ÄI Kuvan analyysi ja tulkinta Lähtökohtia tulkinnalle: Aihe Tekijä Tekniikka (maalaus, piirros, valokuva, taidegrafiikan menetelmät jne.) Käyttötarkoitus (yksityinen tai julkinen, kuten journalismi, mainos, taide, opetus) Julkaisuyhteys, konteksti (näyttely, lehti, ulkomainos, nettialbumi) Visuaalinen kieli eli ilmaisukeinot Sisältö eli viesti tai sanoma Katsojan arvot, asenteet jne.
Kuvan visuaalinen kieli eli ilmaisukeinot Sommittelu, muodot, värit, rakenteet Sommittelu ja rakenteet Viivat (leveys, eheys, suunta) Suunnat (kulttuurinen merkitys, länsimaissa vasemmalta oikealle) Kuvan yläosa ja alaosa ja niiden painottuminen Tila eli syvyysvaikutelma Muodot Kuvapinnan muoto: neliö, suorakulmio, ympyrä Perusmuodot: kolmio, neliö, ympyrä Albert Edelfelt (1877), Drottning Blanka
Värit Vastavärit, kontrastit Harmoniat Mustavalkoisuus Värien symboliikka Valokuva Kuvakulma (silmän tasalla, yläviisto, alaviisto) Rajaus (lähikuva, puolikuva, kokokuva, yleiskuva) Terävyys/epäterävyys Liike (pysäytetty liike ja valotusajat) Valo (valon suunta, lähde ja voimakkuus) Luonnonvalo Salamavalo Tasovalo
Kuvan sisältö Muotoanalyysin lisäksi kuvan tulkinnassa tarvitaan sen sisällön avaamista. Tällöin kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: Kuvaan liittyvät tekstit (lehtikuvien otsikot ja kuvatekstit, taideteoksen nimi) Pääaihe (eli kuvan hallitsevin elementti) Näyttämö eli ympäristö, johon kuvan aiheet sijoittuvat Tilanne ja toiminta Mitä kuvassa tapahtuu? Mitä kuvassa tehdään? Henkilöt Millaisia henkilöhahmot ovat? Mikä on heidän suhteensa toisiinsa ja katsojaan? Yksityiskohdat Katsojan rooli: sivustakatsoja vai osallistuja? Kuvan suhde muihin kuviin (pastissi, parodia; intertekstuaalisuus) Muistuttaako kuva jotakin toista kuvaa sommittelultaan tai aiheeltaan? Merkitykset Denotaatio eli päämerkitys Konnotaatio eli lisämerkitys