Esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden edistäminen Turun yliopistossa 24.4.2007 verkostotapaaminen Paula Pietilä,vammaisasiamies Email:vammaisasiamies@utu.fi

Kuinka työ alkoi? Toiminnan käynnistäjänä ryhmä vammaisia opiskelijoita Syksyllä 2001 rehtori nimitti ”esteetön utu”-työryhmän

Työryhmän tuloksia Esteettömyydessä on kyse asenteista ja tiedosta Esteettömästä ympäristöstä on hyötyä kaikille, niin opiskelijoille, henkilöstölle kuin vierailijoillekin Yhteistyö yliopiston eri sektoreiden välillä on välttämätöntä. Työ herättää näkemään ympäristön esteet

Työryhmästä pysyvämpään toimintaan Vuonna 2004 perustettiin seurantatyöryhmä: -Todettiin, että fyysisessä esteettömyydessä oli tapahtunut parantumista -Huomio opetuksen ja palvelujen saavutettavuuteen

Vammaisuuteen ja esteettömyyteen liittyvän neuvonnan tarve opiskelijoilla ja henkilöstöllä  Vammaisasiamiehen toimi perustetaan helmikuussa 2005. Opm:n kolmivuotinen projektirahoitus

Keskusteluja ja kartoitusta Vuonna 2005 kaikkiin tiedekuntiin tehtiin vierailukäynnit: Tarve yhtenäiselle ohjeistukselle erityisjärjestelyjen myöntämisessä ja toteuttamisessa. Hyviä käytäntöjä oli löytynyt kokemuksen kautta, mutta kokemustieto ei ollut välittynyt tiedekunnan ulkopuolelle Henkilöstön yhteinen tarve esteettömyyttä ja opiskelijan kohtaamista koskevaan koulutukseen

Erityisjärjestelyjä koskeva suositus Helmikuussa 2006 voimaan suositus ”vammaisia opiskelijoita ja erilaisia oppijoita koskevista erityisjärjestelyistä” Keskeistä: Suosituksessa huomioitiin fyys, psyyk. ja sosiaalinen esteettömyys -Vamma tai sairaus voi olla myös lyhytaikainen - Opetusta ja ohjausta koskevat järjestelyt ovat mahdollisia koko opintopolun ajan- abeista alumneihin

Suosituksen tavoitteet: Yhdenmukaista erityisjärjestelyjä koskevaa käytäntöä Helpottaa tiedekunnissa tehtävää työtä:toimia päätöksenteon ja käytännön järjestelyjen tukena Ottaa vammaisasiamiehen palvelut paremmin käyttöön

Suositus ensi kerran käytössä kevään 2006 valintakokeessa: Erityisjärjestelyjä koskien tuli 24 hakemusta, joista tehtiin 29 suositusta erityisjärjestelyiksi tiedekunnille. Yli puolella hakijoista lukihäiriö Yleisin järjestelypyyntö lisäaika, mahd. Tietokoneen käyttöön

Useimmilla hakijoilla ollut järjestelyjä jo yo-kokeessa Kaikki hakijat saivat erityisjärjestelyjä Tiivis yhteistyö vammaisasiamiehen, opintopäälliköiden, valintakoevastaavien, opintopsykologin ja vahtimestareiden kanssa käytännön järjestelyjen suorittamisessa ja päätöksenteossa. Lisätietoja toiminnasta:http://www.utu.fi/opiskelu/opinnot/vammaisopiskelija/index.html

Suosituksen seuraukset Tähän mennessä tehty kuusi opetusjärjestelyjä koskevaa suositusta Kuinka yhdistää erilaiset toimintakulttuurit/-resurssit ja esteettömyys? Opiskelun tavoitteet ja yhdenvertaisuus? Henkilöstön tiedontarve lisääntynyt erityisesti erilaisesta oppimisesta  Tarjonta lisää kysyntää

Yhteistyön merkityksestä Korkeakoulujen ja muiden toimijoiden yhteisen esteettömyysketjun luominen Ideoiden ja kokemustiedon jakaminen Toiminnan kehittäminen kansallisesti ja osana kansainvälistä verkostoa. politiikan tekeminen Oman ammatti-identiteetin ja työn arvostuksen edistäminen

Haasteita: Yhteisten käytäntöjen luominen, esim. esteettömyysstandardit Esteettömyyttä ja yhdenvertaisuutta tukevien välineiden ja toimintamallien etsintä ja käyttöönotto arjessa Esteettömyystoiminnan pysyvyyden ja jatkuvuuden varmistaminen

Vammaisten opiskelijoiden ja erilaisten oppijoiden tarvitsemat palvelut ovat pääosin sosiaalipolitiikkaa, kun niiden pitäisi olla korkeakoulupolitiikka Korkeakoulujen ”rakennemuutos” – esteettömyys ja yhdenvertaisuus, uhka vai mahdollisuus?

Käsityksissämme opiskelun yhdenvertaisuudesta ja korkeakoulun esteettömyydestä heijastuu se, mitä ajatellemme korkeakoulutuksesta ja millaiseksi haluaisimme sen tulevan