Kuntoutuksen kokonaistilanne ja haasteet Soile Kuitunen Kuntoutussäätiö

Isot muutokset meneillään Sote-itsehallintoalueet Valtio maksajaksi? Onko alueilla tulevaisuudessa verotusoikeus? Kuntien muuttuva rooli, eivät enää tilaa eivätkä järjestä palveluita, entä avustaminen (järjestöavustukset, muut tuet?) Paikallisen toimintaympäristön ml järjestökentän tuntemus sote- alueilla? Rahapeliyhtiöiden fuusio Uuden yhtiön rahoitus- ja avustuslinjaukset 2017/2018?

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus Kokonaisuudistuksesta ei puhuta poliittisella tasolla mitään, uudistuksen toimeenpano pudonnut STM:ssä strategisten hankkeiden korista koriin ”toteutetaan”  valmistelu edennee osastopäällikkötasoisesti? Kuntoutuksen laaja-alainen ymmärtäminen? Veteraanikuntoutus… Kuntoutuksen näkeminen hyvinvointi-investointina?

Näkemys kuntoutusalan tulevaisuudesta Kuntoutusala ja suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on suurissa muutoksissa. Työhön kuntoutuminen ontuu. Meillä on entistä enemmän pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä ja nuoria työn ja koulutuksen ulkopuolella, myös ihmisiä jotka eivät tarpeistaan huolimatta pääse kuntoutukseen. Työlähtöistä kuntoutusta on ajettu rajusti alas, mm. AURA lakkautettiin ennen kuin se käynnistettiinkään. ASLAK ja TYK saavat kuitenkin jatkoa ensi vuoden loppuun, vaikka hallitus alun perin päätti, että kummankin rahoitus loppuu syyskuussa Uusi työlähtöinen kuntoutusmuoto Kiila käynnistynee 2016.

Digitalisaatio kaikkialla Monipaikkainen kuntoutus Rahoitusjärjes- telmän muutos Asiakaskunnan muutos Kuntoutus osana arkea Yhdistelmä verkkoa, avoa ja intensiivikun- toutusta Kaupunki- kuntoutus ja uudet ympäristöt Monikult- tuurisuus ja monimuo- toisuus Työikäisten osuus pienenee ja kilpailu kiristyy Valinnan- vapaus ja yksilölliset polut Kokemuk- sellisuus ja elämyksel- lisyys korostuvat Ikääntymi- seen liittyvä kuntoutus Veteraani- kuntoutuk- sen poistuminen Instituu- tioista yksityiseen rahaan Kuntoutus integroidaan osaksi sote- tuotantoa Kotiin sairaalasta -vaiheen kuntoutus Toimijoiden profiloituminen Julkinen rahoitus ei kasva Työelämän muutos – uusi työ ja uusi työhön suhtautuminen Kuntoutus (järjestelmä) osana hyvinvointi- yhteiskuntaa KUNTOUTUKSEN TULEVAISUUDEN TRENDIT

lähes työtöntä yli korkeakoulutettua nuorta ilman työtä yli pitkäaikaistyötöntä yli 50 % maahanmuuttajista vailla työtä

osatyökykyistä työhalukasta ilman työtä Tuhansia työikäisiä, jotka eivät oppimisvaikeuksien vuoksi työllisty työhön haluavaa vammaista

Kuvassa työ- ja oikeusministeri Jari Lindström, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula ja muusikko Sami Helle ”Työllisyyteen on ratkaisuja” -tilaisuudessa Sami Helle totesi kahden tutkinnon miehenä, ettei hän ole koskaan päässyt tekemään niitä töitä, joihin hän on kouluttautunut. Kokin tai päiväkodin avustajan tehtäviä ei ole ollut tarjolla. 16-vuotiaana saadut eläkepaperit eivät nekään ole kovin rajusti nostaneet motivaatiota tai voimaannuttaneet. Kaikesta tästä huolimatta Sami on päässyt toteuttamaan omien mielenkiinnon kohteidensa mukaista elämää. Olemaan radiohommissa, soittamaan bändissä ja esiintymään Euroviisuissakin. On hurjaa, miten hieno hyvinvointiyhteiskuntamme kykeneekään tuottamaan näin kummallisia tuloksia. 16-vuotiaita eläkeläisiä, jotka jäävät lokeroiden ja stereotypioiden vangeiksi. Kuva: Soile Kuitunen

Seinistä ja rakenteista pois Kuntoutus on ollut paljolti rakenteissa, seinissä ja paikkaan ja aikaan sidottuna Koko työelämä on valtavassa murroksessa Mihin työhön kuntoutamme ja kuntoudumme? Digitalisaatio ei tarkoita etäkuntoutusta vaan ajasta ja paikasta riippumatonta kuntoutusta jossa esim. koko kaupunkiympäristö on kuntouttava

Hallitusohjelma lupaa paljon kuntoutukselle Kuntoutuksen kannalta hallitusohjelma sisältää tylyjä linjauksia mutta myös isoja mahdollisuuksia. Osatyökykyisten työllistäminen, kokeilukulttuuri, kokemusasiantuntijuus, työllisyyden uudet muodot, työvoimahallinnon uusi rooli ja työllisyyspolitiikan vaikuttavuus, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, voimavaralähtöinen ajattelu, hallinnon minimointi - nämä kaikki on kirjattu hallitusohjelmaan.

Hallitusohjelma Osatyökykyisille väyliä työhön Selkeytetään sosiaaliturvajärjestelmää osatyökykyisten työllistymistä kannustavaksi ja edistäväksi. Edistetään vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksia avoimille työmarkkinoille. Alentuneen työkyvyn omaavien vaikeasti työllistyvien työttömien aktivoinnissa huomioidaan erilaiset osallistavat toimet. –– Palvelujärjestelmässä ja työpaikoilla toimivien osaamista tarjolla olevista palveluista, keinoista ja etuuksista lisätään. –– Parannetaan vammaisten yrittäjien toimintamahdollisuuksia. –– Laajennetaan mm. OSKU-toimintamallin käyttöä osatyökykyisten työllistymisen ja työssä jatkamisen tueksi. Työhönvalmennusta lisätään. – Varmistetaan asiakaslähtöinen palveluketju ja palveluohjaus sekä työnantajille annettava tuki.

Hallitusohjelma Työllisyys ja työllisyyspalvelut Työllisyysaste nostetaan 72 prosenttiin ja työllisten määrä vahvistuu henkilöllä. Selvitetään työvoimapalveluiden siirto resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain, Tanskan mallin mukaisesti. Voimavarat ja työllistämisvastuu yhdistetään, mikä tekee nopean työllistämisen kunnille taloudellisesti houkuttelevaksi. Työvoimahallinnossa otetaan käyttöön tulokseen perustuvia johtamis- ja palkkausjärjestelmiä, joiden mittaristona toimii muun muassa vakinaisten työsuhteiden solmimisen määrä. Työvoimahallinnon aktivointipanosten tehokkaan kohdentamisen varmistamiseksi tieteelliselle vaikuttavuustutkimukselle turvataan riittävät resurssit.

Hallitusohjelma Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan Syvennetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä nuorten tukemisessa. Tuetaan nuorten elämänhallintaa ja työllistämistä vahvistamalla sosiaali- ja terveyspalveluita osana nuorisotakuuta. Kerätään parhaat käytänteet kunnista ja laajennetaan toimivat mallit valtakunnalliseksi. Kehitetään nuorisotakuusta malli, jossa vastuu tukea tarvitsevasta nuoresta on yhdellä taholla. Kaikille peruskoulun päättäville taataan koulutus-, työ- tai kuntoutuspaikka. Vahvistetaan etsivää nuorisotyötä ja työnetsijätoimintaa sekä nuorten mielenterveyspalveluita. Kehitetään nuorten palkkatukea ja Sanssi-korttia työntekoon kannustavampaan suuntaan.

Kärkihankkeet – konkretiaa! Määritellään kokemusasiatuntijuuden ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli. Toteutetaan omahoidon ja sähköisten palveluiden kokeilut ja niiden arviointi. Määritellään julkinen palvelulupaus. Kootaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä eriarvoisuuden vähentämisen poikkihallinnollinen ohjausryhmä ml. järjestöt. Terveyttä ja hyvinvointia edistävät sekä eriarvoisuutta vähentävät kokeilut. Laajennetaan työkykykoordinaattorien toiminta koko maahan, mm. kokeilulla pk- yrityksille. Lisätään vammaisten yrittäjien toimintamahdollisuuksia. Pk-yritysten mahdollisuuksia osatyökykyisten työllistämiseen parannetaan purkamalla kannustinloukkuja. Rakennetaan OSKU-verkkoportaalia. Toteutetaan pilotit sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevien palveluiden kehittämiseksi, arvioidaan ne ja annetaan esitykset kokemusten pohjalta. Luodaan hoitopolku- ja kuntoutusmallit sekä prosessit liittyen ohjaukseen ja varhaiseen tukeen ja pilotoidaan ne.

Ydinkysymyksiä järjestöjen kannalta Järjestöjen tulee saada äänensä kuuluviin itsehallintoalueiden rakentamisessa ja kuntauudistuksessa Mukaan kuntoutusmallien suunnitteluun, hyvinvointierojen kaventamisen ohjausryhmään, kokeiluohjelmiin ja pilotteihin, jne. Järjestöjen ja koko kansalaisyhteiskunnan tulee näyttää osaamisensa, voimavaransa ja halunsa olla tekemässä muutosta Järjestöt tuntevat asiakkaiden ja kuntoutujien arjen. Niillä on inhimillisiä voimavaroja. Ne ovat sosiaalisen innovaatiotoiminnan taitureita. Ne kykenevät saamaan aikaan muutosta. Voiko kuntoutusverkosto olla yksi tärkeä väylä asiassa?