FI2 FILOSOFINEN ETIIKKA. Filosofisen etiikan lähtökohtia Käsitteet moraali ja etiikka Etiikan osa-alueet: metaetiikka, normatiivinen etiikka, soveltava.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
FILOSOFIAN OSA-ALUEET
Advertisements

Moraali Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin toinen luento Filosofian Kurssi.
Johdatus lääketieteen etiikkaan
TUTKII, MILLAINEN MORAALIN PITÄISI OLLA!
Hyvä filosofinen essee
HYVÄ MONIKULTTUURINEN KOHTAAMINEN Juha Parkkinen
ETIIKKA.
MORAALIFILOSOFIA Hyvä elämä Oikeat / väärät teot Hyvä / paha
Inf , Filosofia 2. luento Kalle Videnoja.
MORAALITEORIAT.
LUENTO 2 ARVOTEORIA Mikä on arvokasta? Mikä on itsessään arvokasta? Mikä tekee elämästä hyvää? 12/11/2014Floora Ruokonen, Eettiset kysymykset vammaispalveluissa1.
KESKEISIÄ ETIIKAN TEORIOITA
Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun tiedeperustat A Mikä on arvo? Arvon perusta: subjektivismi, relativismi, realismi Humen giljotiini ja naturalismi.
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Filosofian opetuksen piirteitä. Mikä on olennaista filosofiassa? Miksi kaikkien Suomen lukiolaisten pitäisi oppia filosofiaa? Mitä kaikkien Suomen lukiolaisten.
Elämänkatsomustiedon ainedidaktiikka, LO-peruskurssin kertausta.
Kysymys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä
Tietoisuus ja maailmankuva Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin viides luento.
Toimintakyvyn arvioinnin etiikka
Filosofian opetuksen piirteitä Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
LUENTO 3 KONSEKVENTALISMI
Moraalin perusta: järki vai tunne?
Ryhmissä tehdyt ehdotukset tenttivastausten rungoiksi.
Moraalinen relativismi Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Johdatus lääketieteen etiikkaan Pekka Louhiala LT, PhD, yliopistonlehtori Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitos.
Elämänkatsomustiedon didaktiikan peruskurssin koontia Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Ranskalainen valistus I Johdanto Dos. Timo Kaitaro ma klo U40 sali 8, & ti klo , U40 sali 12.
Filosofinen etiikka FI2 Petri Anttila, Karhulan lukio Petri Anttila, Karhulan lukio.
ETIIKAN LUONNE. Eettisten arvojen peili Moraalirealismi: moraaliväitteet viittaavat objektiivisiin tosiasioihin ja ovat tosia tai epätosia mielipiteistä.
FI3 TIEDON JA TODELLISUUDEN FILOSOFIA. 1. Mihin teoreettista filosofiaa tarvitaan? Teoreettinen filosofia: ontologia, tietoteoria, tieteenfilosofia Tietoyhteiskunnan.
FI4 YHTEISKUNTAFILOSOFI A. 1. Yhteiskunnan olemistapa Yhteiskunnan käsite Yhteiskuntamuotojen luokittelu Yhteiskuntafilosofian ongelmat -miksi yhteiskuntia.
Normatiivinen etiikka Normatiivinen etiikka antaa ohjeita siitä miten meidän tulisi elää. 1)Hyve-etiikka. Erityisesti antiikin filosofien (Sokrates, Platon.
Usko ja tieto Kysymys Jumalan olemassaolon todistamisesta - Tuomas Akvinolainen s Mestari Eckhart s. 78 -> miten Jumalan olemassaoloa on filosofisesti.
MORAALITEORIAT Luku 7  Ydinsisältö. Moraaliteoriat kokonaisnäkemyksiä hyvän elämän toteutumisesta osa käytännöllistä filosofiaa eli etiikkaa edustavat.
Etiikka Hyvän ja oikean jäljillä.  S. 42  Onko olemassa jotain,mitä ei saa tehdä koskaan?  Älä tapa, vai saako tappaa? Jos henkeäsi uhataan tai rakkaasi.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
12. Reformoidut kirkot Ydinsisältö.
Johdanto Auschwitz, Hirosima, Stalinin vainot ja Ruandan kansanmurha ovat esimerkkejä historiallisista valintatilanteista. Niissä kaikissa on kysymys ennen.
Elämänkatsomustiedon didaktiikan peruskurssin koontia
Moraali Eräät nohevat 9A.
6 MORAALIN PAIKKA JA MERKITYS
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa
Etiikka MORAALI ETIIKKA (lat. mores, ’tavat’)
NORMATIIVISEN ETIIKAN TEORIAT
Hyvä ja paha - Uskonnoissa hyvä ja paha persoonallisia voimia
YMPÄRISTÖETIIKKA.
Soveltava etiikka Soveltavassa etiikassa pyritään etiikkaa soveltamaan käytännön kysymyksiin (esim. ympäristöetiikka, lääketieteen etiikka ja eläinetiikka)
Etiikan teoriat s Etiikan teoriat tarkastelevat eri näkökulmista sitä, millä perusteella jokin teko on oikein.
Hyvän elämän tekijöitä
IHMISARVO JA YHDENVERTAISUUS
Uskontojen tieteellinen tutkimus
Eksistentialismi Martin Heidegger.
Eksistentialismi taustaksi kysymys siitä, onko kaikilla olioilla jokin perimmäinen OLEMUS (lat. essentia) ESSENTIALISMIN (olemusajattelun) mukaan kullakin.
Mitä uskonto on?.
Kirkkokuntien eettisiä painotuksia
Elämänkatsomustiedon didaktiikan peruskurssin koontia
Kirjallisuus vaikuttajana: draama, proosa ja runous
ETIIKAN TEORIAT kpl 7.
Eksistentialismi Eero Jussila.
2 Terveysosaaminen.
Mikä on elämänkatsomus?
1. MITÄ USKONTO ON ?.
Mitä on metaetiikka? Yleensä etiikkaa tarkoittaa hyvän ja pahan, oikean ja väärän kysymyksiä, mutta siinä voidaan pohtia myös yleisempiä kysymyksiä. Näitä.
Mikä on elämänkatsomus?
Mitä hyve-etiikka on? Normatiivisen etiikan suuntaus, jonka mukaan eettisen toiminnan kannalta ratkaisevia eivät ole yksittäiset teot, vaan hyveiden toteuttaminen.
13 KUOLEMAN ETIIKKA Luku 12 –Ydinsisältö.
Filosofia 2: Etiikka. Filosofia 2: Etiikka Kurssin tavoitteena on… Tutustua filosofisen etiikan keskeisiin käsitteisiin, kysymyksiin ja teorioihin.
2 ETIIKAN TEORIAT FI02 LAJM.
YDINSISÄLTÖ Luku 2 – Myytit Luku 2 – Myytit.
1 ETIIKAN PERUSTEET FI02 LAJM.
Esityksen transkriptio:

FI2 FILOSOFINEN ETIIKKA

Filosofisen etiikan lähtökohtia Käsitteet moraali ja etiikka Etiikan osa-alueet: metaetiikka, normatiivinen etiikka, soveltava etiikka Moraali / laki / tavat Moraalinen arviointi – Moraalinen toimija eli moraaliagentti (s. 23) – Moraalinen teko – Moraalisubjekti

Moraalin olemistapa Eettinen naturalismi: tosiasiat moraalin perustana (esim. Aristoteles) Supernaturalismi: moraali perustuu yliluonnolliseen (uskonnot) Moraali perustuu ihmismielen rakenteisiin – Intuitionismi (G. E. Moore) – Rationalismi (Descartes, Leibniz, Spinoza) – Luonnollinen moraalilaki (Tuomas Akvinolainen) – Kategorinen imperatiivi (Kant) Institutionalismi: moraali perustuu yhteisöön Moraalilla ei ole perustaa – Eettinen relativismi – Subjektivismi (esim. Nietzsche) – Emotivismi (Ayer) – Preskriptivismi (Stevenson) Arvoteoria eli aksiologia: arvoarvostelmat, arvon käsite, hyvän määrittelemisen ongelma, arvo-objektivismi / arvosubjektivismi Huom. s. 70 laatikko!

Hyvä elämä – oikeat teot 1.Hyve-etiikka (Aristoteles) 2.Mielenlaatuetiikka (stoalaisuus, Spinoza) 3.Velvollisuusetiikka (Kant) 4.Seurausetiikka (hedonismi, utilitarismi) 5.Elämänfilosofia (Schopenhauer, Kierkegaard, Nietzsche) 6.Eksistentialismi (Heidegger, Sartre) 7.Kohtaamisetiikka (Levinas)

Etiikan erityiskysymyksiä Ympäristöetiikka: antroposentrismi / biosentrismi Teknologinen imperatiivi (v. Wright), teknoutopia / dystopia Eläinten oikeudet: spesisismin problematisointi, Singer (utilitarismi) vs. Regan (velvollisuusetiikka) Elämä ja kuolema: eutanasia, abortti, itsemurha Mediaetiikka Globaalietiikka