PERTIVA Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja perustietovarannot JulkICT-toiminto, strateginen ohjaus Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas

Miksi?  Taloudellinen tilanne synkkä  Nokia-klusterin vaikeudet  Uutta kasvua saatava PK-sektorilta, osaaminen on vahvuutemme  Julkisen hallinnon keskitettyjä toimenpiteitä tarvitaan, uudenlaista ajattelua, ketterämpää toimintatapaa  Suomi tietotekniikan soveltamisen ja tiedon hyödyntämisen kärkimaaksi  kansallinen tiikerinloikka!

Hallituksen kannanotto ICT:n hyödyntäminen Kehysriihessä 2013 linjatun ja ICT2015 ‐ työryhmän esityksen mukaisesti hallitus panostaa ICT alan osaamisen vahvistamiseen. Suomen pirstaloitunut tietojärjestelmäpohja on tuottavuusongelma ja este uusien palveluiden kehittämiselle. Kuntien palveluiden digitaalisuusaste on parhaissakin kunnissa vain muutaman prosentin luokkaa. Kuntasektorilla on akuutti tarve edistää tuottavuutta tietohallintoratkaisuja yhtenäistäen. Suomeen on rakennettava kattava ja yhtenäinen sähköisten palveluiden palveluväylä, jota luotaessa painotetaan kustannustehokkuutta ja kartoitetaan mahdollisuudet rajat ylittävään yhteistyöhön Toteutetaan viipymättä kansallinen sähköinen palveluväylä ja sähköinen tunnistautuminen kustannustehokkaasti sekä Viron yhteistyömahdollisuudet täysimääräisesti hyödyntäen Julkisten tietovarantojen avaamista jatketaan.

Hallituksen kannanotto Julkisen palvelutuotannon tuottavuus 3.9 Valtionhallinto on edelleen sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti hajautunut, mikä vaikeuttaa voimavarojen tehokasta kohdentumista ja yhteisten linjausten läpiviemistä ja heikentää tätä kautta saavutettavaa vaikuttavuutta ja saa aikaan päällekkäistä työtä. Kansalaisille ja yrityksille tarjottavien sähköisten palvelujen osuutta on lisättävä siten, että palvelut voidaan jatkossa hoitaa laadukkaasti nykyistä tehokkaammin ja taloudellisemmin. Palvelurakenteita ja toimintoja uudistetaan sekä keskushallinnossa että aluehallinnossa valtionhallinnon tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Kansliapäälliköt vastaavat uudistusten valmistelusta ja siinä tarvittavasta yhteistyöstä osana rakennepoliittisen ohjelman jatkovalmistelua ottaen huomioon sekä valtion vaikuttavuus ‐ ja tuloksellisuusohjelman että keskushallinnon uudistusohjelman.

Palveluportaalit Kansalaisen näkymät Yrityksen näkymät Palveluväylän hallinta Virkamiehen näkymä Perustieto- varannot Valtion yhteiset palvelut Valtion yhteiset palvelut Julkisen hallinnon kohdealue- ja toimialakohtaiset palvelut Julkisen hallinnon kohdealue- ja toimialakohtaiset palvelut Kuntien yhteiset palvelut Kuntien yhteiset palvelut Yrityssektorin palvelut Yrityssektorin palvelut Kansallinen palveluarkkitehtuuri Palveluväylä Sähköinen identiteetti Sähköinen identiteetti Kv- tunnistus (EU Stork) Kv- tunnistus (EU Stork) Rooli/ valtuus- hallinta Rooli/ valtuus- hallinta Tunnistus- palvelu(t) Tunnistus- palvelu(t) Tietoturva, raportointi. lokipalvelu Tietoturva, raportointi. lokipalvelu

Ohjelman organisointi ( luonnos) Kansallinen palveluarkkitehtuuri Palveluväylä Arkkitehtuurin suunnittelu Komponenttien ja toimintamallien suunnittelu Komponenttien ja toimintamallien toteuttaminen Käyttöönotto/väylän käyttöön siirtyminen Sähköinen identiteetti Henkilötunnistus Yritysten edustajien tunnistus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden tunnistus Valtuutukset (puolesta asiointi) Hallinta Tietoturvapalvelut Hallinnan organisointi Lainsäädäntö Palvelukanavat Kansalaisen näkymä Yrityksen näkymä Viranomaisen näkymä Mobiilipalvelut Projekti-taso Ohjelma-taso Hanke-taso Ketterät hankinnat

Selkeät rakenteet VATU / perustietovarannot Yhteiskunnan perustietojen ja tietopääoman laadun ja hyödynnettävyyden parantamiseksi suunnitellaan keskeisten perustietovarantojen tietopalveluiden ja tietojen ylläpidolle yhteinen ohjausmalli ja ohjauksen vastuurakenne (tiedon hallinnasta vastaava viranomainen)  Toteuttamalla 2013 käynnistynyt perustietovarantojen paremman ja yhdenmukaisen hyödyntämisen ja ylläpidon tavoitteen suunnitteleva viitearkkitehtuurityö  Suunnittelemalla tavoitteenmukaisen tietovarantojen tietopalveluiden ja ylläpidon toteuttamisen vaatima ohjausrakenne  Käynnistämällä tavoitteen mukaisen ohjausrakenteen organisointi ja kehitystyö perustietovarantojen tietopalveluiden ja ylläpitoprosessien osalta

Selkeät rakenteet VATU / perustietovarannot  Nykyisen yhä voimakkaammin digitalisoituneen yhteiskunnan keskeinen raaka-aine on tieto  Perustietovarantojen tiedon tulee olla helposti ja tehokkaasti hyödynnettävissä, tietosuoja taaten  Palveluväylä edellyttää, että aina on selvä masterdata saatavilla, ei enää päällekkäistä saman tiedon tallennusta  Yhteistyö tietovarantojen ICT-järjestelmissä huomioitava tulevaisuudessa paremmin, kustannustehokkuus  Avoin tieto, ketterät hankinnat, mobiilipalvelut ja ICT:n PK- sektorin saaminen mukaan innovatiiviseen kehittämiseen, uudet tavat toimia, suuri potentiaali  Kansalaisportti (työnimi) kansalaisten omien tietojen katseluun, rajapinnat perustietovarantoihin palveluväylän kautta

Julkisen hallinnon eri roolit tietotoimialalla Ohjaaja ministeriö Tilaaja virasto Tuottaja palvelukeskus Säädökset Sopimuk- set € Säädöksillä mahdollistetaan muutosta ja tuetaan uutta kasvua Tietohallintolaki Tietopolitiikka

Avoimen tiedon ohjelma  Vauhditetaan julkisen hallinnon tiedon avaamista ja käytön lisäämistä. Puretaan tiedon käytön esteitä ja luodaan kannustimia ja edellytyksiä tiedon avaamiselle sekä sisältöjen ja palvelujen kehittämiselle.  Osana ohjelmaa toteutetaan tietovarantojen löytämistä ja hyödyntämistä helpottava dataportaali ja avoimeen dataan perustuvien palvelujen kehittämisympäristö.  Valtiovarainministeriö asettanut ohjausryhmän sekä koordinointi- ja valmisteluryhmän  Muodostetaan yhteistyöverkosto. Ministeriöt omilla toimialoillaan kokoavia solmuja.  Ohjelma kokoaa ja koordinoi toimenpiteitä, jotka vastuutetaan ja aikataulutetaan organisaatioille ja tehtäväkohtaisille ryhmille.

Avoimen tiedon ohjelma toteutetaan verkostomaisena yhteistyönä  Vastuuministeriöt VM, OKM, LVM, TEM  Kaikki ministeriöt omilla toimialoillaan  Valtion virastot  Kunnat, Helsinki Region Infoshare HRI  Yliopistot ja tutkimuslaitokset, koulutuslaitokset  Kehittäjäyritykset ja –yhteisöt  Kansalaisyhteisöt  Tutkijayhteisöt