Yhteentoimivuus ja avoin tieto Tietohallintolaki ja PSI-direktiivi Mikael Vakkari Neuvotteleva virkamies VM / JulkICT

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Yhteentoimivuus?  Järjestelmien (ja organisaatioiden) välisten tietojen vaihdon mahdollistaminen (ja varmistaminen)  Yhteisten toimintatapojen omaksuminen  Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011), 3§ 4. mom.  ”Tietojärjestelmien yhteentoimivuudella tarkoitetaan tietojärjestelmien teknistä ja tietosisällöllistä yhteentoimivuutta muiden julkisen hallinnon viranomaisten tietojärjestelmien kanssa silloin, kun järjestelmät käyttävät samoja tietoja.” 2

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Yhteentoimivuuden tasot  Lainsäädäntö  Säädökset tukevat yhteentoimivuutta  Organisaatiot  Toimintatavat ja prosessit  Tekninen taso  Tiedonsiirto- ja rajapintatekniikat  Semanttinen taso  Tietosisällöt ja käsitteistöt  Metatiedot, sanastot jne. 3

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Tekninen yhteentoimivuus Tiedon siirto ja yhteydet Semanttinen yhteentoimivuus Semanttinen yhtenäistäminen Organisaatioiden yhteentoimivuus Organisaatioiden ja prosessien yhtenäistäminen Lainsäädännön yhteentoimivuus Lainsäädännön yhtenäistäminen Poliittinen tahtotila Tekniset rajapinnat on suunniteltu siten, että ne mahdollistavat järjestelmien ja palvelujen yhdistämisen Informaatiolla on täsmällinen merkitys, joka säilyy tietoa vaihdettaessa muuttumattomana ja ymmärrettävänä kaikille osapuolille Eri organisaatiot pääsevät kokonaisedun mukaiseen tavoitteeseen yhteen sovitettujen prosessien kautta Lainsäädännölliset tekijät on otettu huomioon tietojen vaihtamisessa Osapuolilla on samansuuntaiset visiot, prioriteetit ja tavoitteet 4

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Miksi tavoitella yhteentoimivuutta?  Tietohallintolain toimeenpano  Päällekkäisyyksien poistaminen  Tiedonvaihdon ja -siirron helpottaminen  Löytymisen ja säilymisen varmistaminen  Tieto tallennetaan tulevaa käyttöä varten  Yhteiset käsitteet käyttöön  Tietovarantojen avaamisen ja tietojen saatavuuden edistäminen  Tieto on yhteiskäyttöistä pääomaa 5

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Miten yhteentoimivuus vaikuttaa  Kehittämisen esteiden poistaminen  Uusien palvelujen kehittäminen helpompaa  Uudet liiketoimintamahdollisuudet  Irti toimittajariippuvuudesta  Avoimet tietorakenteet ja määritykset mahdollistavat aidon kilpailun  Julkisen hallinnon toiminnan tehostaminen, palvelujen parantaminen  Kustannussäästöt

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Mitä yhteentoimivuus edellyttää?  Yhteistä poliittista tahtotilaa  Määrityksiä, suosituksia, standardeja  Tietorakenteet, metadataformaatit, tietosisällöt  Yhteisiä käytäntöjä, niiden noudattamista  Prosessit, menetelmät  Määritysten julkista ja avointa dokumentaatiota ja hyödyntämistä  Kokonaisuuden suunnittelua  Kokonaisarkkitehtuuri, tietoarkkitehtuuri… 7

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Tietohallintolaki (634/2011) 1§ Tarkoituksena tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluita ja niiden saatavuutta säätämällä julkisen hallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämisestä ja varmistamisesta 7§ …viranomaisen on julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi ja varmistamiseksi suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa sekä noudatettava laadittua ja ylläpidettyä kokonaisarkkitehtuuria ja sen edellyttämiä yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä sekä toimialakohtaisia tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä. 8§ Ministeriön on huolehdittava, että sen toimialalle laaditaan ja ylläpidetään sen toimialan tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvaukset ja määritykset… 8

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Lainsäädännön tulkintaa  Tietohallintolaki mahdollistaa ohjauksen asetuksilla (4§)  ” Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää yhteentoimivuuden edellyttämän tietoarkkitehtuurin ja sen edellyttämien kuvausten ja määritysten sisällöstä.”  Ilman varsinaisia asetuksia…  ”Kunkin ministeriön tehtävänä on ohjata toimialansa tietohallinnon ja tietohallintohankkeiden kehittämistä ottaen huomioon tässä laissa (THL) säädetyt tarkoitukset ja velvoitteet.”  Toistaiseksi asetuksia ei ole annettu…  Lausuntomenettely ennen hankintapäätöstä  ”Hankinta, jolla on laajaa toiminnallista merkitystä tai joka on taloudelliselta arvoltaan merkittävä, on pyydettävä VM:n lausunto.”  Entä jos lausunnosta halutaan poiketa?  ”Jos viranomainen haluaa poiketa VM:n lausunnosta, sen on saatettava asia hallinnonalansa ministeriön päätettäväksi.”  Ministeriöiden tulee laatia ja ylläpitää toimialansa yhteentoimivuuden kuvaukset ja määritelmät…  Tietojärjestelmät on saatettava (määräajassa) vastaamaan 4§ tai 8§ säädettyjä yhteentoimivuuden vaatimuksia…” 9

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Nykytilanne  Ei kattavaa semanttista yhteentoimivuutta  Erilaiset tietosisällöt ja käsitteistöt  Metatietojen merkitystä ei ymmärretä  Keskitytty ”avoimiin rajapintoihin”, osittain turhaan  Yhteisten määritysten ja käytäntöjen käyttö puutteellista  Tehdään itse tai ”sovelletaan”  Yhteentoimivuuden ohjaus haastavaa  Lainsäädäntö ei tue vahvaa koordinointia  Organisaatiot edelleen varsin itsenäisiä 10

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Miksi olemme ”nykytilassa”?  Ohjaus ja säädökset puutteellisia?  Siiloutuminen  Järjestelmät ja toimintatavat rakennettu organisaatioiden omista tarpeista ja lähtökohdista  Markkinat eivät ”hoida”  Järjestelmätoimittajien kannattavaa tarjota ei- yhteentoimivia järjestelmiä (vrt. kunnat)  Jokainen integraatio rakennetaan erikseen  Jokaisen integraation voi laskuttaa erikseen 11

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Yhteentoimivuuden esteitä  Viranomaisten itsenäisyys  Virastot ovat lähtökohtaisesti itsenäisiä ja niillä on valta järjestää toimintansa parhaaksi katsomallaan tavalla.  Monimutkaisuus  Viranomaisen asiakirjat ovat julkisia. Paitsi jos niissä on salassa pidettävää tietoa, jolloin osa siitä ei ole julkinen. Paitsi jos asianosainen on siihen oikeutettu. Paitsi jos sen salassa pito on laissa erikseen määrätty. Paitsi jos tieto on niin vanhaa että se on arkistoitu. Paitsi jos sen käyttötarkoitus ei ole hyväksyttävä…  Kustannukset ja toteutus toissijaisia  Apulaisoikeusasiamies katsoi, että henkilötunnusta ei saa käsitellä vain siitä syystä että tietojärjestelmän ominaisuudet niin vaativat tai että tietojen käsittely henkilötunnuksen avulla on helpompaa tai nopeampaa pysäköinnin valvonnan yhteydessä (AOA 1777/08, antopäivä ) 12 Jari Kallela / VM

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Semanttinen yhteentoimivuus  ”Tietojärjestelmä pystyy yhdistelemään eri lähteistä vastaanottamaansa tietoa ja käsittelemään sitä tavalla, jossa tietojen merkitys säilyy.”  ”…tavoiteltava julkisessa hallinnossa semanttista yhteentoimivuutta.”  Julkisen hallinnon tietohallinnon ja yhteentoimivuuden ohjauksen kehittäminen, 6/2010  Yhdenmukaiset tietorakenteet, yhteismitalliset tietosisällöt  Avoimuus, julkisuus, dokumentointi  Metadata- ja sanastotyön merkitys 13

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Polku ”aitoon” yhteentoimivuuteen  Keskitytään semanttisen yhteentoimivuuden edistämiseen  Yhteismitalliset tietosisällöt ja yhdenmukaiset tietorakenteet välttämättömiä  Resursointi, koordinointi ja suunnitelmallisuus  Edellyttää säädöksiä ja vahvaa ohjausta  JHS, VN ja ministeriöiden asetukset  Tietohallintolain uudistaminen?  Sitoudutaan yhteisiin käytäntöihin 14

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Yhteentoimivuuden edistäminen  Lainsäädäntö  Vastuu VM:llä (ja hallinnonaloilla)  Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri  Julkisen hallinnon tietoarkkitehtuuri  Kansallinen palveluarkkitehtuuri  Edellyttää yhteentoimivuutta  Toteuttaa yhteentoimivuutta?  Julkisen hallinnon yhteentoimivuus- ja metatietopalvelut – suunnitelma 15

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Tietohallintolain toimeenpano  Keskitytään KA-työssä kuvaamaan ja määrittelemään lain mukaiset yleiset ja toimialakohtaiset yhteentoimivuuden kuvaukset ja määritykset  Painopiste perusrekistereiden määrityksissä – jaettavat tietokokonaisuudet tunnetaan jo  Ohjeistus KA:n mukaisille yhteentoimivuuden kuvauksille ja määrityksille (laadinta)  Määritellään tarvittava sisältö ja tyhjentävyystaso  Ohjeistus toimialakohtaisesta asettamismenettelystä  Järjestetään ko. määritysten ylläpito esim. osana metatietopalveluja  Tuetaan rajapintatyötä (API-kirjasto ym.) 16

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Yhteentoimivuuden kuvaukset ja määritykset?  Toteuttavat osaltaan semanttisen yhteentoimivuuden ja toimivat ns. siirtoformaattien pohjina  Tavoitteena yhteentoimivuus (tietovarannot- palvelut) ja kustannussäästöt (integraatiot)  Mahdollistavat jo kerätyn ja tallennetun tiedon tehokkaan jakelun ja uudelleenkäytettävyyden tietovarantojen ja palvelujen välillä  Tavoitteena dokumentoida, vakioida ja yhtenäistää käytössä olevat yhteiset tietorakenteet ja -sisällöt sekä kytkeä ne tietojärjestelmien, palveluihin ja rajapintoihin

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Yhteentoimivuuden kuvaus ja määritys (luonnos) Tekninen yhteentoimivuus Tiedon siirto ja yhteydet Semanttinen yhteentoimivuus Semanttinen yhtenäistäminen Organisaatioiden yhteentoimivuus Organisaatioiden ja prosessien yhtenäistäminen Lainsäädännön yhteentoimivuus Lainsäädännön yhtenäistäminen Poliittinen tahtotila Tekniset rajapinnat on suunniteltu siten, että ne mahdollistavat järjestelmien ja palvelujen yhdistämisen Informaatiolla on täsmällinen merkitys, joka säilyy tietoa vaihdettaessa muuttumattomana ja ymmärrettävänä kaikille osapuolille Eri organisaatiot pääsevät kokonaisedun mukaiseen tavoitteeseen yhteen sovitettujen prosessien kautta Lainsäädännölliset tekijät on otettu huomioon tietojen vaihtamisessa Osapuolilla on samansuuntaiset visiot, prioriteetit ja tavoitteet C Tietorakenteet ja - määritykset D Tiedonsiirtotapa ja rajapinnat B Palvelut / prosessit joiden välillä tiedonsiirto tehdään F Kohteena olevaa tiedonsiirtoa sääntelevät normit A Tiedonsiirron tavoitetila Informaation tasovaatimus: Kuvauksen avulla hahmotettavissa mikä muuttuu? Kuvauksen avulla suunniteltavissa muutoksen toteutus? Kuvauksen avulla mahdollisuus tiedonsiirron sääntelyyn ja hankintojen suorittamiseen?

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Julkisen hallinnon tietoarkkitehtuurityö  Pohjana jo tehty työ – ei uutta pyörää…  Julkisten tietovarantojen jäsentäminen  PerustA – Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri (2013)  PERA – Perustietovarantojen rajapinnat (2010)  Julkisen hallinnon yhteisen metatietoarkkitehtuurin rakenneosat ja ehdotus metatietopalveluksi  Esiselvitys  Semanttinen yhteentoimivuus ja vahva säädösohjaus

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Metatietopalvelut – tavoite  Perusasiat kuntoon – digitalisaation perusta  Metatietopalvelun kautta tiedon, tietojärjestelmien ja palvelujen tuottajat saavat helposti käyttöön julkisen hallinnon yhteiset sanastot, ontologiat, metatietomääritykset ja koodistot sekä yhteentoimivuuden kuvaukset  Perustana kansainväliset ja yleiset standardit  Yhteiset toimintamallit  Toteutus kansallisen palveluarkkitehtuurin rinnalla? 20

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Metatietopalvelun määrittely ja suunnittelu sisältyy julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tietoarkkitehtuuria koskeviin toimenpide-ehdotuksiin sekä julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kehittämispolkuun. Ontologiat Metatieto- määritykset Luokitukset Sanastot Tunnisteet Yhteiset metatietovarannot Kansainväliset ja yleiset standardit Julkisen hallinnon metatietopalvelu Julkishallinnon tietoarkkitehtuuri 1.0

pp.kk.vvvv Osasto JulkICT-toiminto Kiitos!  Avoin tieto on digitaalisen tietoyhteiskunnan perusta!  Yhteystiedot 22