Valmisteluvaihe Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Viranomaistyöneuvottelu, 1.6.2016 Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit Maakuntainsinööri.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys Aleksis Klap.
Advertisements

Juha Ikäheimo Pohjois-Savon ELY-keskus
ENERGiA JA iLMASTONMUUTOS
KAIVOSHANKKEET JA KAAVOITUS
Tuulivoima ja maanomistaja
Uusiutuvat energialähteet
Vihreän kasvun malli eli miten yhteiskunnan sähkön tarve turvataan ilman lisäydinvoimaa Oras Tynkkynen Helsinki.
Metsä Tieto Osaaminen Hyvinvointi Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille Metla yhdistyy Maa- ja elintarviketalouden.
ESITYKSEN SISÄLTÖ (Dian nrot, sisältö 1-2)
Kaupan kehittyminen ja tulevaisuus Pohjois-Savossa ELY –keskuksen näkökulmasta Minne menet, kauppa? Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta
Juhani Karvonen, Soome Metsaselts
Valtion ja kuntien suhde seudullisen maankäytön kehittämisessä Kilpailukykyä strategisella maankäytöllä –seminaari Tampere Matti Vatilo, YM.
Tulvariskien hallinta lainsäädännössä Tulvariskityöryhmä: keskustelutilaisuus Pekka Kemppainen Lakimies Maa- ja metsätalousministeriö Yleinen.
Energiateollisuuden Ilmasto- ja päästökauppaseminaari Arto Lepistö TEM.
Maankäytön ja kaavoituksen suhde vesiensuojeluun Itämeri –foorum Anne Kumpula Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta.
•EAKR-OHJELMA EP:N ERESAUTTAJANA Timo Urpala.
NELIÖT KOHDALLEEN KESTÄVÄSTI KAUPAN TAVOITTEITA TUKIEN?
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin alustus Tekijä: Oulun luonnonsuojeluyhdistyksen Kestävä yhdyskunta -kampanja Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategiatyö.
MRL:n tavoite …tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään.
Kainuun bioenergiaohjelma KAIBIO Timo Karjalainen Kaukametsä
MIKÄ ON RIITTÄVÄ SELVITYS Arkeologisessa inventoinnissa
Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 luonnos Kaupunginhallitus liite nro 4 (1/10) Opetuslautakunta liite nro 1 (1/10)
BIOENERGIAN TULEVAISUUS KAINUUSSA Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus Kainuun Opisto
KAAVAHIERARKIA, KAAVAMUODOT JA RAKENTAMISEN OHJAUS
Älykäs verkostomainen kaupunki Keski-Uudenmaan kaupungin visio.
Energinen Suomi.
Miten energiankulutus käännetään laskuun? Seminaari Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö.
Aluesuunnittelu ja kaavoitus maaseudulla
MTK:n valtuuskunnan syyskokous Maaseutuyrittäjyyslinja.
1 Peltoenergia Kainuussa EU-osarahoitteinen kehittämishanke ─ ─ Elina Virkkunen MTT SOTKAMO Elina Virkkunen.
Ympäristövaikutusten arviointi
SAK:n luottamusmieskonferenssi Kiljava YT-paja.
Tuulivoima Tekesin strategiassa
, Janne Virtanen, Ilmastonmuutos: hillitseminen ja sopeutuminen, toiminta Varsinais-Suomessa.
ESSI –HANKE Energia omavaraisuusohjelman luominen pilottialueille Hanketta koordinoi Vaasan yliopiston energiainstituutti Hankkeen toteuttajina Jyväskylän.
1 Valtioneuvoston maatalouspoliittinen selonteko I Selonteko on yleisen tason tarkastelu maatalouden toimintaympäristöstä ja kehityksestä Tarkastellaan.
Sukunimi Salo 2009 Salon kaupungin energia- ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009.
Kaskisten rata metsä- ja puutalouden näkökulmasta
Stratpääm060509ar.ppt 1 KMO 2015 VISIO STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Marja Kokkonen LIITE 2.
VISIO 2015 Tulevaisuuden metsät - lisää hyvinvointia uusiutuvista luonnonvaroista EHDOTUS : Liite 1.
Osallistuminen ja arviointi Suunnittelijan on ymmärrettävä niin kommunikaation kuin ympäristövaikutusten perusteet Suunnittelija käy useita kasvokkaisia.
Väestömuutos Taajamat ovat kasvaneet 16,7 %, yli 73 % pohjois-savolaisista asuu taajamissa nyt Kylät (yli 20 asukkaan tiivistymät) ovat kasvaneet.
Energia ja energiapolitiikka kouluopetuksessa
BIOENERGIA Osa uusiutuvista energialähteistä (kts. dia 2)
Biopolttoaine Biopolttoaine on biomassasta eli eloperäisestä aineesta valmistettu polttoaine; Biopolttoaineesta saatavaa energiaa kutsutaan bioenergiaksi.
Rovaniemen voimalaitoshanke 120 MW S / 120 MW L Esisuunnittelu ja toteutus
Valmisteluvaihe Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Viranomaistyöneuvottelu, Maakunnallisesti merkittävät aurinkoenergian tuotantoalueet Maakuntainsinööri.
Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Kaupan palveluverkko Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti.
Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet
Bioenergia, Suomen kansallinen voimavara Konkreettisia toimia energia- ja ilmastostrategiaan FINBIO ryPuuenergia r.y.Turveteollisuusliitto ry.Suomen turvetuottajat.
Bioenergia, Suomen kansallinen voimavara Tavoitteet 2010 FINBIO ryPuuenergia r.y.Turveteollisuusliitto ry.Suomen turvetuottajat ry.
Valmisteluvaihe Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Viranomaistyöneuvottelu, Tuulivoimatuotanto Maakuntainsinööri Anne Nummela Kuvat: Sami Suominen,
Maankäytön suunnittelu kunnallisessa päätöksenteossa kaavoituspäällikkö Tarja Outila/ Rovaniemi.
Ajankohtaista Alueiden käyttö Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja.
Jätteet energiantuotannossa. Miten jätettä tuotetaan? Me kaikki tuotamme jätettä joka päivä. Suomalainen tuottaa jätettä yli 500 kiloa vuodessa, josta.
Mikä on metsien merkitys? JOHDANTO METSÄ- ja PUUALAN TET-JAKSOLLE.
Tuulivoimaa meidänkin kuntaan? Kuntavaalit 2017
Hankkeen esiselvittelyn tausta
TURVE On muodostunut kuolleista kasvin osista maatumalla kosteissa olosuhteissa. Kasvava turvekerros syntyy, kun kasvit eivät pääse hajoamaan hapenpuutteen.
Energiantuotannon riskit/tulevaisuus s. 90
ILMOITUKSENVARAISTEN PALVELUJEN REKISTERÖINTI
Tiivistelmä 12. Energian tuotanto ja käyttö
ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ
Aluekehittämisen näkökulma ennakointiin Satakuntaliitto
Lämpö energiamuotona Lämpövoimakone muuttaa lämmön mekaaniseksi energiaksi. Lämpövoimakoneita: lämpövoimalaitokset, auton polttomoottori. Energian huononeminen.
Vesiosuuskunnat ELY- keskuksen näkökulmasta
Bioenergiasta voimavara
Kestävää kasvua ja työtä – Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kasvua ja työtä – Suomen rakennerahasto-ohjelma
Maankäyttö- ja rakennuslaki
Esityksen transkriptio:

Valmisteluvaihe Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Viranomaistyöneuvottelu, Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit Maakuntainsinööri Anne Nummela Kuvat: Manu Hollmén, Teemu Tervo (Vapo)

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Yleistavoitteet Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Erityistavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja - alueet sekä maiseman erityispiirteet.

Satakunnan vaihemaakuntakuntakaavan 2 yleiset tavoitteet, tavoiteraportin sivu 25 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteena on uusiutuvan energian ja biotalouden kasvumahdollisuuksien edistäminen, muuttuvan kaupan mahdollisuuksien tunnistaminen sekä maakunnan kulttuurisen identiteetin vahvistaminen asukkaat ja luonnonympäristö huomioiden. Tavoitteena on kotimaisen energiantuotannon lisääminen ja huoltovarmuuden edistäminen. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelun perusperiaatteina ovat hyvän elinympäristön luominen sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen edistäminen.

Satakunnan vaihemaakuntakuntakaavan 2 tavoitteet, tavoiteraportin sivu 27 Tavoitteet on kuvattu maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 28§) maakuntakaavalle asetettujen sisältövaatimusten mukaisessa järjestyksessä. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on kiinnitettävä erityistä huomiota: 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen.

3) ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt, raportin sivu 34 Satakunta on ilmastoystävällinen, kestävien energiaratkaisujen maakunta uusiutuvaa energiaa käytetään laajamittaisesti kehitetään valtakunnan energia-omavaraisuutta osoitettaan aluevarauksia bioenergian tarpeisiin  mahdollisuus energia-alan osaamisen lisäämiselle, uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja Satakunta on ensimmäisten joukossa aloittamassa aurinkoenergian laajamittaista tuotantoa bioenergian terminaalialueilla vastataan biotalouden tarpeisiin uusiutuvien energiajakeiden laajamittaisempi käyttö on mahdollista

Bioenergia- ja puuterminaaliselvitys Selvitys on valmistunut 04/2016 Laatija Manu Hollmen Selvityksen rakenne: Terminaalityypit Terminaalien tarve Keskeinen lainsäädäntö ja luvat Vaikutukset ympäristöön Valintakriteerit Terminaalikortit

TERMINAALITYYPIT Yhdistelmäterminaali Operointiterminaali Puskuriterminaali

TERMINAALITYYPIT Yhdistelmäterminaali Käsiteltävät materiaalit –Energia- ja ainespuu, myös puhdas kierrätyspuu –Tuhka –Kasvi- ja vihannesteollisuuden kuori ym. –Peltoenergia –Kiviaines –Purkubetoni –Ym.

TERMINAALITYYPIT Yhdistelmäterminaali Kunnollinen tieyhteys Haketus / murskaus 24/7 Ainakin osin asvaltoitu Varastohalleja, kiinteä hakkuri Valumavesien käsittely > 5 hehtaaria Pakkasvarastointi Sähkö- ja vesiliittymä

TERMINAALITYYPIT Operointiterminaali Käsiteltävät materiaalit –Energia- ja ainespuu, myös puhdas kierrätyspuu –Peltoenergia Kunnollinen tieyhteys Haketus / murskaus 16/6 Ainakin osin asvaltoitu Kiinteä hakkuri Valumavesien keruu

TERMINAALITYYPIT Puskuriterminaali Käsiteltävät materiaalit –Energia- ja ainespuu Kelirikkoaikaan liikennöitävä tieyhteys Haketus / murskaus satunnaisesti Ei välttämättä asvaltoitu

BIOENERGIA- JA PUUTERMINAALIEN TARVE SATAKUNNASSA Selvityksessä esitetyn mukaan: Metsäenergiapotentiaali Käyttö / tarve tulevaisuudessa Arvio tarvittavien terminaalien määrästä / koosta

KUINKA PALJON METSÄENERGIAA KÄYTETÄÄN NYT, ENTÄ TULEVAISUUDESSA? Voima- ja lämpölaitosten puuenergian käyttö 2014 sekä tekninen maksimikäyttömäärä Satakunnan polttoaineen hankinta-alueekseen määritelleiden lämpö- ja voimalaitosten metsäenergian teoreettinen maksimikäyttö edellä mainituin ehdoin voisi olla nykyisillä kattilatehoilla n. 3,0 TWh. Arvio metsäenergian käyttömäärästä tulevaisuudessa teknologian kehittyminen kilpailevien energiamuotojen saatavuus ilmastonmuutoksen etenemisnopeus poliittiset päätökset  vuoden 2014 maksimikäyttömäärä + 10% = 3,3TWh

KUINKA PALJON BIOENERGIA- JA PUUTERMINAALEILLE TÄYTYY VARATA ALUETTA? Terminaaleissa hehtaarin kokoisella alueella varastoitavan metsäenergian määristä esiintyy erilaisia laskelmia ja arvioita alkaen 7 GWh:sta aina 35 GWh:n saakka. VTT on laatimassaan terminaalikäsikirjassa päätynyt karsitun puun osalta lukuun 14GWh per hehtaari. Oletuksella, että terminaalien kautta kulkisi vuonna % metsäenergian kokonaiskäyttömäärästä ja yhden hehtaarin kokoiseen terminaaliin varastoidaan vuoden kiertoajalla 14GWh metsäenergiaa, muodostuu tarvittavien terminaalien kokonaispinta-alaksi n. 115 hehtaaria.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ JA LUVAT Maankäyttö- ja rakennuslaki Rakennuslupa / toimenpidelupa Ympäristönsuojelulaki Ympäristölupa Laki metsätuhojen torjunnasta (1087/2013), Maa- ja metsätalousministeriön asetus puutavaran poistamisen vaihtoehtoisista toimenpiteistä ja omavalvontailmoituksesta (6/2014) Valtioneuvoston asetus puutavaran poiskuljettamista koskevasta aluejaosta (1309/2013 Paloturvallisuus!

VALINTAKRITEERIT Sijainti / alueellinen kattavuus Kaavoitus Liikenteelliset seikat Maaperä ja kantavuus Etäisyys loma- ja asuinrakennuksiin Omistus ja laajentumismahdollisuus Sähkö- ja vesiverkko

VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Liikenne > melu, pöly Haketus/murskaus > melu, pöly Hyönteisvauriot puustossa Koneiden öljyvuodot Tulipalo

TERMINAALIKORTTI

BIOENERGIA- JA PUUTERMINAALIT SELVITYKSESSÄ 47 kpl, 32 alueelle mahdollista toteuttaa kaikki terminaalityypit Pinta-ala Keskimääräinen pinta-ala 4,2ha (34 alueella ilmoitettu pinta-ala) 17 kpl yli 10ha - 13 alueella pinta-ala ”riittävä” 26kpl alle 5ha Asutus 17 aluetta alle 300m asutuksesta 20 aluetta yli 500m asutuksesta Naapurusto 30 kpl metsätalousalueella (tai maatalous) 3kpl jätteenkäsittelyalueella

S EURAAVAKSI : Maakunnallisen merkittävyyden määrittäminen Vaikutukset Liikenne Mahdolliset synergiaedut Terminaalien kaavamerkintä ja merkinnän oikeusvaikutukset Kaavamerkintä turvaa terminaalitoiminnan tulevaisuudessa

Kuva: Teemu Tervo / Vapo