Suomen historian käännekohtia

Esitys aiheesta: "Suomen historian käännekohtia"— Esityksen transkriptio:

1 Suomen historian käännekohtia
Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. KÄVIKÖ SUOMI ERILLISSOTAA? Suomen historian käännekohtia

2 Määrittele tekstin avulla termi
erillissota. ”Kun Suomi liittyi kesäkuussa 1941 sotaan Saksan voittoon uskoen, hallitus selitti, että Suomi ei ollut Saksan liittolainen vaan ”aseveli” ja ”kanssasotija”. Se kävi omaa, Saksan sodanpäämääristä riippumatonta erillissotaansa. Vähimmäistavoitteena oli talvisodan rauhassa menetettyjen alueiden takaisin valtaaminen. Sota koettiin sen vuoksi yleisesti hyvityssodaksi ja talvisodan jatkoksi – siitä nimitys jatkosota. ”

3 Ns. ajopuuteoria Korhosen mielestä Suomi vedettiin mukaan sotaan, valtiollinen johto oli voimaton suurvaltapolitiikan edessä. Suomen päättäjien ei katsottu tienneen etukäteen tulevasta operaatio Barbarossasta. Suomi ei ollut valmistautunut hyökkäyssotaan. Tämä tulkinta jatkosodasta hallitsi luvulle asti. Tulkinnalla puolustauduttiin syytteiltä, joiden mukaan Suomi olisi sotinut sodassa natsi-Saksan rinnalla.

4 Jokipii kumoaa ajopuuteorian.
Tutkimus osoittaa lähteiden avulla, että Suomi oli tietoinen tulevasta operaatio Barbarossasta. Suomella ja Saksalla oli kiinteää sotilaallista yhteistyötä ennen sodan alkua. Saksan puolelle liittyminen tunnustettiin 1970-luvulla, jolloin nostettiin esiin Suomen vaikea valintatilanne Saksan ja Neuvostoliiton välillä. Ns. koskiveneteoria

5 Silvennoisen mukaan Suomella oli jatkosodan etenemisvaiheessa samat sodan päämäärät kuin Saksalla, joten Suomi ei käynyt erillissotaa. Suomen tavoitteena oli Neuvostoliiton hävittäminen tai sen pysyvä heikentäminen. Uusimmassa tutkimuksessa on lähdetty kumoamaan erillissota- teesiä.