Julkisen talouden tehostamismahdollisuudet ja eläkejärjestelmän kestävyys Seija Ilmakunnas, ylijohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) Valtiot konkurssissa ja eläkkeet maksussa – talouden tila Suomessa ja Euroopassa, Vaasa

Sisältöä: Miksi hoiva-, hoito- ja eläkemenojen hillintää? - ikääntyminen ja talouskriisi Palvelumenoihin vaikuttaminen Eläkemenoihin vaikuttaminen Mikä realistinen aikataulu uudistuksille ja niiden vaikutuksille? Uudistuspolitiikan haasteita Loppuhuomioita

Lähde: Väestötilastot ja väestöennusteet (TK)/Eläketurvakeskus Uusien väestöennusteiden mukaan eläkkeelläoloaika tulee olemaan tuntuvasti pidempi kuin vielä kymmenen vuotta sitten arvioitiin

Eliniän pitenemisen vaikutus ikäsidonnaisiin menoihin Lähde: Valtiovarainministeriön Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset 8/2010.

Valtiovarainministeriön laskelmat 2010: Eläkemenot kasvavat 3,6 %-yksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen Hoito- ja hoivamenot kasvavat 2,3 %-yksiköllä Kestävyysvaje on 5,5 % (per BKT) Kestävyysvaje pienenisi 1 prosenttiyksiköllä - jos työurat pitenevät vuodella - jos hyvinvointipalvelujen tuottavuus nousee 0,25 % vuodessa

Mikä ”julkisen talouden kestävyysvaje” oikein on? Kuinka paljon verotusta pitäisi kiristää, jotta uudella veroasteella pystyttäisiin rahoittamaan ennusteiden mukaiset menot (ilman hallitsematonta velkaantumisen kasvua) Yksi mittari sille, kuinka kova paine verotukseen kohdistuu, jos julkisia menoja ei leikata eikä veropohjia onnistuta kasvattamaan

7 Monenlaisia lääkkeitä palvelutuotannon tuottavuuden parantamiseen Esimerkiksi PARAS-hanke ja palvelutuotannon suuremmat väestöpohjat Suursairaaloita vai perus- ja erikoissairaanhoidon integrointia? Menokehitykseen voidaan vaikuttaa myös rahoitusjärjestelmää kehittämällä Vaihtoehtoisten tuotantomallien laajeneva käyttöönotto Toimiva palveluohjaus, toimivat hoitoketjut Yhtenäiset IT-ratkaisut Hankintatoimeen laajempia hankintaorganisaatioita …jne.

Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden tuottavuuden kehitys (2002=100) Lähde: Tilastokeskus

Kuntien ja kuntayhtymien tuotoksen volyymin, kokonaispanoksen volyymin ja kokonaistuottavuuden muutos toimialoittain vuonna 2008, prosenttia edellisestä vuodesta 2008 Koulutus Terveyden- huoltopalvelut SosiaalipalvelutYhteensä Tuotos-1,42,93,71,8 Kokonaispanos-0,73,94,22,5 Kokonaistuottavuus-0,6-0,9-0,5-0,7 Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto Tilastokeskus.

On mahdollista tuottaa palveluita tehokkaammin Uudistusten läpivienti on kuitenkin pitkällinen prosessi –hajanainen kuntakenttä –monet isotkin uudistuslinjaukset vielä tekemättä (mm. terveydenhoidossa)

Pohjoismaisen vertailun mukaan työmarkkinoiden ikähaitarin loppupäässä on potentiaalia työvoimaosuuksien nostoon Työvoimaosuudet Source: Nososco/Eläketurvakeskus

Lähde: Eläketurvakeskus 2010 Työuratavoitteet ovat talouskriisin aikana selvästi kasvaneet

Eläkkeellesiirtymisiän odote Yksityisen sektorin eläkkeelle siirtyneet 25-vuotiaan odote 50-vuotiaan odote Odote

Uudistuspolitiikan haasteita Helpot ratkaisut tehty jo aiemmin (esim. 90-luvun alussa työttömyyseläkeputki alkoi 53 vuoden iässä) Eläkkeisiin aiemmin tehdyt leikkaukset ovat olleet huomattavia ”Eläkepakettien” muodostaminen vaikeutunut työmarkkinamallin murroksessa? Toisistaan poikkeavat käsitykset: - mikä on eläkejärjestelmän reilu osuus kestävyystalkoissa? - millä aikataululla työurien pidentäminen voi toteutua ?

Työeläkemenot ja –maksut (suhteessa työtuloihin, yksityisen sektorin palkansaajat) & Keskimääräinen työeläke suhteessa keskipalkkaan (kaikki työeläkkeet) Lähde: Eläketurvakeskuksen raportteja 2009:4.

Joitain reunaehtoja uudistuspolitiikalle Menojen kasvua tulisi hillitä siten, että kansalaiset luottavat saavansa riittävän eläketurvan myös tulevaisuudessa Yksityinen täydentävä turva on kasvussa – lakisääteisen ja täydentävän turvan toimiva kokonaisuus Tulonjakonäkökulma puoltaa lakisääteisen perustan säilyttämistä riittävän vahvana Työurien pidentäminen olemassa olevissa työsuhteissa + rekrytoinnit

Loppuhuomioita Myös työurien pidentämistä on perusteltua tavoitella Elinaikojen piteneminen on hyvä peruste työuratavoitteiden kasvattamiselle Ylioptimismia kannattaa kuitenkin varoa työurien pitenemisen aikataulussa Kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi tarvitaan monia lääkkeitä – sinänsä tarpeelliset rakenneuudistukset vaikuttavat voimakkaimmin vasta vuosien päästä