Yhteiskuntafilosofia tutkii yksilön ja yhteisön suhdetta etsii oikeutusta yhteisölliselle elämälle pohtii millainen on hyvä yhteiskunta, esittää erilaisia utopioita tutkii mitä valta on ja kenelle se kuuluu oikeudet ja velvollisuudet oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo

Liberalismi korostaa yksilöitä, individualismi tärkein arvo on vapaus jokaisella on mahdollisimman suuri vapaus toteuttaa omaa elämänsä päämäärää. Vapauden rajana muiden vastaavat vapaudet, joita ei saa rikkoa.

Liberalismin eri muodot Klassinen liberalismi (John Locke): valtiovallan tärkein tehtävä on yksilönvapauden suojeleminen, valtion rooli muuten melko vähäinen Sosiaaliliberalismi: yhteiskunnan on autettava yksilöitä hyvän elämän tavoittelussa tarjoamalla yhtäläiset mahdollisuudet: ilmainen koulutus, terveydenhuolto, tuloerojen tasaaminen (hyvinvointivaltiot)

Kommunitarismi Korostaa yhteisöjen merkitystä yksilön hyvässä elämässä (perhe, suku, ystävät) ihmisen onnellisuus sidoksissa muiden onnellisuuteen, taustalla yhteiset perusarvot Aristoteleen mukaan ihminen on luonnostaan yhteisöllinen ja tulee onnelliseksi vain yhteisön kautta

Kommunitarismin muotoja äärimuoto kollektivismi: yhteisö on aina ensisijainen yksilöön nähden. Yksilöiden on toteutettava yhteisön päämäärää. kommunismi: järjestelmä, joka perustuu yhteisomistukseen ja tasa-arvoon (Marx)

Yhteiskuntasopimus Lähtökohtana kysymys mikä yhteiskunta on ja miksi se on olemassa Thomas Hobbes: Yhteiskuntasopimus solmitaan, koska elämä luonnontilassa on jatkuvaa sotaa, jota leimaa kuoleman ja väkivallan ainainen pelko. Koska ihmiset ovat itsekkäitä ja luonnontila ei palvele kenenkään etuja, valta luovutetaan yhteiskuntasopimuksessa suvereenille, joka on ehdoton itsevaltias.

John Locke: Itsevaltiaan valta ei ole rajaton. Jos rikkoo ihmisten luonnollisia oikeuksia, voidaan syrjäyttää. Yhteiskuntasopimus takaa erityisesti yksilöiden omaisuuden. Jean-Jacques Rousseau: Luonnontila ollut hyvä, vasta yhteiskunta saanut aikaan itsekkyyden ja epäoikeudenmukaisuuden. Paras malli suora demokratia, yhteiskunnalliset päätökset sanelee kansan yhteistahto.

Vapaus Negatiivinen vapaus on vapautta jostakin (esteistä ja nimenomaisista kielloista, pakon poissaoloa) Positiivinen vapaus on vapautta johonkin (osallistumisen ja mahdollisuuksien vapaus)