien. Edellinen vastaava tutkimus on tehty vuoden 2005 tiedoilla. Tuolloin ongelmakäyttäjiä arvioitiin olevan 14 500–19 000. Rekisterikäytännöt ovat muuttuneet, joten 2012 tuloksia ei voi suoraan verrata aiempiin arvioihin. Suomessa vuonna 2012 ongelmakäyttäjiä arvioitiin olevan 18 000 - -30 000 Amfetamiinien ongelmakäyttäjien määräksi arvioidaan 11 000–18 000 ja opioidien ongelmakäyttäjien määräksi 13 000–15 000 henkilöä. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että opiaattien ongelmakäyttäjien määrä on kasvanut Suomessa.

- Huumetilanne Suomessa 2012: www. julkari - Huumetilanne Suomessa 2012: www.julkari.fi/handle/10024/1031 - Päihdetilastollinen vuosikirja 2012: wwwhttp://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/aiheittain/kokoomajulkaisut/paihdetilastollinen_vuosikirja http://www.emcdda.europa.eu/publications/country-overviews/fi: Contents Drug use among the general population and young people Prevention Problem drug use Treatment demand Drug-related infectious diseases Drug-related deaths Treatment responses Harm reduction responses Drug markets and drug-law offences National drug laws National drug strategy Coordination mechanism in the field of drugs Public expenditure Drug-related research

Street drug users, last month usage of any drug(s) Alho et al., submitted 2014

Street drug users, last month usage of opiates Alho et al., submitted 2014

Huumekuolemat 2000–2010 Huume ja lääkeriippuvuudet, Duodecim 2012

Huumeenkäyttäjien terveyshaittojen ehkäisy ja vähentäminen Huumeenkäyttäjien terveyshaittojen ehkäisyssä on tavoitteena harventaa pistoksia vähentää välineiden yhteiskäyttöä pienentää huumeiden käyttöön liittyvien sairauksien, kuten HIV:n ja tarttuvien maksatulehdusten (A-, B- ja C-hepatiitti), ilmaantuvuutta pienentää kuolleisuutta. Yleisimmät keinot ovat puhtaiden pistosvälineiden ilmaisjakelu tai vaihto käytettyihin ja A- ja B-hepatiitti-rokotukset. Terveysneuvontapisteet hoitavat myös vammoja, motivoivat hoitoon, antavat ehkäisyneuvontaa ja sosiaalista tukea.

Uudet HIV-tapaukset Suomessa 1997–2011 (Lähde: Tartuntatautirekisteri, THL) 10.12.2012

Päihdehuollon huumeasiakkaiden ensisijainen ongelmapäihde vuosina 2000–2011 (%, n = 2 527) 10.12.2012 Lähde: THL Huumehoidon tietojärjestelmä

http://www. krp. fi/poliisi/krp/home http://www.krp.fi/poliisi/krp/home.nsf/files/20D30DB5D585C901C2257C91004AFAAF/$file/Huumausainerikokset%202014-tilastot.pdf

Käypä hoito suositus v. 2012 ryhdittää hoitoa: http://www. kaypahoito Käypä hoito suositus v.2012 ryhdittää hoitoa: http://www.kaypahoito.fi/ ”-huumeongelmaisten hoidosta näyttöä - huumeongelmat muodostavat merkittävän terveysuhan, jonka toteamisen, ehkäisyn ja hoidon tulee perustua tieteelliseen näyttöön”

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä Puheenjohtaja: Hannu Alho, professori, dosentti, LT, päihdelääketieteenerityispätevyys; Helsingin yliopiston kliininen laitos ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Jäsenet: Mauri Aalto, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri; Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrinen toiminta-alue ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielenterveys- ja päihdepalvelut Kari Eskola, terveyskeskuslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri Pekka Jousilahti, FT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri, tutkimusprofessori; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Käypä hoito -toimittaja Hanna Kahila, LT, vs. osastonlääkäri, synnytysten, naistentautien ja perinatologian erikoislääkäri; HUS:n naistensairaala Satu Kivitie-Kallio, dosentti, LKT, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri, sosiaalipediatri; HUS:n lasten ja nuorten sairaala Pirjo Lillsunde, FT, dosentti, yksikön päällikkö; Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tapaturmien ehkäisyn yksikkö Jatkuu seuraavassa diassa

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä Solja Niemelä, dosentti, päihdelääketieteen kliininen opettaja; Turun yliopiston kliininen laitos Kaija Seppä, professori, ylilääkäri, dosentti, LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys; Tampereen yliopiston lääketieteen yksikkö ja Tampereen yliopistollisen sairaalan psykiatrian toimialue Ulrich Tacke, professori, ylilääkäri, LKT, erikoislääkäri; Itä-Suomen yliopisto, KYS Tuukka Tammi, tutkimuspäällikkö, erikoistutkija; VTT A-klinikkasäätiö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielenterveys- ja päihdepalvelut Helena Vorma, LT, lääkintöneuvos; Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveyspalveluosasto Asiantuntijat: Timo Hytinantti, LT, lastentautien ja neonatologian erikoislääkäri; HUS:n lasten ja nuorten sairaala Outi Lapatto-Reiniluoto, LT, sisätautien ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri; Myrkytystietokeskus HUSLAB Tuula Meinanderin laatiman luentomateriaalin asiasisällön tarkistus Hannu Alho Luentomateriaalin muokkaus ja ulkoasu Marjo Lepistö ja Kirsi Tarnanen, luvaton käyttö kielletty

Mitä uutta päivityksessä? Kaikki näytönastekatsaukset päivitetty Poistettu myrkytyksien ja niiden hoitoihin liittyvät näytönastekatsaukset Suositukseen on lisätty tietoa erityisryhmien eli nuorten ja raskaana olevien huumeongelmista Mielenterveyttä ja sekakäyttöä käsitellään suosituksessa aiempaa laajemmin Uutena asiana suositukseen on otettu mukaan myös muuntohuumeet ja huumeiden haittojen vähentämisstrategia Opioidikorvausta käsittelevään osioon on tehty useita muutoksia ja päivityksiä Myös psykososiaalisten hoitojen menetelmävaihtoehtoja on päivitetty Uusia yhteenveto ja kokoomataulukoita

Huumeongelman toteaminen Potilas kertoo joskus itse huumeongelmastaan. Haastattelussa ja keskustelussa pyritään avoimuuteen ja luottamuksellisuuteen. Kliiniset löydökset huumeiden käytön varhaisvaiheessa vaihtelevat eri huumeiden osalta. Huumeiden käyttöä tulisi kartoittaa, jos potilaalla todetaan päihtymys ilman alkoholia (muistettava myös metanoli ja lääkkeet) pistosjälkiä ja pistospaikkojen infektio vieroitusoireita pienet (opioidien käyttö) tai laajentuneet (stimulanttien käyttö) mustuaiset työ- tai opiskelumenestyksen heikkenemistä aggressiivisuutta ja vainoharhaisuutta ilman aiempaa psykiatrista oireilua.

Tavallisimpien huumeiden aiheuttamia kliinisiä tunnusmerkkejä päihdekäytön varhaisvaiheessa Kannabis Amfetamiini ja kokaiini Opiaatit ja heroiini Hampun haju Pistosjäljet Silmien punoitus Lasimainen katse Laajat pupillit Supistuneet pupillit Uneliaisuus Väsymys Levottomuus Puheliaisuus Kiihtyneisyys Ärtymys Aggressiivisuus Impulsiivisuus Raukeus Välinpitämättömyys Puheliaisuus Nukkumattomuus Hitaus Ärtyneisyys Nälän tunteen katoaminen Hengityslama Apatia Hikoilu Hitaat refleksit Nopea pulssi Heikentynyt keskittymis- ja huomiokyky Yliannostuksessa sekavuus, paranoia ja psykoosi

Huumetestit 1(2) Huumetesti voidaan tehdä ilman potilaan lupaa vain silloin, kun kyseessä on vakavan taudin tai myrkytyksen erotusdiagnostiikka tai hoito tai vastasyntyneen oireiden selvittäminen liikennejuopumusepäily Valvontatestejä voidaan tehdä esimerkiksi työpaikoilla, oppilaitoksissa ja äitiyshuollossa. Hallinto-oikeus voi määrätä alaikäisen huumetestiin lastensuojelutoimena. Palveluksessa oleva asevelvollinen voidaan määrätä huumetestiin, jos hänen epäillään olevan huumausaineen vaikutuksen alainen. Vanki voidaan velvoittaa huumausainetestiin vankeuslain ja tutkintavankeuslain perusteella. Työnantajilla on eräin edellytyksin oikeus vaatia työntekijää toimittamaan todistus huumausainetestistä.

Huumepikatesti Immunologisten huumetestien vääriä positiivisia ja negatiivisia löydöksiä Pikatestillä tai muulla immunologisella testillä todettava aine Esimerkkejä mahdollisesti väärän positiivisen (tai negatiivisen) tuloksen antavista aineista 1) Esimerkkejä muista mahdollisesti positiivisen tuloksen antavista huumeista 1) Amfetamiini efedriinit, fenyylipropanoliamiini prometatsiini (fentiatsiinit) muuntohuumeet ja amfetamiinijohdokset eivät yleensä näy amfetamiinijohdokset, esimerkiksi metyleenidioksiamfetamiini, metamfetamiini ja niiden johdokset Metamfetamiini efedriinit, fenyylipropanoliamiinit ekstaasi (MDMA) ja muut metamfetamiinijohdannaiset Opiaatit Heroiini Morfiini folkodiini, etyylimorfiini, kodeiini, unikonsiemenet Kannabis (THC) Päivittäiskäyttäjä Satunnaiskäyttäjä Suurkäyttäjä Kannabinoidijohdokset (”spicehuumeet”) eivät yleensä näy Kokaiini paikallispuudutteena käytetty kokaiini Bentsodiatsepiinit: Alpratsolaami, Diatsepaami, Klooridiatsepoksidi, Nordiatsepaami, Oksatsepaami Tematsepaami, Loratsepaami Midatsolaami, Triatsolaami sitalopraami, mirtatsapiini Immunologisilla testeillä ovat yleensä huonosti todettavissa esimerkiksi loratsepaami, triatsolaami, nitratsepaami ja klonatsepaami (Buprenorfiini) Muuntohuumeet Muuntohuumeet eivät yleensä näy 1) Taulukon luettelot eivät ole kattavia. Katso pikatestivalmistajien ristireaktiotaulukot.

Huumeongelma ja sairaudet; kannabis Sairaus tai komplikaatio Provosoivat tekijät Pääoire tai -löydös Ehkäisy (e), hoito (h), muuta huomionarvoista Äkillinen sekavuustila Tottumaton tai nuori käyttäjä, stressitilanne Sekavuus, aistiharhat, harhaluulot Psykoosilääkkeet, bentsodiatsepiinit (h) Psykoottinen häiriö Suuret annokset Vainoharhaisuus, ahdistuneisuus, harhaluulot, joskus väkivaltaisuus Psykoosilääkkeet, bentsodiatsepiinit (vain lyhytaikaisesti) (h) Paniikkireaktio Tottumaton käyttäjä, suuret annokset Äkillinen paniikki- ja ahdistustila Useimmiten korjautuu itsestään; tarvittaessa lääkitys Krooniset psyykkiset vaikutukset: heikentynyt oppimiskyky persoonallisuuden muutos amotivaatio-oireyhtymä skitsofrenia? Krooninen käyttö Masentuneisuus, ahdistus, Väsymys, velttous, haluttomuus, pelkotilat, muistihäiriöt, heikentynyt keskittymiskyky, skitsofrenian oirekuva Käytön lopettamisen jälkeen tila voi kestää 6–9 kuukautta ja vaikeuttaa skitsofrenian hoitoa Somaattiset komplikaatiot − keuhkotulehdukset, keuhkolaajentuma lisääntynyt syöpäriski (suu, nielu, kurkunpää, keuhkot) immuniteetin häiriöt heikentynyt libido ja hedelmällisyys sikiön kasvuhäiriö? Käytön lopettaminen tai oleellinen vähentäminen (e)

Huumeongelma ja sairaudet; opioidit Sairaus tai komplikaatio Provosoivat tekijät Pääoire tai -löydös Ehkäisy (e), hoito (h), muuta huomionarvoista Akuutti myrkytys Heroiini, metadoni, buprenorfiini vain yhdessä alkoholin tai bentso-diatsepiinien kanssa Hengityslama, verenpaineen lasku Naloksoni (h) Somaattiset komplikaatiot: Somaattisen diagnoosin mukaiset oireet ja löydökset, jotka varmistetaan anamneesin perusteella Käytön vähentäminen tai lopettaminen (e, h) verisuonitukokset, imusuonitulehdukset, märkäpesäkkeet Suonensisäinen käyttö maksatulehdukset (C- ja B-hepatiitti) Hepatiitti B -rokotus (e) endokardiitti keuhkotulehdukset Heroiinin polttaminen

Psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmuodot Huumeongelmaisen hoidossa käytetään samoja psykososiaalisia hoitoja kuin alkoholiongelmaisen hoidossa (ohessa aakkosjärjestyksessä): kognitiivinen käyttäytymisterapia motivoiva potilaskeskeinen haastattelu palkitsemiseen perustuvat hoidot palveluohjaus (potilas saa tarvitsemansa palvelut) ratkaisukeskeinen terapia retkahdusten ehkäisy yhteisöhoito yhteisövahvistusohjelma (community reinforcement approach, CRA) yleinen tukeminen 12 askeleen hoito, jossa päihderiippuvuus katsotaan sairaudeksi Käytännössä psykososiaalisia hoitomuotoja on vain harvoin mahdollista valita.

Huumeongelma ja mielenterveyden häiriöt Huumeongelma kietoutuu usein mielenterveyden ongelmiin. Psyykkiset oireet on diagnosoitava ja hoidettava huolellisesti unettomuus ahdistuneisuus masennus psykoottisuus persoonallisuushäiriöön viittaavat oireet. Masennuksen lääkehoito ilmeisesti vähentää huumeongelmaisen masennusoireita, elleivät ne ole ohimeneviä ja päihteiden käytöstä johtuvia B. Masennuksen psykoterapeuttisen hoidon ja päihdehoidon yhdistäminen saattaa vähentää huumeongelmaisen masennusoireita ja päihteiden käyttöä C.

Kannabinoidijärjestelmä The psychoactive effects of cannabis (plant cannabinoids and the endogenous cannabinoids) appear to primarily be a consequence of the activation of a specific G protein coupled receptor (GPCR), the CB1 receptor. Dopamine

Kannabinoidit Kannabis (Kannabis sativa) eli hamppu on perinteinen viljely- ja rohdoskasvi. Yleisessä kielenkäytössä sanalla kannabis tarkoitetaan hampusta saatavia kannabistuotteita, joita käytetään päihteenä tai lääkkeinä. Kannabiksen päihdyttävä vaikutus perustuu kasvin erittämässä hartsissa olevaan tetrahydrokannabinoliin (THC) ja muihin niin sanottuihin kannabinoideihin, joita on erityisesti emikasvin kukinnoissa sekä miedompina pitoisuuksina kasvin lehdissä. Kasvin kukintoja ja versoja kuivatetaan marihuanaksi (THC 0,5-12 pp%) Kasvista saatavasta hartsista valmistetaan hasista (THC-sisältö 4-10 pp%) ja hasisöljyä (THC 10-20 pp%)

Haitat Poltettaessa kannabiksen tärkeimpien terveyshaittojen on oletettu olevan samankaltaisia kuin tupakan Kannabiksen vaikutuksista sikiöön raskauden aikana ei ole tarkkaa tietoa, mutta oletettavasti poltettu kannabis aiheuttaa sikiölle samanlaisia vaurioita kuin tupakkakin Kannabiksen käytöstä ei seuraa akuuttia myrkytys- tai kuolemanvaaraa Kannabiksen päihdyttävästi vaikuttavien ainesosien kannabinoidien tappavaa annosta ei tiedetä, mutta arvioiden mukaan kannabista pitäisi kerralla nauttia noin 10–41 kiloa, jotta yliannostus tapahtuisi Tutkimukset eivät tunne kuolemaan johtanutta yliannostustapausta.

Haitat, II Kannabiksen pidempiaikainen ja runsas käyttö heikentää lievästi ajattelu- ja havaintotoimintoja ja muistia. Vaikutuksia voivat olla keskittymiskyvyn, lähimuistin heikkeneminen, uuden oppimisen ja tarkkaavaisuuden ylläpidon vaikeutuminen, vaikuttaa selvästi ajokykyä heikentävästi Käyttöön liittyvä depressio kliinisesti merkittävin ongelma Kannabiksen käytöllä on yhteys skitsofreniaan, mutta ei taudin esiintymistiheyteen, vaan käyttö mahdollisesti altistaa skitsofrenian puhkeamista siihen ennestään altistuneilla henkilöillä?? Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan kannabiksen käyttö lisää psykoosin riskiä nuorilla aikuisilla. Varhain (alle 17-vuotiaana) aloitettu säännöllinen ja runsas kannabiksen käyttö johtaa aivojen harmaan aineen vähenemiseen ja siten aivojen rakenteen pysyviin muutoksiin

Kannabis lääkkeenä Kannabiksella on tähän mennessä kokeiltu ainakin seuraaviin: Kivun lievitys syöpäpotilaat, HIV, Inf., postoperatiivinen-ja krooninen kipu yms. Spastisuus multippeli skleroosi Pahoinvoinnin ja oksentelun hillitseminen syöpäpotilaat Ruokahalun kiihottaminen Syöpäpotilaat Glaukooma 5 mg THC:ä laskee, 20-40 mg nostaa SP:a Alzheimerin tauti British Medical Association katsoo, että vain kannabinoideja, eikä koko kannabiskasvia tulisi käyttää lääketieteessä

26.11.2012. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on myöntänyt myyntiluvan kannabinoideja sisältävälle Sativex-suusumutteelle. Sativex on tarkoitettu ainoastaan MS-potilaille, joiden liiallinen lihasjänteys on kohtalaista tai vaikeaa, ja jotka eivät ole saaneet apua muista spastisuutta estävistä lääkkeistä Kommentti: Baklofeenilla saadaan sama vaikutus ilman mahdollista addiktiota

Käytännön neuvoja Erikoishoidon piiriin: raskaana olevat, psykiatrista komorbiditeettia , sekakäyttäjät, mukaan lukien alkoholi ja/tai bentsodiatsepiinien käyttäjät, kannabiksen käyttöön liittyvät ajokorttikysymykset (?) Asteittainen vähentäminen ennen lopettamista kokonaan ? Vältettävä kofeiinipitoisten juomien (kahvi, virvoitus- tai energiajuomat) käyttöä koska niillä mahdollisesti kannabisvieroitusoireita lisäävistä vaikutuksista ? Analgeetista ja/tai rauhoittavaa lääkitystä (esim. mirtatsapiiniä) ja/tai hyvin matalalla annoksella bentsodiatsepiinia lyhyeksi ajaksi (3-4 päivää max.!) Nikotiinikorvaushoitoa siinä tapauksessa, että potilas haluaa samanaikaisesti vieroittautua tupakasta

Kannabis (marihuana, hasis) ja kannabisriippuvuuden hoito Riippuvuus on lievä ja käytön lopettamiseen liittyvät vieroitusoireet (ohessa) ovat vähäisiä: ärtyneisyys hermostuneisuus masennus levottomuus unihäiriöt tuskatilat. Vieroitusoireet ovat erityisen vaikeita, jos käyttäjä tupakoi tai hänellä on psyykkisiä sairauksia. Kannabisriippuvuuteen ei toistaiseksi ole lääkehoitoa. Hoitosuositusten mukaan vaikeisiin oireisiin käytetään oireenmukaista lääkehoitoa. Psykososiaalisilla hoidoilla voidaan lisätä täysin vieroittuneiden määrää ja vähentää käytöstä aiheutuvia haittoja. Palkitseminen rahalla tai ostoseteleillä voi ilmeisesti lyhytaikaisesti parantaa psykoterapian hoitotuloksia kannabisriippuvuuden hoidossa B.

STIMULANTIT Stimulantti on elintoimintoja kiihdyttävä aine, joka usein vie näläntunteen ja unentarpeen KOKAIINI JA AMFETAMIINIJOHDANNAISET SYNTEETTISET STIMULANTIT (MM. EKSTAASI, MUUT) EFEDRIINIJOHDANNAISET MUITA, MM. KHAT Nikotiini, kofeiini

Amfetamiini Amfetamiini eli alfametyylifenetyyliamiini Amfetamiinisulfaatti (5 mg Dexamin®) on synteettinen psykomotorinen stimulantti IV ja PO käyttöä Vapauttavat noradrenaliinia ja kiihdyttävät neuronien viestintää Lisäävät motorista toimintaa ja mielen valppautta, vähentävät väsymystä ja lisää keskittymiskykyä Isomeerejä, dekstroamfetamiini, levoamfetamiini

Metamfetamiini (S)-N-metyyli-2-amino-1-fenyylipropaani, on synteettinen stimulantti, joka tuottaa vahvan euforian tunteen Metamfetamiini on voimakkaampaa kuin tavallinen amfetamiini ja voimakkaammin riippuvuutta aiheuttavaa Puhtaana metamfetamiini on väritöntä kidemäistä jauhetta Metamfetamiinista on tullut yksi merkittävimmistä laittomista päihteistä Suomessa. Metamfetamiinilla on kaksi stereosiomeeria. Näistä L-metamfetamiinia (levmetamfetamiini, desoksiefedriini) ei ole samanlaista huumevaikutusta kuten sen toisella stereosiomeerilla D-amfetamiinilla.

Deksamfetamiini Deksamfetamiini eli dekstroamfetamiini (+-2-amino-1-fenyylipropaani) on amfetamiinin stereoisomeeri, Deksamfetamiinia käytetty ADHD:n ja pahan narkolepsian hoidossa (10 mg Dexedrine®) Metyylifenidaatti (Concerta, Ritalin®), ADHD, narkolepsia metyylifenidaatti ei ole amfetamiinijohdannainen metaboloa kuitenkin samanlainen Immunologisissa testeissä ristireagoi amfetamiinin kanssa

MDMA, 3,4-metyleenidioksimetamfetamiini MDMA eli ekstaasi on keskushermostoa aktivoiva päihde, joka kuuluu amfetamiineihin. MDMA lasketaan vaikutuksiltaan stimulantteihin tai hallusinogeeneihin, mutta tämä on jossain määrin epätäsmällistä. Estää serotoniinin solunsisäisen takaisinoton Viimeisimmät tutkimukset ovat osoittaneet toistuva käytön aiheuttavan korttikaalisten serotonergisten hermosolujen tuhoa

Stimulanttiriippuvuuden hoito Metamfetamiiniriippuvuuden hoidossa masennuslääkkeistä ei ole hyötyä A bupropionista saattaa olla hyötyä C palkitseva hoitomuoto, kognitiivinen ja motivoiva käyttäytymisterapia ovat parempia kuin pelkkä ohjeen mukainen itsehoito tai tavanomainen hoito A . Amfetamiiniriippuvuuden hoidossa saattaa olla hyötyä naltreksonista C D-amfetamiinista tai metyylifenidaatista C kognitiivinen ja motivoiva käyttäytymisterapia on ilmeisesti parempi kuin pelkkä ohjeen mukainen itsehoito ja tilanteen seuraaminen virtsatestein A. Stimulanttiriippuvuuden hoidossa psykososiaalinen hoito on ilmeisesti parempi kuin hoitamatta jättäminen B.

Opioidivieroitushoito Vieroitushoito sellaisenaan on useimmiten tehotonta. Siihen tulee liittää pitkä kuntouttava hoito estämään retkahduksia. Vieroitusoireita hoidetaan vähenevin annoksin opioidiagonisteilla (metadoni, buprenorfiini) ja antiadrenergisilla lääkkeillä (klonidiini, lofeksidiini). Tehokas tapa estää vieroitusoireet on antaa potilaalle 12–24 tunnin kuluessa viimeisestä huumeannoksesta buprenorfiinia tai metadonia. Buprenorfiinilääkityksellä voidaan avohoidossa parantaa potilaiden hoidossa pysymistä. Oireenmukaisena lääkityksenä käytetään tulehduskipu-, pahoinvointi- ja ahdistuslääkkeitä ja ripuliin loperamidia.

Opioidikorvaushoito Korvaushoidon tavoitteena on estää tai merkittävästi vähentää laittomien opioidien käyttöä, rikollisuutta ja suonensisäiseen käyttöön ja yliannostukseen liittyviä riskejä ja mahdollistaa riippuvuuksien hoito ja psykososiaalinen kuntoutus. Hoidosta vastaavan lääkärin tulee perehtyä Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen 33/2008 (Finlex-säädöstietopankki). Korvaushoidon ehdottomana edellytyksenä on potilaan opioidiriippuvuus (ICD-10) ja aiemman vieroitushoidon epäonnistuminen. Korvaushoito on pitkäkestoista, joten se tulee pyrkiä toteuttamaan mahdollisimman lähellä potilaan asuinpaikkaa. Metadoni- ja buprenorfiinikorvaushoidot lisäävät hoidossa pysymistä ja vähentävät laittomien opioidien käyttöä, rikollisuutta, kuolleisuutta ja HIV-riskikäyttäytymistä A. Metadonikorvaushoito suurella annoksella on tehokkaampaa kuin pienellä A. Buprenorfiini on suurina annoksina kattovaikutuksensa takia turvallisempi kuin metadoni A. Käytössä on buprenorfiinia ja naloksonia (suhteessa 4:1) sisältävä yhdistelmävalmiste.

Patients in OMT – medication used in different treatment units (N) Total N Buprenorphine Buprenorphine + naloxone Methadone Primary health care 500 28 350 122 Specialised addiction treatment 1727 53 980 694 Specialised hospital treament 173 12 72 89 Prison health care unit 39 13 26 2439 93 1415 931 Partanen A et al., SLL, 7/2014 2.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä

Patients in OMT – medication used in different treatment units (%) Total N (%) Buprenorphine Buprenorphine + naloxone Methadone Primary health care 100 6 70 24 Specialised addiction treatment 3 57 40 Specialised hospital treament 7 42 51 Prison health care unit 33 67 4 58 38 2.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä

Street prices of buprenorphine and buprenorphine/naloxone 8 mg tablets and mean daily mg IV dosage (Simojoki K. et al JADD in press 2013) Inflaatio oli samalla aikävälillä 2,75 €

Hallusinogeenit Hallusinogeenejä ovat LSD (lysergihapon dietyyliamidi) psilosiini (sienimyrkky) meskaliini dimetyylitryptamiini (DMT, "businessman's lunch”) PCP (fensyklidiini). Toksisuus vaihtelee aineen mukaan. Hoito on yleishoitoa, eikä vasta-ainetta ei ole. Hallusinogeenit eivät yleensä aiheuta voimakasta fyysistä riippuvuutta. Psyykkisinä vieroitusoireina saattaa esiintyä levottomuutta, pelkoa, väsymystä, masentuneisuutta ja unihäiriöitä. Lääkityksenä käytetään bentsodiatsepiineja ja tarvittaessa pieniannosneurolepteja.

Muuntohuumeet Muuntohuumeet ovat heterogeeninen ryhmä synteettisiä psykotrooppisia aineita, joita markkinoidaan ”laillisina huumeina”, suurin osa näistä kuuluu amfetamiinityyppisiin stimulantteihin Uusia molekyylejä otetaan käyttöön huumemarkkinoille huumevalvonnan kiertämisen ajatuksella Muuntohuumeet asettavat nopean leviämisen ja arvaamattomien vaikutustensa vuoksi terveydenhuollon uusien haasteiden eteen Muuntohuumeiden huono näkyvyys päihdeseuloissa asettaa erityishaasteita päihdehoidolle ja akuuteille myrkytystilanteille Muuntohuumeiden akuuttien myrkytystilojen hoitoon ei ole spesifejä antidootteja Muuntohuumeiden riippuvuuden hoidosta on vähän tietoa ja vielä vähemmän näyttöä hoidon tehosta Muuntohuumeet, ks. Tacke et al, Duodecim 7/2011

MDPV (”aakkoset”, ”super coke”) eli 3,4-metyleenidioksipyrovaleroni Määritelty Suomessakin huumeeksi v 2010 MDPV on stimulantti, piristävä päihde, joka vaikutuksiltaan muistuttaa hieman kokaiinia tai amfetamiinia, rakenteellisesti muistuttaa ruokahalua hillitsevää pyrovaleronia Ilmeisesti estää dopamiinin ja noradrenaliinin takaisinottoa presynaptiseen hermosoluun Käyttöannokset MDPV:tä ovat 5–15 milligramman välillä, lyhyehkö vaikutusaikaa (2½-6 h) Vaikutuksia ovat euforia, piristyneisyys, puheliaisuus, ruokahalun puute, yleinen kiihtyneisyys, ahdistus ja paniikkihäiriötä ja unettomuus Toistuva käyttäjillä on ilmennyt amfetamiininkäytönkaltaisia psykooseja MDPV:n riippuvuuspotentiaali verrattavissa amfetamiiniin ja metamfetamiiniin Hoito symptomaattinen

Spice eli synteettiset kannabinoidireseptoriagonistit Synteettisiä kannabinoidireseptoriagonisteja ovat mm. JWH-018, JWH 073, CP 47,497, HU-210, kaupiteltu YRTTIROUHEINA Uusimpia APICA from N-(1-adamantyl)-1-pentyl-1H-indole-3-carboxamide APINACA from N-(1-adamantyl)-1-pentyl-1H-indazole-3-carboxamid

Aineiden valikoima on laajentunut hyvin nopeasti ja EU:n varhaisen hälytysjärjestelmän EWS kautta on ilmoitettu v. 2008 yksi, 2009 ilmoitu 9 ja 2012 30 ja 2013 73 synteettistä kannabinoidia JWH-018 eli ”Jehova” on luokiteltu Suomessa lääkkeeksi, Ruotsissa aine on luokiteltu huumeeksi jo v. 2009. JWH-018 on pulverimainen valkea aine, jonka vaikutus on kannabista voimakkaampi ja sen annostelu on vaikeampaa ja käyttö voi johtaa arvaamattomiin vaikutuksiin.

Poltettuna spice-päihteiden vaikutus kestää pari tuntia, voimakkaita psyykkisiä reaktioita raportoitu Saattaa olla mahdollista, että näiden potenttien kannabinoidien käyttö voi laukaista psykoottisia oireita niille herkillä henkilöillä Niiden ongelmana pidetään niiden huokeaa hintaa, helppoa saatavuutta internetistä, houkuttelevia pakkauksia sekä kannabiksen käyttöä muistuttava polttavaa muotoa

Muunto- eli niin sanotut design-huumeet Muuntohuumeet ovat synteettisiä psykotrooppisia aineita, joita markkinoidaan muun muassa Internetissä "laillisina huumeina". Valtaosa kyseisistä aineista kuuluu amfetamiinityyppisten stimulanttien ryhmään: MDPV eli "aakkoset", 2-DPMP eli "daisy” yleisin. Osalla muuntohuumeista on hallusinogeeninen vaikutus: Esimerkkinä bromodragonfly, BDF. Kannabinoidireseptoriagonistit muodostavat toisen, nopeasti kasvavan muuntohuumeryhmän. Ne ovat synteettisiä, vaikutuksiltaan tetrahydrokannabinolin kaltaisia aineita. Esimerkkinä ”laillinen kannabis", kuten JWH-018 eli "jehova”. Muuntohuumeet eivät pääsääntöisesti näy huume-pikatesteissä.

Huumeet, raskaus ja lapsi Kaikissa terveydenhuollon toimipisteissä, joissa hedelmällisessä iässä olevat huumeongelmaiset asioivat, tulisi ottaa aktiivisesti puheeksi myös raskauden ehkäisy ja mahdollisten lasten elämäntilanne. Huumeita käyttävän naisen raskaus on aina riskiraskaus, jota on syytä seurata sairaalan äitiyspoliklinikassa. Raskauden aikana ensisijainen tavoite on huumeettomuus. Raskaana olevalle kerrotaan eri huumehoitomahdollisuuksista ja raskauden seurannan tärkeydestä mahdollisuudesta saada tukea lapsen hoitoon ja kasvatukseen lastensuojelun kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Päihdehuollon ja äitiyshuollon yhteistyö parantaa raskauden ennustetta ja on taloudellisesti kannattavaa A. Huumeille raskauden aikana altistuneelle lapselle tulisi järjestää sekä terveydenhuollon (neuvolat ja erikoissairaanhoito) että lastensuojelun tiivis seuranta ongelmien havaitsemiseksi ja ehkäisemiseksi.

Hoitopaikan päihdepalvelujen laadun arvioiminen Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita: ISSN 1236-116X; 2002:3. Helsinki 2002 Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit: www.stakes.fi/neuvoa-antavat www.kaypahoito.fi/

Keskeinen sanoma Huumeriippuvuus aiheuttaa merkittäviä uhkia terveydelle. Huumeongelman käsittelyä voi haitata se, että huumeiden käyttö on rangaistavaa. Huumeiden käyttöön kietoutuu usein mielenterveysongelmia, joiden hoidossa tarvitaan psykiatrista tai päihdepsykiatrista asiantuntemusta. Psykososiaaliset menetelmät ovat hoidon perusta. Lääkityksellä voidaan usein vain helpottaa oireita, mutta opioidiriippuvuuden korvaushoito on osoitettu tehokkaaksi. Huumeongelmaan liittyy terveysuhkien ohella runsaasti sosiaalisia vaikeuksia, joiden käsittelyyn tarvitaan yhteistyötä monien tahojen kanssa.

Keskeinen sanoma Huumeriippuvuus aiheuttaa merkittäviä uhkia terveydelle. Huumeongelman käsittelyä voi haitata se, että huumeiden käyttö on rangaistavaa. Huumeiden käyttöön kietoutuu usein mielenterveysongelmia, joiden hoidossa tarvitaan psykiatrista tai päihdepsykiatrista asiantuntemusta. Psykososiaaliset menetelmät ovat hoidon perusta. Lääkityksellä voidaan usein vain helpottaa oireita, mutta opioidiriippuvuuden korvaushoito on osoitettu tehokkaaksi. Huumeongelmaan liittyy terveysuhkien ohella runsaasti sosiaalisia vaikeuksia, joiden käsittelyyn tarvitaan yhteistyötä monien tahojen kanssa.

Kirjallisuutta Alkoholiriippuvuus. Seppä K, Alho H ja Kiianmaa K (toim.). Duodecim 2011. Huume ja lääkeriippuvuudet. K Seppä. Aalto M, Alho H ja Kiianmaa K (toim.). Duodecim 2012 Huumeongelmaisen hoito, Käypä hoito 2012, www.kaypahoito.fi. Muuntohuumeet. Tacke U, den Hollander B, Simojoki K, Korpi ER, Pihlainen K, Alho H. Duodecim. 2011;127(19):2027-36. Review. Finnish Päihdetilastollinen vuosikirja 2012, http://www.julkari.fi/handle/10024/103099. Päihdetapauslaskenta. Kuusaari k. et al. Yhteiskuntapolitiikka 77:6, 2012. Simojoki K & Alho H. A five-year follow-up of buprenorphine abuse potential. Journal of Alcoholism and Drug Dependence, in press 2013