ISAT 1 Itä- ja Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistyöseminaari 20.11.2009, Vuokatti ISAT – Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia ammattikorkeakoulun.

Esitys aiheesta: "ISAT 1 Itä- ja Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistyöseminaari 20.11.2009, Vuokatti ISAT – Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia ammattikorkeakoulun."— Esityksen transkriptio:

1 ISAT 1 Itä- ja Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistyöseminaari 20.11.2009, Vuokatti ISAT – Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia ammattikorkeakoulun strateginen kumppanuusmalli Vesa Saarikoski

2 Kronologia I: Kolmen kimpasta kahden kauppaan 2 2006: MAMK, PKAMK ja SAVONIA rehtoreiden ja johdon tapaamisten säännönmukaistaminen | vrt. valtakunnan kk-politiikka 1/2007: Rehtorit Pietarista: ”Tavoitteena on Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen yhteenliittymä.” | vrt. Itä-Suomen ”liittoyliopisto” (Vihko ym. 10/2006) 8/2007–1/2008: Kolmen amk:n yhteistyöselvitys. 1/2008: Pentti Maljojoen Itä-Suomi-selvitys | vrt. Markku Linnan Kaakkois- Suomi-selvitys 1-5/2008: PKAMK ja SAVONIA yhteistyön suuntaviivat ja taso-prosessin avoin koordinointi. Tasosta yhteistä kumppanuuden kehittämisrahaa. | vrt. Suuntaviivat-muistio (OPM 7.3.08) 8.9.2008 PKAMK, Jns kgi & SAVONIA ja ky yhteistyösopimus: ISAT virallistuu.

3 Kronologia 2: Malli ISAT 3 9/2008: ISAT-ohjausryhmä ja amkien johtoryhmien säännönmukaiset tapaamiset. > Työnjako- sekä yhteistyön painoalakysymykset. 12/2008: ”Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen strategisen kumppanuuden kehittämissuunnitelma” > koulutusohjelmaprofilointi ja yhteiset kehittämiskohteet: 1)Energia, ympäristö ja asuminen, 2) Hyvinvointi, ikääntyminen, turvallisuus ja 3) Venäjä-osaaminen ) > Työneuvottelu opetusministeriön kanssa. 1/2009 – Kehittämissuunnitelmaa edelleen työstämään Energia-, hyvinvointi- ja Venäjä-ryhmät sekä strategiaryhmä OPM:n edellyttämää strategiatyötä varten. 5/2009: Yhteiset taso-neuvottelut. > Yhteisistä kehittämiskohteista yhteiset painoalat. Yhteinen ISAT-lausuma keskeiseksi kehittämiskohteeksi. ISAT- kehittämisrahoitus.’ 5/2009 – 1/2010: ISAT-kumppanuusstrategia. 4/2010: Yhteiset taso-neuvottelut.

4 ISAT-toimijat amkeissa 4 PKAMKISATSAVONIA Johtokunta (KH) ja KV - Johtokunnassa Savonia KY-hallituksen edusta, joka myös ISAT-ohjausryhmässä Ohjausryhmä - Ylläpitäjät ja rehtorit KY-hallitus ja KY- valtuusto -Hallituksessa PKAMK- johtokunnan edustaja, joka myös ISAT- ohjausryhmässä PKAMKHAL - Läsnä Savonian rehtori Savonia-AMKHAL - Läsnä PKAMK rehtori PKAMK-johtoryhmäISAT- johtoryhmätyöskentely +Henkilöstön ja opiskelijakuntien edustaja Savonia-johtoryhmä Henkilöstö Opiskelijat ISAT-työryhmät: - Strategia - Energia - Hyvinvointi - Venäjä - Muut Henkilöstö Opiskelijat

5 ISAT-KUMPPANUUSSTRATEGIA 2010– 2012 (Luonnos)

6  ISAT- yhteistyömalli toimii korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen haasteisiin kilpailukykyisesti vastaavana yhteistyörakenteena Itä- Suomessa.  Korkeakoulut muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jossa opiskelee 10 000 opiskelijaa, työskentelee 1000 henkilöä, ja jonka vuosibudjetti on 80 Me.  Korkeakouluille laaditaan yhteinen kumppanuusstrategia tavoitesopimuskaudelle 2010–2012.  ISAT-kumppanuusstrategia ei korvaa ammattikorkeakoulujen strategioita, vaan kaikki kolme muodostavat yhdessä kiinteän ja toisiaan tukevan kokonaisuuden.

7 ISAT tavoite 2012 ISAT on kahden itäsuomalaisen ammattikorkeakoulun syvenevä yhteenliittymä. Se on suomalaisessa korkeakoulutuksessa profiloitunut ja tunnustettu koulutus- ja kehittämiskokonaisuus. ISAT on huippuosaamisen painoaloillaan strategisessa yhteistyössä kansainvälisten kumppanien kanssa. Painoalat ovat energia-, hyvinvointi- ja Venäjä-osaaminen sekä käyttäjälähtöinen väljästi asuttujen alueiden erityisosaaminen. Tavoite työstetään strategiaprosessissa seuraavan taso-sopimuskauden loppuun (2016) täsmennetyksi visioksi sidosryhmien ja opetusministeriöiden palautearvion pohjalta.

8 Kriittiset menestystekijät 1/2 ISAT-kumppanuuden toteutumisen edellytyksenä ovat seuraavat kriittiset menestystekijät, joissa ammattikorkeakoulujen on onnistuttava, jotta visio saavutetaan. Luottamuksellinen yhteistyö Tuloksellisen kumppanuuden perustana ovat avoimuus, luottamuksellisuus ja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin. Vahva ja kehittyvä osaaminen Onnistumisen edellytyksenä on tavoitteellinen osaamisen kehittäminen ja johtaminen sekä huippuosaamisen vahvistaminen valituilla painoaloilla.

9 Kriittiset menestystekijät 2/2 Vetovoimainen ja laadukas koulutus Koulutuksen kilpailukyvyn ja vetovoiman edellytyksenä ovat ammattikorkeakoulujen koulutuksen profiloituminen, koulutuksen laatu sekä koulutuksen uudet avaukset ja pedagogiset ratkaisut. Innovatiivinen aluekehitystyö Vaikuttavan TKI-toiminnan lähtökohtana on alueen kehitystä palvelevien asiakaslähtöisten toimintamallien luominen, TKI-toiminnan ja opetuksen integrointi sekä vahvojen työelämäkumppanuuksien rakentaminen. Vaikuttava kansainvälinen yhteistyö Onnistumisen perustana ovat vetovoimaiset kansainväliset koulutusohjelmat, arkipäivän kansainvälistyminen, kansainvälisesti kilpailukykyinen TKI-toiminta sekä alueen työelämän kansainvälistymisen tukeminen.

10 Strategian laadinta, toteuttaminen ja arviointi Opetusministeriö on myöntänyt kumppanuuden rakentamiseen erillisrahoitusta vuosille 2009-2011. Strategian pohjalta laaditaan toimenpideohjelma, jossa käytännön toimenpiteet ajoitetaan ja tehtävät jaetaan toimintokohtaisille vastuuhenkilöille. Vastuuhenkilöt raportoivat sovittujen toimenpiteiden etenemisestä säännöllisesti ISAT-yhteistyöryhmälle ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan erillisen arviointisuunnitelman pohjalta. Henkilöstö otetaan laajasti mukaan kumppanuuden rakentamiseen ja siitä tiedotetaan säännöllisesti ja monipuolisesti.