SISÄLLISSOTA Luku Sisällissota, s. 82–87 Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. SISÄLLISSOTA Luku Sisällissota, s. 82–87

Miksi Suomi joutui sisällissotaan 1918? Pitkän aikavälin syyt Suomalaisten usko oikeudenmukaiseen hallitusvaltaan oli heikentynyt venäläistämiskausien aikana. Jyrkät sosiaaliset raja-aidat: jako köyhiin ja hyväosaisiin. Tilattoman väestön yhä vaikeammaksi käyvä asema maaseudulla ja teollisuustyöväestön ongelmat asutuskeskuksissa. Työväenliike omaksui sosialistisen suunnan, organisoitui tehokkaasti ja sai sekä kaupunkien että maaseudun työläiset liikkeelle tehokkaan agitaation avulla. Lisää sisällissodan taustoista Suomen historian käännekohtia - opetuspaketissa!

Vuoden 1917 tapahtumat sodan taustana Venäjän vallankumousten jälkeen syntyi valtatyhjiö, jonka sekä porvaristo että työväenliike halusivat vallata. Kysymys oli korkeimman vallan järjestämisestä. Suojeluskunnat ja punakaartit järjestäytyivät entistä aktiivisemmin ja vastakkainasettelu voimistui. Venäläinen sotaväki jäi maahan ja sen kuri höltyi. Elintarvikepula paheni, kun viljan tuonti maahan tyrehtyi, mistä seurasi nälkämellakoita ja ryöstelyä. Maatalouslakot, työttömyys ja mielenosoitukset kiristivät tunnelmaa. Lokakuun vallankumouksen esimerkki: työväestö radikalisoitui entisestään. Suomessa syntyi suurlakko. Eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi.

Sota alkaa Suojeluskunnista tuli virallinen armeija porvaripuolueita edustavan senaatin määräyksestä 25.1.1918. Punakaartit määrättiin liikekannalle 27.1.1918. Punaiset ottivat vallan Helsingissä: hallitus kukistettiin, ja tilalle tuli punaisten kansanvaltuuskunta. Vaasaan muodostettiin valkoisten hallitus. http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Suojeluskunta.jpg Vasemmalla Pukkilan punakaartilaisia ja oikealla Nummen valkoisia suojeluskuntalaisia.

Tutkijat ja muut asioita myöhemmin tarkastelevat näkevät sotien syyt yleensä monipuolisemmin kuin aikalaiset. Jos sisällissotaan lähteneiltä valkoisten ja punaisten rivimiehiltä olisi kysytty sodan syytä, vastaukset olisivat saattaneet kuulostaa tältä: Oikeutta köyhälle kansalle! Herravalta ja lahtarikaartit alas! Taistoon työkansan puolesta! Vallankumous kukistettava! Venäläiset pois maasta! Punikit kuriin!

Sisällissodan yhteiskunnallinen tausta Selvitä sisällissodan punaisen ja valkoisen armeijan sosiaalinen koostumus sotilaallinen vahvuus. Tehtävä 2 s. 87

Valkoisen Suomen joukkojen ylipäällikkö C. G. Mannerheim Suomalaiseen aatelissukuun kuulunut Mannerheim oli saanut sotilaskoulutuksen Venäjällä ja edennyt tsaarin armeijan kenraaliksi. Hänellä oli sotakokemusta Venäjän– Japanin-sodasta ja ensimmäisestä maailmansodasta. Mannerheim pyrki luomaan valkoisesta armeijasta kurinalaisen sotajoukon, vaikka suurimmalla osalla miehistä ei ollut lainkaan sotilaskoulutusta.

Jääkärien tulo Suomeen vahvisti merkittävästi valkoista armeijaa. Kuuntele Jääkärimarssi: http://www2.mil.fi/sotilasmusiikki/aani_ja_kuva/aani Mikä marssissa paljastaa sen valkoisen ideologian tuotteeksi? Ks. sanat tehtäväpaketista. Jääkäripataljoona 27:n 2. komppania Saksassa koulutettavana.

Aseistusta saatiin venäläisiltä. Punakaartien joukot olivat suunnilleen yhtä suuret kuin suojeluskuntien. Niiltä puuttuivat kuitenkin sotilaallinen ammattitaito ja ammattiupseerit. Joukkojen johto oli vaihtelevissa käsissä, joista pääosalla, esimerkiksi toimittaja Eero Haapalaisella ja näyttelijä Hugo Salmelalla, ei ollut lainkaan muodollista sotilaskoulutusta. Myös joukkojen päätöksenteko oli kirjavaa, komppaniat esimerkiksi valitsivat itse komentajansa. Aseistusta saatiin venäläisiltä. Punaisten panssaroitu juna 1918. Kuuntele Punakaartin marssi: http://www.youtube.com/watch?v=rEvM6jDc6FU. Mikä marssissa paljastaa sen punaisen ideologian tuotteeksi? Ks. sanat tehtäväpaketista.

Rintamalinja helmikuussa 1918 Rintamalinja ja ensimmäiset hyökkäykset helmikuussa. Rintamat vakiintuivat Pori– Tampere–Lahti–Viipuri– linjalle. Sen pohjoispuoli oli valkoisten hallussa, eteläpuoli punaisten. Jääkärien tulo Vaasan kautta vahvisti valkoista armeijaa. Kuva: Chabacano. Creative Commons Attribution ShareAlike 2.5

Se kertoo näkemyksen sotatilanteesta ja ehkä ennusteen tulevasta. Työväenliikkeen Kurikka- lehdessä julkaistiin 1.3.1918 oheinen piirros. Se kertoo näkemyksen sotatilanteesta ja ehkä ennusteen tulevasta. Mitä ryhmiä vaakakupin valkoisten puolella istuu? Entä punaisten? Näkyykö piirroksessa ajatus sodan lopputuloksesta? Ola Fogelberg, Kurikka 1.3.1918

Myös propagandasotaa käytiin Valkoiset pudottivat lentokoneista punaisten alueelle lentolehtisiä, joiden otsikkona oli ”Voiko punainen valkoisen valloittaa?”. Mitä kartan avulla pyritään kertomaan? Miksi juuri eteläisin Suomi oli punaisten aluetta?

Työmies-lehdessä maaliskuussa 1918 julkaistu ilmoitus kertoo Helsingin ruokapulasta ja punakaartin johdon yrityksistä vedota kaartilaisiin: ”Kehoitus Helsingin Punaisen Kaartin jäsenille! Nykyään, kun viljavarat Helsingin kaupungissa ovat niin pienet, että on täytynyt jo useana viikkona jakaa ainoastaan puolia annoksia. (Josta saamme kiittää meidän vanhaa porvarillista hallitustamme joka leivän asemasta hankki aseita.) Vaikka näin onkin menetelty ruokaloissamme, ei sittenkään ole saatu riittämään puoltakaan annosta mieheen. Tämän johdosta ja yhteisen asiamme lopullisen onnistumisen tähden, olisi suotavaa, että Kaartilaiset eivät käyttäisi lisäleipäkorttia ruokaloissamme toistaiseksi. Niinpian kun viljan saanti paranee, joka tapahtuu ehkä hyvinkin pian, lisätään leipäannoksien suuruutta suhteellisesti kaikille samalla tavalla; kuin myöskin lisäleipäkorttia ryhdytään jakamaan, jota nyt ei voida tehdä. Helsingin Päämajassa 13.3.18 Helsingin Paikallinen Punaisen Kaartin Esikunta”

Valkoiset pudottivat antautumiseen kehottavia lentolehtisiä Tampereen punaisille kaupungin piirityksen aikana. Allekirjoittajana oli kenraali Mannerheim, joka suurelle osalle punaisista oli pahin lahtari, joten viestiin ei haluttu uskoa.

Maaliskuussa valkoiset aloittivat mittavan hyökkäyksen, joka eteni kautta rintamalinjan etelään päin. Valkoiset saartoivat Tampereen usealta suunnalta ja valtasivat sen huhtikuun alussa. Taisteluihin osallistui noin 30 000 sotilasta, joista yli 2 000 kaatui. Tampereen valtauksen jälkeen punakaartit alkoivat vetäytyä Länsi-Suomesta. Valkoisten hyökkäyksen painopiste siirrettiin Viipuriin, joka vallattiin 29.4. Kuva: Chabacano. Creative Commons Attribution ShareAlike 2.5

Tampereen raunioita Tammelan kaupunginosassa valkoisten rajun hyökkäyksen ja punaisten sinnikkään puolustuksen jälkeen. Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Tampere_destroyed_in_Civil_War.jpg Alkuperäislähde: Tampereen museo.

Punaiset joukot jäivät kahden rintaman puristukseen. Saksalaiset koulutetut ja kokeneet Itämeren divisioonan joukot nousivat maihin huhtikuussa kahdessa paikassa etelärannikolla, Hangon ja Loviisan tienoilla. Punaiset joukot jäivät kahden rintaman puristukseen. Lopullisen voittonsa valkoiset sinetöivät toukokuun alussa, ja voitonparaati pidettiin Helsingissä 16.5.1918. Varsinaiset sotatoimet olivat ohi. Kuva: Chabacano. Creative Commons Attribution ShareAlike 2.5

Valkoisen Helsingin lehdet riemuitsivat 13.4.1918

Poliittinen terrori ja vankileirit Vuoden 1918 sodalle oli luonteenomaista poliittinen väkivalta, joka on tapana jakaa punaiseen ja valkoiseen terroriin. Terrorin uhreiksi joutuivat pääosin aseettomat siviilit. Virallisesti sekä valkoinen Vaasan senaatti että punainen Kansanvaltuuskunta vastustivat terroria. Tutkijoiden mukaan terrori on kuitenkin myös yksi sodankäynnin muodoista. Vaikka teloitukset ja muut väkivallanteot liittyivät usein paikalliseen ja henkilökohtaiseen kostoon, osa teoista oli sodanjohdon määräämää ja organisoitua sodankäyntiä. Punaisen terrorin kohteina olivat usein talonisännät, opettajat, papit ja muut virkamiehet. Uhreja oli noin 1 500. Valkoinen terrori iski sekä työväenliikkeen aktiiveihin että tavallisiin rivipunaisiin. Uhreja oli noin 7 000.

Sodan tappavin vaihe – vankileirit Sodan jälkeen lähes 80 000 punaista vankia oli sijoitettuna vankileireille eri puolille Suomea. Vangeista noin 13 000 kuoli nälkään, tauteihin ja teloituksissa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Civil_War_Prison_Camp_in_Helsinki.gif Punaisia vankeja Suomenlinnassa.. Sotasurmat-projektissa kartoitettiin sisällissodan uhrit: Ks. http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main?lang=fi

Vuoden 1918 sodan monet nimet Vapaussota, vallankumous, luokkasota, kapina, kansalaissota, sisällissota – kaikki kevään 1918 sodan nimiä. Lukekaa oppikirjan sivulta 87 kunkin nimityksen taustoista. Keskustelkaa nimityksistä pienissä ryhmissä ja valitkaa paras/kuvaavin nimi sodalle. Verratkaa tulosta seuraavan dian kyselyn tuloksiin.

Suomalaisten valinnat 1918 sodan nimistä Kyselyssä neutraalit nimitykset sisällissota ja kansalaissota saivat eniten kannatusta. Niiden suosio oli suurinta kaikkein nuorimmassa ikäluokassa eli alle 24- vuotiaiden ryhmässä. Ammatilla, tulotasolla tai asuinpaikkakunnalla puolestaan ei näyttänyt olevan vaikutusta nimen valintaan. Lähde: Aamulehden Taloustutkimuksella teettämän kyselyn tulokset 30.3.2008

Miten suomalaiset jatkoivat elämäänsä vuoden 1918 sisällissodan jälkeen? Maa oli jakautunut kahtia: maaseudulla kylän toisella laidalla oli valkoisten suojeluskuntatalo ja toisella punaisten työväentalo. Sama jako näkyi kaupungissa: urheiluliike, osuustoiminta ja kulttuuriharrastukset olivat jakautuneet kahteen leiriin. Heti sodan jälkeen nostettiin esiin valkoisten voittajien tulkinta sodasta. Virallinen Suomi, sen historiankirjoitus ja oppikirjat kertoivat sisällissodasta lähinnä valkoisten vapaussotana. Tulkinta pysyi valkoisena aina toisen maailmansodan päättymiseen saakka, jolloin muitakin sävyjä alkoi nousta pintaan: työväenjärjestöt esimerkiksi viettivät entistä näyttävämmin punaisten uhrien muistojuhlia.

1960-luvulla vuoden 1918 tapahtumat alkoivat elää uudelleen Uudessa tutkimuksessa, esimerkiksi Jaakko Paavolaisen teoksissa Valkoinen terrori ja Punainen terrori, nostettiin esiin molempien osapuolten väkivalta ja terrori. Tunnetuimman uudelleentulkinnan sodasta esitti Väinö Linna teoksessaan Täällä Pohjantähden alla (1959–1962). Teos tarkastelee sotaa hämäläisten torpparien ja maaseudun tilattomien punaisten näkökulmasta. Täällä Pohjantähden alla ja siihen pohjautuvat elokuvat ovat olleet suomalaisten suosikkeja. Niitä on tulkittu torpparitarinaksi sisällissodasta, romaaniksi punaisen ja valkoisen Suomen synnystä, sukupolvikuvaukseksi kriisien kautta sekä rakkauden ja vihan trilogiaksi. Lukijat ovat valinneet kirjan Suomen merkittävimpien teosten listalle useaan kertaan.

2000-luvulla on tuotettu lisää elokuvia, teatteria ja sarjakuvia sisällissodasta. Korkeajännitys-sarjassa on kerrottu sisällissodasta sekä punaisten että valkoisten näkökulmasta. Savonlinnan teatterin Täällä Pohjantähden alla (2007).

Tieteellistä kiistaa 2000-luvullakin Tieteellinen keskustelu vuoden 1918 sodasta on vilkastunut. Professori Esko Salmisen mukaan Linnan teoksien punainen näkökulma näkyy 2000-luvun historiantutkimuksessa. Sitä on hänen mielestään tehty liian paljon "hävinneiden ehdoilla" ja valkoisten väkivaltaa kärjistäen. Professori Heikki Ylikankaan mielestä punaisen ja valkoisen totuuden väliltä on löydetty keskitie. Hänen tutkimuksensa Tie Tampereelle kertoo sisällissodan taustoista. Uusinta tutkimusta edustavat esimerkiksi Mirja Turusen Veripellot (2005) ja Marko Tikan Valkoisen hämärän maa (2006) ja Terrorin aika (2006) . Turusen kirjan on sanottu nostavan esiin sisällissodan tragedian, joka on jäänyt tilastolukujen varjoon. Veripellot kuvaa, keitä olivat uhrit ja millaiset olivat valkoisen ja punaisen terrorin kasvot – ihmiset kuolemantuomioiden takana.

2000-luvulla vuoden 1918 tapahtumat näyttävät kiinnostavan edelleen. Taisteluihin osallistuneita ei enää ole, ja sodan tulkintaan liittyvät poliittiset rintamalinjat ovat haalistuneet: inhimillinen tragedia ja mikrotason kohtalot nousevat yhä enemmän esiin. Tampereella esitettiin vuonna 2008 Päivä Tampereella 1918 -niminen spektaakkeli, jonka tarkoituksena oli muistaa 90 vuotta aiemmin käytyä sisällissotaa. Valkoisten ja punaisten rooleissa esiintyi satoja kaupunkilaisia. Teatteri Siperian näyttelijät kertoivat rakkaudesta, joka ylitti sodan rintamalinjat.

Elokuva Raja 1918 on vuodelta 2007. Elokuvissa Suomen sisällissotaa kuvataan edelleen – sota tarjoaa elokuviin sopivaa dramatiikkaa. Olli Saarelan Lunastus (1997) kuvaa papin henkisiä ristiriitoja sodan keskellä. Elokuva Raja 1918 on vuodelta 2007. Käsky (2008) perustuu Leena Landerin samannimiseen romaaniin. Täällä Pohjantähden alla -teoksen uusi versio ilmestyy vuonna 2009 Timo Koivusalon ohjaamana. Elokuvasta Raja 1918.