AMMATTIKORKEAKOULUJEN OHJAUS JA RAHOITUS TULEVAISUUDESSA Johtaja Hannu Sirén

2 RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN = resurssien kohdentamista tehokkaasti ja tuottavasti → tavoitteena laadun ja vaikuttavuuden optimointi

3 RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN 1. Korkeakoululaitoksen modernisointi yliopistouudistus ohjausmekanismien uudistaminen olennaiseen keskittyminen eriasteiset yhteistyörakenteet profiilit ja työnjako kansainvälistyminen 2. Rakenteiden kehittäminen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma korkeakoulujen strategioiden uudistaminen keskustelu rakenteellisesta kehittämisestä 2010 rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma vuosille

4 KORKEAKOULUJEN KOKONAISUUDISTUS Yliopistolakiuudistus Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Sektoritutkimuksen rakenteiden kehittäminen Tutkimusinfrastruktuuripolitiikan kehittäminen Kansallinen innovaatiostrategia Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian valmistelu Yliopistojen pääomittaminen Korkeakoulujen ohjauksen ja rahoituksen uudistaminen

5 KORKEAKOULUJEN OHJAUS JA RAHOITUS 2010 Korkeakoulut toimivat valtion hallinnon ulkopuolella vastaten itsenäisesti toiminnastaan ja taloudestaan OPM:n toimialaan kuuluvien yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tiedelaitosten lakisääteisten tehtävien toiminnan ohjaus, rahoitus ja toiminnan seuranta säilyy ministeriöllä OPM edistää jatkossakin niitä keskeisiä valtakunnallisia linjauksia, joita koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiselle on asetettu erityisesti hallitusohjelmassa. Nykyisiä ohjauskäytänteitä voidaan soveltaa keskeisiltä osin myös uudessa oikeushenkilöasemassa toimivien yliopistojen kanssa. Tavoitteena on keventää ohjausprosessia ottaen huomioon erityisesti toimialan tavoitteiden pitkäjänteisyys ja korkeakoulujen autonominen päätöksenteko.

6 KORKEAKOULUJEN OHJAUS JA RAHOITUS 2010 Sopimuskausi rytmitetään hallituskausiin siten, että tavoitteet sovitaan nelivuotiskaudelle Rahoitus vahvistetaan vuosittain Sopimusneuvottelut käydään kauden alussa ja tarkistukset tarvittaessa sopimuskauden aikana Sopimuksesta tehdään aiempaa strategisempi ja vain keskeisimpiin tunnuslukuihin ja tavoitteisiin rajoittuva Korkeakoulujen osalta luovutaan nykyisen kaltaisesta erikseen haettavasta harkinnanvaraisesta hankerahoituksesta Valtion rahoitus pääosin laskennallisin perustein määräytyvää Toiminnan kehitystä seurataan vuosittain tulosindikaattoreilla ja avainluvuilla Sopimuskauden aikana korkeakouluille annetaan kirjallinen palaute niinä vuosina, jolloin ei käydä varsinaisia neuvotteluja Opetusministeriö varmistaa riittävän yhteistyön korkeakoulujen ja alueiden sekä muiden keskeisten sidosryhmien kanssa

7 SOPIMUSRAKENNE (luonnos ) 1.Korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet –sanalliset tavoitteet käsittäen korkeakoulujen lakisääteiset tehtävät, kansainvälistymisen, henkilöstö- ja opiskelijanäkökulman sekä toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus –esillä johdon seminaari, sidosryhmäseminaari 2.Yliopiston/ammattikorkeakoulun tehtävä, profiili ja painoalat –Korkeakoulujen strategiatyön pohjalta – tarkistus tarvittaessa strategioiden valmistuttua –Määrälliset korkeakoulu/koulutusalakohtaiset tavoitteet (alle 10 kpl) –tunnuslukutavoitteet (alle 15 kpl) 3.Keskeiset kehittämistoimet –1-5 kpl/ korkeakoulu liittyen esimerkiksi rakenteelliseen kehittämiseen tai johonkin alakohtaiseen kysymykseen 4.Rahoitus –Kaikki valtion rahoitus sopimuksiin tarvittavin erittelyin –AMK: vos-rahoituksen laskennallisen pohjan muodostavat opiskelijamäärät

8 SOPIMUSKAUSI Ohjekirje12/2009 Ammattikorkeakoulujen ehdotus määrällisiksi tavoitteiksi ja tunnuslukutavoitteiksi Ammattikorkeakoulun alustava ehdotus tehtävästään Esitykset koulutusohjelmista Esitykset keskeisistä kehittämistoimista Neuvottelut

9 AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUS 1.Valtionosuusuudistus - Kuntarahoitus osana ammattikorkeakoulujen rahoitusta? 2. Nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen raja - Sopimusten sisältö - Valtionosuusasetus 3. Maahanmuuttajille tarkoitettu valmistava koulutus 4. Avoin amk-opetus

10 YLIOPISTOJEN RAHOITUS 2010 Perusrahoituksen lähtökohtia Kannusteet koulutus- ja tiedepoliittisten tavoitteiden edistämiselle Taloudellisen autonomian vahvistaminen - strateginen ote Toiminnan tuloksellisuuden ja laadun huomioon ottaminen Havaittuihin epäkohtiin reagointi Selkeys, läpinäkyvyys  Tavoitteena on, että muutosvaiheessa yliopistojen keskinäiset rahoitussuhteet eivät olennaisesti muutu ja että pidemmällä aikavälillä toiminnan tuloksellisuus heijastuu yksittäisen yliopiston saamaan rahoitukseen

11 YLIOPISTOJEN RAHOITUS 2010, hahmotelma Perusrahoitus Yhteiset menot Koulutus Tutkimus ja tutkijankoulutus Muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet CSC, Funet jne. Toiminnan laatuun ja laajuuteen liittyvä laskennallinen perusrahoitus

12 YLIOPISTOJEN RAHOITUS PERUSRAHOITUS, hahmotelma Koulutus 55% Muut koulutus- ja tiede- politiikan tavoitteet 30% Toiminnan laajuus 85% Laatu ja vaikuttavuus 15% Toiminnan laatuun ja laajuuteen liittyvä laskennallinen perusrahoitus 70% Toiminnan laajuus 70% Laatu ja vaikuttavuus 30% Tutkimus ja tutkijankoulutus 45% Koulutus- ja tieteenalarakenne 75% Strateginen kehittäminen 25%

13 PERUSRAHOITUS – MUUT KOULUTUS- JA TIEDEPOLITIIKAN TAVOITTEET, hahmotelma Koulutus- ja tieteenalarakenne 75% Strateginen kehittäminen 25% - Alarakenne- Harjoittelukoulut ja tutkijakoulut- Valtakunnalliset erityistehtävät - Yliopiston strateginen kehittäminen (ottaa huomioon koulutus- ja tiedepol. tav.)