Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
1
Solun tuman rakenne ja toiminta
Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013
2
2011 –nyt on OK – silti apoptoosista pitää tehdä paremmat kuvat.
2010 aikaa jäi vaan vajaa 30 min – siksi oli liikaa aineistoa ehkä liikaa tunniksikin. Tuman yleisrakenne, tumakotelo, tumahuokonen, specklet, solusykli käytiin läpi. Solusyklin säätelyä ei, ei myöskään mitoosia.
3
Monenlaisia tumia Hermosolun rakkulamainen tuma Valkosolujen tumien
Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology Hermosolun rakkulamainen tuma Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Maksasolussa voi olla kaksi tumaa Spermatosyytin jyväsellinen tuma Tarkastellaan tumia, identifioidaan ominaisuuksia, muoto, tiheys. Vaaleat ja tummat alueet – niiden tulkinta. Tästä seuraavaan kuvaan.
4
Tuman hienorakennetta
NL = Nucleolus on tumma E = Eu- kromatiini on vaaleaa Hermosolu H = Hetero- kromatiini on tummaa Spermatidi Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology Plasmasolu Kierszenbaum: Histology and Cell Biology, Mosby/Elsevier 2007 Neutrofiili granulosyytti Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 6 p. LWW 2011 Neutrofiili
5
Kromatiinin pakkautuminen kromosomiksi
Kromo-somin tiivistä osaa (heterokro-matiinia Nukleo-somit ”Helmi-nauha”-kroma-tiini Metafaasi-kromosomi Kromosomin löyhää osaa (eukromatiinia) DNAn kaksoishelix
6
Tuman päätehtävät Perintöaines-DNA:n tallentaminen kromosomeissa ja kahdentaminen, replikaatio solujakautumissa Tuma ohjaa tuottamiensa lähetti-RNA-molekyylien välityksellä solujen proteiinisynteesia Tuma tuottaa ribosomien osaset ja kuljettaa ne sytoplasmaan proteiinisynteesia varten
7
Tuman rakenteita Tumakotelo Tumahuokonen Tumalamina Tumajyvänen
Nucleoplasma 2. 1. 3. 5. 4. Karkea-pintainen endo-plasma-kalvosto
8
Tuman lamiinit ovat tumakotelon tukena ja kromatiinin järjestelijänä
sytoplasma tumahuokonen tumaplasma G-aktiini profiliini oligomeerinen aktiini transkriptiotekijöitä lamiinit
9
Tumahuokonen Ross et Pawlina: Histology. A Text And Atlas, LWW 2006
10
Tumahuokonen (nuclear pore)
Sytoplasman puoleinen rengasyksikkö Pienet molekyylit: diffuusiolla vapaasti Ross et Pawlina: Histology. A Text And Atlas, LWW 2006 Keskuskehä Muotti Makromolekyylit: siirtyminen säännösteltyä Proteiinisäie Proteiinien kuljetus tumaan - Nuclear localization signal (NLS) - importiinit ja eksportiinit Kori Lumenissa sijaitseva alayksikkö Tuma-lamina Tumakotelon ulompi ja sisempi kalvo Nukleoplasman puoleinen rengasyksikkö Pääty-rengas
11
Tumaan vienti – nukleoplasmiini
proteiinissa NLS importiini tuman ulko-kalvo sitoutuminen kuljetus tuman sisä-kalvo
12
Kuljetus tumasta ulos sytoplasma proteiini eksportiini
tumasta kuljetus-signaali tuma
13
Tumajyväsen rakennetta
GC=granular material –ribosomin osasten kokoaminen FC=fibrillar centre – rDNA geenit F=(dense) fibrillar material– rRNA transkriptit Ross et Pawlina: Histology. A Text And Atlas, LWW 2006
14
Tumalima l. nukleoplasma
Säikeinen perusaine, jossa runsaasti proteiineja, mm. aktiiniimolekyylejä Lähetti-RNA:n valmistus (mRNA) kuljetetaan sytoplasmaan Lukuisia entsyymejä, jotka toimivat transkriptiossa Geenisäätelyyn osallistuvia transkriptiotekijöitä DNA:n kahdentumisen koneisto
15
Nucleoplasma, tumatäplät ja tumakappaleet (speklet)
Näillä alueilla sijaitsevat muotoutuvan lähetti-RNA:n silmukoitumiseen osallistuvat proteiinit Muutamia kymmeniä tumaa kohti tasaisesti koko tuman alueella Joissakin soluissa silmikoitumiseen osallistuvia tekijöitä sijaitsee ns. Cajalin kappaleissa (toinen nimi kierteiskappale)
17
Solusyklin vaiheet ja rajoituskohdat
Tumasukkulan tarkastuspiste Kromosomien erkanemisen tarkastuspiste G2 DNA-vaurion tarkastuspiste Kahdentu- mattoman DNA:n tarkastus-piste G0 GTD G1 DNA-vaurion tarkastus-piste S DNA-vaurion tarkastus-piste Ross et Pawlina: Histology. A Text And Atlas, LWW 2006 Rajoittava- tarkastuspiste
18
Sykliini-cdk-kompleksin esiintyminen solusyklissä
Cdk= sykliinistä riippuva kinaasi Sykliini E-Cdk1 Sykliini A-Cdk1 G0 Sykliini A-Cdk2 Sykliini D-Cdk4/6 Sykliini E-Cdk2 Ross et Pawlina: Histology. A Text And Atlas, LWW 2006
19
Mitoosin vaiheet sentro- somi tuma- kotelo sentro-somi tumakotelon
From: Alberts et al.: Molecular Biology of the Cell sentro- somi PROFAASI PROMETAFAASI METAFAASI tuma- kotelo sentro-somi tumakotelon rippeitä sentro-somi tuma-sukkula mikrotubulus kinetokooriin mikrotubulus kinetokooriin kineto- koori kromosomi Kormosomit tiivistyvät, mitoosisukkula muodostuu Tumakotelo pirstoutuu kromosomit kiinnittyvät mikrotubuluksiin Sisarkromatidit asettuvat keski(jakautumis)tasoon SOLUN JAKAUTUMINEN ANAFAASI sisar-kromo-somit TELOFAASI supistuva aktiini-myosiini-rengas ilmaantuu tumakotelo on muodostunut mikro- tubulukset lyhenevät supistusrengas on saanut aikaan jakouurteen sentriolit loittonevat tumakotelo Sisarkromatidit erkanevat, kinetokooritubulukset lyhenevät, sentriolit loittonevat toisistaan Kromatidit saapuvat perille tumakotelo muodostuu, sytoplasma alkaa kuroutua Aktiini-myosiinirengas kuroo sytoplasman kahtia, sisarsolut erkanevat
20
Tumasukkula ja kinetokoori
21
Apoptoosi ja nekroosi
22
Miksi solut tekevät ”itsemurhan”?
Ohjelmoitua solukuolemaa tarvitaan kehityksen oikeaan läpiviemiseen sammakkoeläimillä pyrstön häviäminen sormien ja varpaiden muodostuminen kohdun limakalvon tuhoutuminen kuukautisissa synapsien muodostus kehityksen aikana omia antigeeneja tunnistavien lymfosyyttien eliminointi kehityksen aikana Ohjelmoitua solukuolemaa tarvitaan raivaamaan elimistön integriteettiä uhkaavia solukkoja virusten infektoimat solut immunojärjestelmän T-lymfosyyttien raivaus kehityksen aikana sellaisten solujen eliminointi, joissa DNA-vaurio syöpäsolut Bcl-2 proteiini säätelee sytokromin vapautumista mitokondriosta
23
Apoptoosin kulku aloitus Solun toiminnan muutokset
Mitokondrioiden kalvopotentiaali Mitokondrioiden käytävien avautuminen Fosfatidylseriinin siirtyminen ulkokalvolle Kaspaasiaktiviteetti Metabolinen aktiviteetti DNA:n kondensaatio Plasmamembraani-integriteetti DNA:n fragmentaatio loppu
Samankaltaiset esitykset
© 2024 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.