Geeniterapian eli geenihoidon muotoja Siiri Virolainen, 2A

Geeniterapiasta yleisesti  Kokeellinen hoitomenetelmä  Pyritään kumoamaan solujen toiminnan muutoksia, jotka aiheutuvat geenivirheistä  Hoidossa käytetään geeninsiirtoa  Geenivektorin avulla kuljetetaan uusi perintöaines, joka liittyy solun DNA:han, jossa se aktivoituu ja alkaa tuottamaan puuttuvaa ainetta  Martin Cline Kalifornian yliopistolta, Los Angelista teki ensimmäiset ihmiseen kohdistuvat geenisiirrot vuonna 1980  Aiheutti suurta kritiikkiä eikä saanut lupaa yliopistolta  Ensimmäiset hyväksytyt geenihoidot tehtiin adenosiinideaminaasin puutosta (ADA) sairastaville lapsille vuonna 1990  Käytetään vain sellaisiin sairauksiin, jotka ovat hyvin vakavia ja kuolemaan johtavia sekä joihin ei ole uutta tehokasta hoitokeinoa  Ei saa tehdä sukusoluihin, sillä geenimuutos ei saa periytyä hoidon saaneen lapsille  Suomessa laki kieltää alkioiden ja sukusolujen geneettiset tutkimukset  Poikkeuksena on vaikeasti periytyvät sairaudet

Geeninsiirto  Geeninkuljettimena eli geenivektorina käytetään lisääntymiskyvytöntä virusta tai liposomimolekyyliä  Yleisemmin käytetyt virukset toimivat hyvin vektoreina, sillä ne tunkeutuvat soluihin ja lisääntyvät niissä erinomaisesti  Voidaan toteuttaa kahdella eri tavalla  In vivo  Muuntogeeninen virus ruiskutetaan suoraan elimistön kohdekudokseen  Hoidettu esimerkiksi  Parkinsonin tautia: ruiskutetaan subtalamukseen eli väliaivojen tumakkeeseen  Verenvuototautiin: ruiskutetaan verenkiertoon, jonka kautta päätyy maksan soluihin  Ex vivo  Potilaasta otetaan soluja, joissa virheellinen geeni esiintyy (esim. luuydinsolut)  Hoitogeenin sisältävä virus lisätään kantasoluun kehon ulkopuolella laboratoriossa  Soluja viljellään soluviljelmässä määrän lisäämiseksi  Solu siirretään takaisin potilaaseen, kun geeni on osa solujen perimää

Geenivektori  Geeninkuljetin  Lisääntymiskyvytön virus, jonka sairautta aiheuttava geeni on korvattu terapeuttisella geenillä, tai liposomimolekyyli  Auttaa geeniä siirtymään soluun ja suojaa sitä  Virusvektorit ovat yleisimpiä  Retro-, adeno- adenoassosioidut ja lentivirukset suosituimpia  Voidaan jakaa nonviraalisiin ja viraalisiin (virusperäiset)  Nonviraaliset koetaan turvallisemmiksi sekä vähemmän immuunipuolustusta aktoivoivaksi vektorivaihtoehdoksi  Nonviraalisia vektoreita on myös halvempaa ja yksinkertaisempaa valmistaa kuin virusvektoreita

Syöpäsairauksien geeniterapia  Ylivoimaisesti geeniterapian suosituin kohde  Ainoat geeniterapialääkkeet, jotka ovat markkinoilla, on kehitetty juuri syövän hoitoon  Oncorine ja Gendicine (Kiinassa)  Hoidoissa on tavoitteena tuhota syöpäkudos niin, että terve kudos säilyisi haittavaikutuksilta  Immunogeeniterapia  Geeniterapian menetelmä, jossa syöpäsoluihin kohdistetaan immunivastetta  Kun syöpää on hoidettu geeniterapian ja sädehoidon avulla yhdessä, on ilmennyt tehokkaampia tuloksia kuin yksin sädehoidolla

Monogeenisten sairauksien geeniterapia  Monogeeninen sairaus = yhden geenin virheen aiheuttama sairaus  Adenosiinideaminaasin puutos (ADA)  Perinnöllinen immuunipuutosta aiheuttava sairaus  Puutosta sairastavalle mikä tahansa normaali tartuntavirus aiheuttaa hengenvaarallisen infektion  Joutuu elämään steriilin muovikuplan sisällä  Ensimmäiset geenihoidot tehtiin juuri ADA-lapsipotilaille Yhdysvalloissa vuonna 1990  Kyseiset hoidot menivät hyvin  B-hemofilia  Perinnöllinen verenvuototauti  Potilaan verenkiertoon ruiskutetaan geenivektoria, joka siirtyy sen kautta maksan soluihin, joissa uusi geeni aktivoituaan alkaa tuottamaan puuttuvaa hyytymistekijää  Sairauteen kohdistuvat geenihoitokokeilut ovat olleet lupaavia

Muita geeniterapian muotoja  Sydän- ja verisuonisairauksien geeniterapia  Infektiosairauksien geeniterapia  Neurologisten sairauksien geeniterapia  Silmäsairauksien geeniterapia  Tulehdussairauksien geeniterapia  Uutisvideo ”Geenihoidosta toivoa sydänpotilaille”, Yle Areena, 

Geeniterapian ongelmia  Geeniterapia kehittyy kokoajan, kun tehdään uusia kokeiluja  Silti siihen liittyy monia ongelmia, kuten se, että  Geeninsiirtoa ei osata tehdä kohdistetusti  Tällöin siirretty geeni saattaa kiinnittyä väärään kohtaan solun DNA:ssa ja jopa aktivoida mahdollisen syöpägeenin  Geeniä ei saada ohjattua oikeaan kudokseen  Pintaproteiineja pyritään hyödyntämään tämän ongelman ratkaisemiseksi  Käytetyt vektorit ovat siirtogeenien kuljettajina vähätehoisia  Siirretyn geenin toiminta hidastuu ajan kuluessa

Lähteet  nce=1 nce=1   Kuvalähteet  ium).jpg ium).jpg  Moniste ”Ehjiä geenejä viallisten tilalle”, opettajalta saatu