Ajankohtaista vesistöjen kunnostuksesta Vesistökunnostusverkoston seminaari , Lahden Sibeliustalo Ympäristöneuvos Hannele Nyroos, YM

Tavoitteena vesien hyvä tila EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteena vesien hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä Hyvien ja erinomaisten vesien tilaa ei saa heikentää Suojeltavien vesien tila tulee olla suojelun edellyttämällä tasolla viimeistään vuonna 2015 Tavoitteiden saavuttamisen aikataulua on mahdollista pidentää vuoteen 2021 tai 2027 Hannele Nyroos, ympäristöministeriö 2 Tapio Heikkilä / Image bank of the Environmental Administration

Kunnostusta ohjaavat keskeiset strategiat Vuoteen 2015 ulottuvat vesienhoitosuunnitelmat Vesien kunnostusstrategia Kalatiestrategia Kunnostusten edistäminen vaatii yhä enemmän kumppanuuksia Kunnostustoimet vaativat yleensä tuekseen muita vesiensuojelutoimenpiteitä

Toisen vesienhoitokauden suunnittelu (Vesienhoitosuunnitelmat ) Ensimmäisen kierroksen vesienhoitosuunnitelmien toteutumista arvioitiin vuoden 2015 lopussa. Vesienhoidon keskeistä kysymyksistä kuultu Vesien tarkistetut tilaluokitukset valmistuvat kesällä 2013 Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu laajana sidosryhmäyhteistyönä käynnissä ELYissä Kaikkia kansalaisia koskeva kuuleminen vesienhoitosuunnitelmien ehdotuksista Valtioneuvosto hyväksyy vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2021 vuoden 2015 lopussa

Vesien ekologinen tila ja tavoitetilan saavuttaminen Hannele Nyroos, ympäristöministeriö 5

Mitä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi on tehtävä? Hannele Nyroos, ympäristöministeriö 6 Tapio Heikkilä / Image bank of the Environmental Administration Rannikkovesien ja järvien rehevöitymistä vähennettävä Kunnostustoimilla parannettava vesien tilaa Haitallisten aineiden aiheuttamat riskit hallittava Pohjavesiin kohdistuvat riskit hallittava Hydromorfologisten muutosten haittoja vähennettävä Varauduttava ilmastomuutoksen vaikutuksiin Vesistä riippuvien lajien ja luontotyyppien suojelu

Vesienhoidon keskeiset kysymykset Keskeiset kysymykset säilyneet pääosin samoina, niiden tärkeysjärjestys eri alueilla vaihtelee maa- ja metsätalous, jätevesihaitat, vesirakentaminen, vesistöjen säännöstely ja kunnostus, pohjavesien suojelu Alueellisia kysymyksiä mm. turvetuotanto, kalankasvatus, kaivokset, happamat sulfaattimaat, vesihuollon riskit, vieraslajit Muita kehitettäviä teemoja toimeenpano, vaikuttavuus, maankäytön suunnittelu, ilmastomuutos, tietoperusta, vesieliöiden elinympäristö Merenhoidon ja tulvariskien hallintasuunnitelmien yhteensovittaminen

Toimenpideluokka 2010– –2015Yhteensä Suun.Tot.Suun.Tot.Suun.Tot. Rehevien järvien ja merenlahtien kunnostus (kohde) Virtavesien elinympäristö- kunnostus (vesimuodostuma) Kalankulkua helpottavat toimenpiteet (kpl) Pienten vesien kunnostus (kohde) Säännöstelykäytännön kehittäminen (kpl) Valuma-alueen veden pidätyskyvyn parantaminen (kpl) Erityisalueiksi nimettyjen Natura- alueiden kunnostus (ha) Muut kunnostustoimenpiteet (kohde) VESIST Ö JEN KUNNOSTUKSEN, S ÄÄ NN Ö STELYN JA RAKENTAMISEN VESIENHOIDON LIS Ä TOIMENPITEIDEN M ÄÄ R Ä T VESIENHOITOSUUNNITELMISSA SUUNNITTELUKAUDELLA (2010 – 2015). Hannele Nyroos, ympäristöministeriö 8

Vesienhoidon toimenpiteiden toteutus ● Kaikilla toimialoilla on tapahtunut myönteistä kehitystä konkreettisten toimien toteutuksessa, mutta aikataulusta ollaan myöhässä ● Toteutusta tarpeen edistää erityisesti maataloudessa, haja- asutuksessa ja pilaantuneiden maa-alueiden osalta ● Kunnostusstrategiat laadittu, hankkeiden suunnittelu edistynyt varsin hyvin, toteutus vaatii kuitenkin paljon lisäpanoksia ● Lähes kaikki ohjauskeinot ovat käynnistyneet, mutta niiden vaikuttavuutta vielä vaikea arvioida ● Tarvitaan lisää aktiivisia uusia toimijoita sekä hallintojen ja toimialojen rajat ylittäviä keinoja edistämään konkreettisten toimenpiteiden toteutumista

Kunnostushankkeiden rahoitus Valtion lisäksi kunnostustoimien rahoittamiseen ja toteuttamiseen ovat osallistuneet myös EU, kunnat, yritykset, säätiöt ja yksityiset vesien käyttäjät. Pienissä kunnostushankkeissa ranta-asukkaat, osakaskunnat, kalastusalueet, järvi- ja virtavesiyhdistykset ja kyläyhdistykset Neuvottelukunta tai suojelurahasto. Valtion rahoituksen ja valtakunnallisten ohjauskeinojen kehittäminen on YM:n ja MMM:n vastuulla. Hannele Nyroos, ympäristöministeriö 10

Vesien kunnostusstrategian tavoitteet Vesien ekologinen ja kemiallinen tila sekä vesiympäristö paranevat ja luonnon monimuotoisuus turvataan. Yhteistyöverkostot ja kumppanuudet vahvistuvat sekä omaehtoisen kunnostuksen edellytykset paranevat. Valtionhallinto pystyy edistämään kunnostustoimintaa, tukemaan muita toimijoita ja arvioimaan niiden toimintaa. Kunnostushankkeiden rahoituspohja laajenee. Kunnostustoimien vaikuttavuus arvioidaan ja siitä kerätään systemaattisesti lisää tietoa. Kunnostushankkeita tuetaan yhtenäisellä tavalla. Vesien kunnostamisesta kehittyy osaamisalue, jolle on myös vientimarkkinoita. Hannele Nyroos, ympäristöministeriö 11

Vesien ekologinen ja kemiallinen tila sekä vesiympäristö paranevat ja luonnon monimuotoisuus turvataan. Toteuttamiseksi tarvittavat toimet: Vesienhoidon seuraavaa kautta (2016–2021) varten tarkennetaan kunnostustarpeessa olevien vesien arviointia. Hallinnonalat edistävät kalatiestrategian toimeenpanoa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kunnostushankkeisiin liitetään valuma-alueella tarvittavat vesiensuojelutoimenpiteet tehokkaan yhteisvaikutuksen aikaansaamiseksi.

Yhteistyöverkostot ja kumppanuudet vahvistuvat sekä omaehtoisen kunnostuksen edellytykset paranevat. Toteuttamiseksi tarvittavat toimet: Vapaaehtoisten vesiensuojelun organisaatioiden ja yhteistyöverkostojen toimintaa tuetaan ja uusien kumppanuuksien syntyä edistetään hyödyntämällä aiemmista toimintatavoista saatuja kokemuksia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset osoittavat omaehtoisen kunnostuksen tueksi asiantuntija-apua. Suomen ympäristökeskuksen johdolla muodostetaan vesistökunnostusverkosto, josta kehittyy kunnostajien kohtaamispaikka. Kalatalousalueiden rajat sovitetaan mahdollisimman hyvin yhteen vesienhoidonaluejaon kanssa.

Rahoitusjärjestelmien kehittäminen vesien kunnostusstrategian perusteella Lisätään eri rahoituslähteiden käyttöä vesien kunnostuksessa Kunnostushankkeet sisällytetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tulosohjaukseen ja rahoituskehyksiin Kuntien ja maakuntien merkitys alueensa vesien kunnostuksen yhteistyötahona ja rahoittajana kasvaa Paikalliset yritykset ja yhteisöt tulevat kumppaneiksi vesien kunnostus- ja hoitotyöhön Rannan ja vesialueiden omistajat, paikalliset asukkaat, vesitalouslupien haltijat, osakaskunnat ja kalastusalueet tulevat aktiivisesti mukaan vesienhoitoon hyödynsaajina Kunnostushankkeissa sovelletaan nykyistä enemmän aiheuttaja maksaa -periaatetta

Toteutuksen jalkauttaminen ja eri tahojen sitouttaminen Hannele Nyroos, ympäristöministeriö 15 Tapio Heikkilä / Image bank of the Environmental Administration Esimerkkejä hankkeista, organisaatioista ja yhteistyöstä, joilla on päästy hyviin tuloksiin: Tuusulanjärvi -projekti, Puhdas Vesijärvi, Vanajavesikeskus, Satavesi, Meidän Kalajoki, Saarijärven reitin neuvottelukunta, Kyyvesi kuntoon, Pien-Saimaa……..

16 “I love water because it helps you. It almost helps you in everything. Without water we would not live on earth” –Eemil– Hannele Nyroos, ympäristöministeriö