DNA:n & RNA:n rakenne ja toiminta

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Dna:n replikaatio eli kahdentuminen.
Advertisements

YHDISTELMÄ-DNA-TEKNIIKKA
HelenaRimaliMankkaankoulu2013
Proteiinit.
S Ruoka ja terveys s
Transkriptiossa syntyy m-rna (lähetti-rna).
RNA-rakenteen ennustaminen - Circles Vesa Riihimäki S Solubiosysteemien perusteet.
Lääketieteen valmennuskurssi
Suvi Karhu AUTO3070 Geneettiset algoritmit
Solun kemia BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010.
VAIHTOEHTOINEN SILMUKOINTI
Hakemistorakenteet biologisille aineistoille
PERINNÖLLISYYDEN PERUSTEET
Francis Crick ja James D. Watson
Introduction to bioinformatics T.K. Attwood & D.J. Parry-Smith Addison Wesley Longman Limited 1999.
Bioinformatiikan verkkokurssit
Graafialgoritmit laskennal- lisessa systeemibiologiassa Graph Algorithms in Computational Systems Biology Työn valvoja ja ohjaaja: Prof. Patric Östergård,
Tuma BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010.
Ympäristön vaikutusgeenien vaikutus.
Johdatus bioinformatiikkaan
Geenit.
Homeoottinen geeni Ns. isäntägeeni.
Mitoosi.
Proteiinien matka suusta soluille
Mikä on geenien rooli mikro- ja makroevoluutiossa?
Bakteerien rakenne ja patogeeniset bakteerit
Makromolekyylit BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010.
Perimä evoluution todisteena. Yksilö perii geeninsä vanhemmiltaan Perimän tarkempaa vertailua tehdään tutkimalla -tuman kromosomien määrää -kromosomien.
Juha Knuuttila Bioinformatiikka TF00AA
9. Dna.
Geenikirjastot ja -pankit Annariikka Hietala 2a. Mikä on geenikirjasto? Geenikirjasto on esim. bakteeriviljelmään.
TERVETULOA SOLUN JA PERINNÖLLISYYDEN MAAILMAAN
YHDISTELMÄ-DNA- TEKNIIKAN PERUSTEET Veli-Pekka Lehto Patologian laitos/HY
Hiilivedyt.
12. Meioosi. Genotyyppi ja fenotyyppi Genotyyppi Yksilöiden perimä Kaikki geenit yhdessä Usein genotyypillä tarkoitetaan myös perimää tietyn geenin suhteen.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
Solujen jakautuminen Solusyklissä vaihtelevat välivaihe ja jakautumisvaihe Solusyklissä vaihtelevat välivaihe ja jakautumisvaihe - yleensä välivaihe kestää.
Geeninsiirtomenetelmien vertailu – edut ja haitat LASSI VANHANEN 3A.
Solu Sunnittelutyöryhma 2: Hannele Kauranen, Evoluutiogenetiikka Olli Pentikäinenm SMB Maija Vihinen-Ranta, SMB Kurssin suuntaviivat: Normaalitoiminta.
Solun toiminta tarvitsee energiaa
14. Aminohapot ja valkuaisaineet  Aminohapon rakenteessa on sekä aminoryhmä -NH 2 ja karboksyyliryhmä –COOH  Aminoryhmä on yleensä liittynyt karboksyyliryhmän.
BIOS BIOS 2 jakso 1 Geenit ohjaavat proteiinien rakentumista 4 aminohappo DNA emäskolmikko geeni Golgin laite koodaava juoste lähetti-RNA mallijuoste Avainsanat.
Solujen kemiallinen rakenne.  Solujen yleisimmät alkuaineet: o Hiili (C) o Vety (H) o Happi (O) o Typpi (N)  Solujen yhdisteet voivat olla: o Orgaanisia.
2. Solun hienorakenne.
Kertaus Aineenvaihdunta katalyytti entsyymi substraatti
Ruuansulatus Ihminen koostuu: vedestä, noin 63% painosta
9. Solut lisääntyvät jakautumalla s.66
MONIPUOLINEN HIILI Elollisen luonnon molekyylien runkoalkuaine on hiili. Sillä on kaksi ominaisuutta, jotka tekevät siitä alkuaineiden joukossa poikkeuksellisen:
Solun tuman rakenne ja toiminta
18. Poikkeuksia mendelistisissä lukusuhteissa
Luonnonvalinnan kohteena on yleensä yksilö
HORMONIT Elimistön kemiallisia lähettejä (vrt. hermosto)
Proteiinit.
Solut lisääntyvät jakautumalla
Mitkä ovat ihmisen rakennusaineet?
Avoketjuisen rakenteen lisäksi monosakkaridit esiintyvät heterosyklisinä rengasrakenteina, joissa karbonyyliryhmän happi on osa rengasrakennetta.
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Kpl 1-3 SOLU.
Perimä Geneettinen perimä Sosiaalinen perimä
Syöpä – solujen kapina Syöpäkasvaimen erityispiirteet:
11. Perinnöllisyys ja ympäristö
Geeni vaikuttaa ominaisuuksiin eri tavoin
5 Solun toimintaohjeet ovat geeneissä.
Orgaaniset yhdisteet Biomolekyylit C + O C + N C + H Alkoholit Amiinit
Tehtävä 74 Miten eroavat toisistaan ionihilan ja poolisen molekyylihilan a. rakenneyksiköt b. hilaa koossa pitävät voimat c. sulamispisteet
Perinnöllisyystieteen perusteita
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne.
MIKROBIEN TUTKIMINEN A. Kasvattamalla mikrobiviljelminä
Lukion biologia Eliömaailma BI 1.
Esityksen transkriptio:

DNA:n & RNA:n rakenne ja toiminta DNA = deoksiribonukleiinihappo DNA sisältää geneettisen perimän NUKLEOTIDI = DNA:n rakenneyksikkö - emäsosa (adeniini, tymiini, guaniini, sytosiini) - sokeriosa (deoksiriboosi) - fosfaattiosa Nukleotidit muodostavat DNA:ssa kaksi pitkää jonoa = JUOSTE Nukleotidijuosteet liittyvät toisiinsa emäsparien avulla (vetysidokset)

DNA:n rakenne (emäs, sokeri + fosfaatti)

DNA:n double helix

Emäkset puriineja (A,G) tai pyrimidiinejä (T,C)

EMÄSPARISÄÄNNÖN mukaan emäksistä ADENIINI ja TYMIINI (A-T ja T-A) sekä GUANIINI ja SYTOSIINI (G-C ja C-G) muodostavat pareja DNA molekyyli kiertyy akselinsa ympäri (ns. double helix) sekä valkuaisaineiden ympärille (kromatiinirihma) GEENI = tietty DNA jakso, joka koodaa tiettyä valkuaisainetta (aminohappoketjua) eli proteiinia (ihmisellä noin 25000 erilaista geeniä)

RNA: RNA = ribonukleiinihappo RNA välittää perimän sisältämää informaatiota solussa (proteiinien valmistuksessa) RNA-molekyylin rakenne: - sokeri: riboosi - fosfaattiosa - emäkset A, U, C, G - yksi juoste RNA:ta olemassa 3 eri tyyppiä: - lähetti RNA - siirtäjä RNA - ribosomi RNA