Korkeakoulujen yhdenvertaisuustyön hyvät käytännöt Paula Pietilä, YTM Esok-seminaari 16.4.2008.

Esitys aiheesta: "Korkeakoulujen yhdenvertaisuustyön hyvät käytännöt Paula Pietilä, YTM Esok-seminaari 16.4.2008."— Esityksen transkriptio:

1 Korkeakoulujen yhdenvertaisuustyön hyvät käytännöt Paula Pietilä, YTM Esok-seminaari 16.4.2008.

2 TAUSTAA •Yhdenvertaisuussuunnitelmien etsinnässä on käytetty Opintoluotsi-palvelun kautta saatuja korkeakoulujen julkisia kotisivuja. •Käytetyt hakusanat: “yhdenvertaisuus”, “esteettömyys”, “syrjinnän vastaisuus” •Yliopistoista ja korkeakouluista yli puolella on yv- suunnitelma, amk:sta vain noin 10%:lla  Ei välttämättä kerro läheskään kaikkea korkeakoulujen yhdenvertaisuussuunnittelun nykytilasta,koska suunnitelma on voitu yhdistää tasa-arvosuunnitelmaan tai suunnittelutyöstä on käytetty eri käsitteitä. Suunnitelma on saatettu julkaista vain sisäisillä sivuilla

3 LÄHTÖKUOPAT JA PERUSPILARIT •Suunnittelun lähtökohtia ja itse prosessia ei suunnitelmissa kuvata, vain lopputulos  Kolmessa suunnitelmassa viitataan alussa aiemmin tehtyyn suunnittelutyöhön tai siihen, että yhdenvertaisuussuunnitelman tekoon varattua aikaa on pidennetty •Kuitenkin: korkeakoulut ovat tehneet varsin erilaisia valintoja juuri suunnitelmien näkökulman valinnan suhteen: yhdenvertaisuus, tasa-arvo, esteettömyys, saavutettavuus)

4 PERUSPILARIT…. •Yhdenvertaisuuslaki on ollut tärkein syy yv- suunnittelulle •Opm:n ohjauksella on ollut erityisesti esteettömyys näkökulman kannalta keskeinen merkitys  Lainsäädäntö on vaikuttanut näkökulmiin/painotuksiin suunnitelmissa.

5 PERUSPILARIT…. •Useimmissa yv-suunnitelmissa on lähtökohtana yv-laissa mainitut syrjintäperusteet •Etnisyyden ja esteettömyyden teemat painottuivat muita enemmän. Jos kyse oli tasa-arvo ja yv-suunnitelman yhdistelmästä sukupuolten tasa-arvo painottui •Vähiten käsiteltiin vakaumukseen ja seksuaaliseen suuntautumiseen ja identiteettiin liittyviä asioita

6 Siinä tekijä, missä kokija- eli kuka puhuu yv-suunnittelussa ja kenelle? •Noin puolessa yv-suunnitelmia ei oltu mainittu tekijöitä lainkaan •Tavallisesti suunnitelman tekoon osallistuivat vararehtori, eri päälliköitä, sekä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat, sekä yv- asioista vastaavat henkilöt •Yv-suunnitelma oli suunnattu tavallisesti henkilöstölle ja opiskelijoille. Toisinaan yv-työn kohteina nähtiin myös hakijat ja satunnaisesti myös korkeakoulussa vierailevat ja eri sidosryhmät, kuten yritykset. Amk:t mainitsivat sidosryhmät useimmin kuin yliopistot tai korkeakoulut •Osassa suunnitelmia yv-työn kohteina nähtiin mainittujen lisäksi vähemmistöryhmät/erityisryhmät  Vähemmistöjen edustajien osallistumisesta yv-suunnitteluun mainittiin vain yhdessä suunnitelmassa

7 Yv-suunnittelun tavoitteet Korkeakoulujen perusarvoina nähtiin: Vapaus, oikeudenmukaisuus, luovuus ja tasa-arvo.  Yv-suunnittelun nähtiin edistävän tasa-arvoa  Viestittävän korkeakoulun arvoista ulospäin -Yv-suunnittelun sitominen korkeakoulun muuhun strategiatyöhön tai suunnitteluun on vielä heikkoa

8 Yv-suunnittelun tavoitteet •Yleisten tavoitteiden, kuten syrjinnän ja häirinnän ehkäisy ja ilmapiirin sallimattomuus näillä ilmiöille lisäksi yv- suunnitelmissa on mainittu lukuisia hyviä käytäntöjä, joita korkeakouluissa toteutetaan, erityisesti esteettömyyden, etnisen taustan ja iän näkökulmasta

9 VASTUU JA RESURSSIT YV-TYÖSSÄ? •Vastuutuksen osalta korkeakoulujen yv-suunnitelmat poikkeavat eniten toisistaan: •Osa korkeakouluista jakaa vastuuta nimeltä mainituille henkilöille, osa eri toimintasektoreille ja yksiköille. Osa puolestaan toteaa vastuun kuuluvan kaikille yhteisön jäsenille ja erityisesti korkeakoulun johdolle •Käytännön vastuussa suunnitelmien toteutuksesta ja seurannasta ovat kuitenkin tasa-arvotoimikunnat ja tasa- arvo/yhdenvertaisuusvastaavat ja häirintäyhdyshenkilöt eli samat tahot, jotka ovat tavallisesti osallistuneet yo-suunnitelmien laadintaan. •Yv-työhön käytettävissä olevia resursseja ei ole suunnitelmissa eritelty

10 EHDOTUKSIA YV-TYÖN HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI KORKEAKOULUISSA •Itse suunnitteluprosessiin tulee kiinnittää enemmän huomiota: Lainsäädännön ja siihen liittyvän ohjeistuksen sijaan/ohella on nostettava esiin yhteisön ja yksilöiden yhdenvertaisuuteen liittyvät kokemukset ja tieto.  Kokemuksista keskustelua ja niiden mahdollista keruuta varten tarvitaan sopivaa taustamateriaalia •Suunnittelussa on huomioitava korkeakoulun olemassaolevat strategiat ja suunnitelmat: Miten strategioita voi hyödyntää yv-työn näkökulmasta? Millaisia vaikutuksia yv-työllä on strategiatyöhön?

11 EHDOTUKSIA YV-TYÖN HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI KORKEAKOULUISSA •Yv-työn tulee koskea koko korkeakoulun toimintaa, erityistä huomiota on kiinnitettävä yhdenvertaisuuden toteutumiseen opiskelijavalinnoissa ja rekrytoinnissa •Eri vähemmistöjen osallistamista yv-suunnittelussa ja – työssä on lisättävä. Korkeakouluja on rohkaistava yhteistyöhön esim. järjestöjen kanssa. Toisaalta yhdenvertaisuuden edistäminen ei saa jäädä vain vähemmistöjen asiaksi •Monet korkeakoulut näkevät johdon olevan ensisijaisesti vastuussa yv-työssä, on mietittävä tapoja, joilla johto otetaan mukaan ja vastuutetaan •Yv-työhön on varattava ajallisia ja rahallisia resursseja  Yv-suunnitteluun valmistautumiseen ja suunnitelman tekoon on varattava riittävästi aikaa

12 EHDOTUKSIA YV-TYÖN HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI KORKEAKOULUISSA  Yv-yhdyshenkilön palkkaaminen jokaiseen korkeakouluun tai alueelliseen korkeakouluyksikköön  Yv- asioiden käsittely henkilöstökoulutuksessa, omana kokonaisuutenaan ja luontevana osana esim. tulokas- ja esimieskoulutusta  Yv-yhdyshenkilöiden koulutus ja työnohjaus •Yv-työstä on tiedotettava säännöllisesti  Yv-työtä ja suunnittelua koskevan tiedon on oltava helposti kaikkien löydettävissä ja kaikille saavutettavassa muodossa  Yv-suunnitelmien ydinkohtia, kuten suunnitteilla olevia käytännön toimia on erityisesti nostettava näkyviin

13 POHDITTAVAA •Suunnitelmissa käytetään rinnakkain ja joskus lomittain yv-työn ydinkäsitteitä, kuten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, esteettömyys usein tämä lomittaisuus on tietoista, mutta myös selkeitä ”väärin ymmärryksiä” esiintyy •Inkluusio vs. erityispalveluja erityisryhmille suunnitelmien tausta-ajatuksena •Miten saada moniperusteinen syrjintä näkyviin? (Mainitaan vain yhdessä suunnitelmassa)

14 POHDITTAVAA •Yv-suunnittelun lähtökohdaksi korkeakoulun oma tämän hetken tilanne: •Tiedonkeruu (tilastot, kyselyt) •Miten eri ryhmien osallisuutta voidaan toteuttaa? •Yv-suunnitelma ei ole lopullinen ohjeistus, vaan muuttuva työkalu