Filosofinen etiikka FI2 Petri Anttila, Karhulan lukio Petri Anttila, Karhulan lukio.

Esitys aiheesta: "Filosofinen etiikka FI2 Petri Anttila, Karhulan lukio Petri Anttila, Karhulan lukio."— Esityksen transkriptio:

1 Filosofinen etiikka FI2 Petri Anttila, Karhulan lukio Petri Anttila, Karhulan lukio

2 Sisältö 1. Käsitteiden määrittelyä: arvot, normit, moraali, etiikka.. 2. Normatiivinen etiikka & elämänfilosofia: hyve-etiikka, velvollisuusetiikka, seurausetiikka, Nietzschen moraali, hedonismi, eksistentialismi.. 3. Metaetiikka: moraalinen kognitivismi ja non- kognitivismi, emotivismi, subjektivismi, objektivismi, eettinen naturalismi.. 4. Soveltava etiikka: eläinten oikeudet, monikulttuurisuus... Petri Anttila, Karhulan lukio

3 Arviointi 1. Koe 2. esitelmä/tutkielma - esitys n. 15 min. soveltavan etiikan aiheesta - palautetaan myös kirjallisena 3. Keskustelu/väittely Petri Anttila, Karhulan lukio

4 Esitelmä Aiheen esittely, perustiedot Moraalisten ongelmien esittely aiheeseen liittyen Puoltavia/vastustavia näkökulmia Oma mielipide & perustelut Useita lähteitä, mielellään kirjallisiakin lähteitä Kuvat, videot? Petri Anttila, Karhulan lukio

5 Etiikan tutkielman/esitelmän aiheet Aiheita: 1. Asevelvollisuuden suorittaminen/totaalikieltäytyminen 2. Eläinten oikeudet 3. Reilu kauppa/liike-elämän ja markkinatalouden etiikka 4. Eettinen toiminta sosiaalisessa mediassa 5. Teknologian etiikka 6. Itsemurha 7. Eläinkokeet 8. Kauneusleikkaukset 9. Monikulttuurisuus/maahanmuutto 10. Medikalisaatio 11. Ammattietiikka: esim. lääkäri, terveydenhoitaja, opettaja.. Petri Anttila, Karhulan lukio

6 Etiikan peruskäsitteitä Ihmisten toimintaa ohjaavat säännöt, lait ja tavat: Säännöt: esim. valssin säännöt, jalkapallon säännöt Osa säännöistä on kirjattu laeiksi: niiden rikkomisesta seuraa rangaistuksia Tavat ilmaisevat miten yhteisössä on aiemmin toimittu tai mikä on suotavaa Petri Anttila, Karhulan lukio

7 Etiikan peruskäsitteitä Moraali on ihmisten käsitys oikeasta ja väärästä (se on toisaalta jokaisen henkilökohtainen asia, toisaalta yhteisön sopima) Moraali on syvällisempi asia kuin tavat, säännöt tai jopa laki: niiden tulisi toteuttaa yhteisön moraalikäsityksiä  tarvittaessa niiden rikkominen on hyväksyttävää, jos ne ovat ristiriidassa moraalin kanssa Petri Anttila, Karhulan lukio

8 Etiikan peruskäsitteitä Ihmisen toimintaa ohjaavat myös arvot (hyvänä, tavoiteltavana pidettävät asiat) Arvoja on erilaisia esim. hyöty, terveys, raha, kauneus  jako väline- ja itseisarvoihin Moraaliarvot ovat tärkeimmät arvot itseisarvot (esim. oikeudenmukaisuus, rehellisyys): niiden tulisi olla myös muiden arvojen yläpuolella Petri Anttila, Karhulan lukio

9 Etiikan peruskäsitteitä Etiikka on moraalin pohtimista Siinä pohditaan mikä on oikein ja miksi jokin tapa toimia on oikein (toiminnan perusteet ja periaatteet) Petri Anttila, Karhulan lukio

10 Etiikan jako 1. Kuvaileva etiikka: tutkitaan ihmisten ja yhteisöjen moraalikäsityksiä ja niiden perusteita 2. Normatiivinen etiikka: Pohtii, miten arvoja ja normeja tulisi soveltaa eri tilanteissa 3. Soveltava etiikka: tutkitaan eri elämänalojen ja ammattien eettisiä ongelmia: esim. lääkäri, liikemies, toimittaja (media)… 4. Metaetiikka: Tutkii etiikan käsitteiden ja teorioiden luonnetta Petri Anttila, Karhulan lukio

11 kysymyksiä 1. Millaisia arvoja kannatat? 2. Millaista elämä olisi jos.. koulussa ei olisi sääntöjä? liikenteessä ei olisi sääntöjä? 3. Onko, ja jos on niin miksi, moraalisesti eri asia varastaa a. kaupasta b. rikkaalta c. köyhältä d. lapselta e. vanhukselta Petri Anttila, Karhulan lukio

12 kysymyksiä 1. Kuinka koulua voisi tarkastella kuvailevan etiikan avulla? Normatiivisen etiikan avulla? Soveltavan etiikan avulla? Petri Anttila, Karhulan lukio

13 Normatiivinen etiikka : arvot ja normit Toimintaamme ohjaa tavoitteellisuus  tavoittelemme asioita, joita arvostamme (arvot) Ihmisillä on erilaisia arvoja, joista seuraa arvoristiriitoja: toinen voi arvostaa ruuan eettisyyttä ja terveellisyyttä, toinen edullisuutta ja mukavuutta Petri Anttila, Karhulan lukio

14 Arvojen luokittelu (G.H. von Wright: hyvän lajit) 1. välineellinen hyvä 2. tekninen hyvä 3. terveydellinen hyvä 4. utilitaarinen hyvä (hyödyllisyys) 5. hedonistinen hyvä (nautinnollisuus) 6. moraalinen hyvä  yksi ja sama asia voi olla monella tapaa arvokas (esim. ruuan terveellisyys, esteettisyys, nautinnollisuus) Petri Anttila, Karhulan lukio

15 1. Millaisia arvoristiriitoja luokasta löytyy? 2. Millaisia arvoristiriitoja perheestäsi löytyy? 3. Ruokaan liittyy monenlaisia arvoja. Pohdi kuinka siihen liittyy …taloudellisia arvoja? …terveydellisiä arvoja? …sosiaalisia arvoja? …hedonistisia arvoja? …esteettisiä arvoja? …poliittiset arvoja? 4. Kuinka edelliset arvot liittyvät moraaliseen päätöksentekoon? 5. Onko syöminen moraalinen asia? Miksi ja miten? Petri Anttila, Karhulan lukio

16 Arvojen muodostuminen Ovatko arvot ihmisten tekemiä vai meistä riippumattomia? 1. Perinteisen käsityksen mukaan (antiikin filosofia ja kristillinen etiikka) tärkeimmät arvot ovat Jumalan ihmiselle määräämiä tai noudattavat luonnon järjestystä 2. Nykyään ajatellaan, että arvot ovat subjektiivisia (henkilökohtaisia arvostuksia) ja sosiaalisia konstruktioita (ihmisten yhdessä luomia) Petri Anttila, Karhulan lukio

17 Normit ja normatiivinen etiikka Keskeisten arvojen ylläpitämiseksi on luotu normeja (sääntöjä)  ne ohjaavat mitä saa tehdä ja mitä ei ja edistävät tiettyjä arvoja Normatiivinen etiikka pohtii syitä ja perusteita, miksi jokin asia on oikein tai väärin Petri Anttila, Karhulan lukio

18 Seurausetiikka Seuraukset tekojen oikeellisuuden kriteerinä Ongelmana, mitä pidetään hyvänä seurauksena: 1. Hedonismi: hyvää se, mikä tuottaa nautintoa tai mielihyvää 2. Altruismi: hyvää on se, mikä edistää muiden hyvinvointia ja onnellisuutta 3. Egoismi: tekojen tuotettava etua itselle Petri Anttila, Karhulan lukio

19 Seurausetiikka Utilitarismi: ”Mahdollisimman suuri hyöty mahdollisimman monille.” J. Bentham, J.S. Mill Tekoutilitarismi: teko on hyvä, jos hyöty on suurempi kuin haitta Sääntöutilitarismi: sääntöjen (esim. lait) tulee olla sellaisia, että niistä seuraa mahdollisimman paljon hyvää mahdollisimman monille Petri Anttila, Karhulan lukio

20 Seurausetiikka: ongelmia Väärä teko voidaan hyväksyä, jos seuraus on hyvä (esim. valehtelu) Ongelmana, millaisia seurauksia painotetaan hyvinä (nautinto, oma etu..) Utilitarismi mahdollistaa pienen joukon kärsimyksen suuren joukon hyvän takia Petri Anttila, Karhulan lukio

21 Kysymyksiä 1. Ohikulkija heittää euron jalkakäytävällä istuvan köyhän hattuun. Toimiiko hän altruistisesti vai egoistisesti? Ajatteleeko hän köyhän parasta vai poistaako omaa säälin tunnettaan? 2. Ovatko egoismi tai altruismi ihmiselle lajityypillistä käytöstä? Petri Anttila, Karhulan lukio

22 Kysymyksiä 1. Laura Lepistö esiintyi Pohjois-Koreassa edesmenneen diktaattorin Kim Jong-ilin kunniaksi järjestetyssä taitoluistelunäytöksessä. Oliko hänen toimintansa hedonistista, egoistista vai utilitaristista? 2. Syrjähypyn tehnyt vaimo yrittää pelastaa liiton valehtelemalla miehelleen, että myöhäisen kotiintulon syynä olivat ylityöt. Vaimo tarkoittaa siis hyvää. Voiko toimintaa pitää moraalisesti oikeana? Petri Anttila, Karhulan lukio

23 Seurausetiikka 4. Utilitarismi: teon tuotettava mahdollisimman paljon hyvää mahdollisimman monelle Tekoutilitarismi: painottaa yksittäisen teon seurausten arviointia, miten paljon teko tuottaa hyvää Sääntöutilitarismi: tarvitaan lakeja ja sääntöjä helpottamaan yksittäisiä päätöksiä, koska jokaisen teon seurausta mahdotonta arvioida Petri Anttila, Karhulan lukio

24 Kysymyksiä 3. Oletetaan, että olet viimeisessä kurssikokeessa. Valmistuminen riippuu siitä, saatko kokeen suoritetuksi. Huomaat, että et osaa mitään, mutta voisit luntata helposti naapurin paperista. Olisiko teko tilanteen huomioon ottaen hyväksyttävä? Petri Anttila, Karhulan lukio

25 Kysymyksiä 4. Missä määrin utilitaristisessa ajattelussa otetaan huomioon kunkin henkilökohtaiset tarpeet yhteistä hyvää jaettaessa? Miten utilitaristi jakaisi tuhat euroa köyhän, keskituloisen ja rikkaan henkilön kesken? Petri Anttila, Karhulan lukio

26 Hyve-etiikka Pohjana Aristoteleen Nikomakhoksen etiikka Elämän päämääränä onnellisuus (eudaimonia)  onnellisuus saavutetaan järjen ja hyveiden avulla Hyveet luonteenpiirteitä, jotka noudattavat kultaista keskitietä Esim. syöminen: mässäily (pahe)- kohtuullisuus (hyve)- askeettisuus (pahe) Petri Anttila, Karhulan lukio

27 Ongelmia Antiikin Ateenassa Aristoteleen aikaan elämä oli paljon yhtenäisempää, oli selkeämpää, mikä hyveellistä Nykyään eletään yksilökeskeistä (individualistista) aikaa: yksilöiden käsitykset hyveellisyydestä ja hyvästä elämästä vaihtelevat  ihmiset arvostavat eri hyveitä ja eri tilanteissa useat eri hyveet voivat joutua ristiriitaan Petri Anttila, Karhulan lukio

28 Kysymyksiä 1. Pohdi hyveitä seuraavissa ammateissa: Lääkäri Linja-auton kuljettaja Opettaja 2. Pohdi opettajan ja oppilaan rooleja hyve- etiikan näkökulmasta. Mitkä ovat opetustilanteeseen liittyviä hyveitä ja millaiset käytännöt niitä voisivat edistää? Petri Anttila, Karhulan lukio

29 Velvollisuusetiikka Kehittäjä Immanuel Kant Velvollisuus on kaikkia velvoittava teko Kategorinen imperatiivi: 1. Toimi aina niin, että teko voisi tulla yleiseksi laiksi 2. Toimi niin, että kohtelet ihmisiä aina päämääränä, etkä pelkkänä välineenä  teon tulee olla yleistettävissä  toisia ihmisiä tulee kohdella itseisarvona Petri Anttila, Karhulan lukio

30 Velvollisuusetiikka Esim. varastaminen ei ole yleistettävissä oleva toimintaperiaate, koska yhteisön luottamus murenisi, sen sijaan rehellisyys on yleistettävissä oleva periaate Oikea teko ylittää omat henkilökohtaiset halut, toiveet ja pyrkimykset  teon motiiveja on pohdittava yleisellä tasolla Petri Anttila, Karhulan lukio

31 Ongelmia Velvollisuusetiikka ei huomioi teon seurauksia, ainoastaan motiivit  velvollisuusetiikkaa tulisi täydentää seurausetiikalla Petri Anttila, Karhulan lukio

32 Hyvän elämän edellytykset Etiikka pohtii edelleen yleisiä hyvän elämän periaatteita, vaikka nykyään eletään moniarvoista ja yksilöllistä aikakautta  länsimaissa ihmisillä vapaus elää parhaaksi katsomaansa elämää ja useita eri kulttuureja, joilla eri käsitys hyvästä elämästä On vaikea löytää yleispäteviä periaatteita hyvälle elämälle, mutta ainakin voidaan löytää asioita, joita ilman ei voi elää hyvää elämää Petri Anttila, Karhulan lukio

33 Hyvän elämän edellytykset 1. Perustarpeet hyvän elämän reunaehtoina: ruoka, asunto,..  Abraham Maslovin tarvehierarkia 2. Elämän mielekkyys: itsensä kokeminen merkitykselliseksi ja tarpeelliseksi 3. Elämästä nauttiminen: tekee asioita, joista saa mielihyvää (ei tarkoita kaikkien halujen tyydyttämistä) 4. Ulkoisiin yhteiskunnan ja talouden tarpeisiin vastaaminen Petri Anttila, Karhulan lukio

34 Kysymyksiä 1. Millainen olisi mielestäsi riittävä elintaso hyvälle elämälle? 2. Mitkä asiat voivat johtaa mielekkyyden katoamiseen elämästä? 3. Mikä harrastuksessasi aiheuttaa mielihyvää? 4. Kuinka paljon tulevan ammatin/koulutuspaikan valinnassasi vaikuttaa alan työllisyystilanne ja palkkaus? Petri Anttila, Karhulan lukio

35 Maslovin tarvehierarkia Petri Anttila, Karhulan lukio

36 Hyvän elämän edellytykset 5. Hyvä elämä on kokonaisuus: ei laiminlyö mitään elämän olennaisista ulottuvuuksista, esim. perhe, ystävät, terveys 6. Oman elämän rajoitusten ja tosiasioiden tunnustaminen: mm. synnynnäiset ominaisuudet 7. Asennoituminen elämään: monet elämänfilosofiat korostavat oikeanlaista asennoitumista elämään, jotta se voi olla onnellista (esim. Nietzsche, stoalaisuus..) Petri Anttila, Karhulan lukio

37 Elämänfilosofiaa: Friedrich Nietzsche (1842-1900) "Taistelu latteutta vastaan”, "Nerouden filosofiaa" Kaikki on suhteellista eli näkökulmariippuvaista (relativismi). - esim. kääpiö on muurahaiseen verrattuna suuri. - Mm. totuus sekä hyvä ja paha ja järki ovat vain inhimillisiä ja näkökulmariippuvaisia asioita. - tiedon taustalla saattaa vaikuttaa vallanhalu (esim. totuuden tietäjä haluaa päteä olemalla oikeassa). - ns. järkeä voimakkaampia asioita ovat  Halut, intohimot, tahtominen, päättäväisyys - esim. yhteisöissä lapsille totuuksina opetetut asiat eivät ole niin selviä totuuksia ja varmoja välttämättömyyksiä kuin usein luullaan. (esim. koulussa huonosti menestynyt voi menestyä elämässä..) - Monet arkiset ns. hyvän käytöksen säännöt voivat sisältää vallan osoittamista (esim. Lue läksyt joka päivä, odota vuoroasi..). Petri Anttila, Karhulan lukio

38

39 - ns. järki tai usko yleispäteviin totuuksiin ja vallitseviin moraalikäsityksiin latistaa ihmisen luovuutta ja mahdollisuuksia (ns. nihilisti eli vallitsevien arvojen kieltäjä) - Tärkeää on elämälle myönteisyys ---> "Sanottava kyllä elämälle!". Ihanneihminen: (+) Yli-ihminen - uskaltaa luopua valmiista totuuksista - luo itse arvonsa, ajattelee omilla aivoilla - paras tai nero on vallassa (-) Laumaihminen - Laumasielu ja joukkohysterian uhri - kristillinen moraali ja nöyryys  ”Jumala on kuollut” (Ei ole tuonpuoleista, on vain tämä elämä) - tasapäisyys - demokraattisuus (enemmistönä olevat saamattomat juntit hidastavat nerojen etenemistä). - Ei ole valmiita ja lukkoon lyötyjä totuuksia tai ihmiselämän malleja - Meidän on luotava ne, siten ihmiskunta kehittyy ja vahvistuu Petri Anttila, Karhulan lukio

40 Luonnonsuojelu ja etiikka Miksi luontoa tulisi suojella? 1. luonto on itsessään arvokas kokonaisuus 2. Luonnossa täytyy säilyä tasapaino 3. Alkuperäistä luontoa tulee säilyttää Petri Anttila, Karhulan lukio

41 Luonnonsuojelu ja etiikka Luonnonsuojelun perustavoite on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen 1. Preservationistit Elämäkeskeisen ja holistisen ajattelun kannattajat Luonto tulee säilyttää mahdollisimman alkuperäisessä muodossa Kaikki lajit, biotoopit ja maisemat arvokkaita Globaali näkökulma luonnonsuojeluun Petri Anttila, Karhulan lukio

42 Luonnonsuojelu ja etiikka 2. Konservationistit Ihmis- ja tuntoisuuskeskeisen ajattelun kannattajat Luontoa tulee hoitaa ja suojella, jotta ihmisen elämisen edellytykset säilyisivät Kaikkea ei tarvitse säilyttää kuitenkaan koskemattomana, ihmisellä oikeus hyödyntää luontoa Paikallinen näkökulma: harvinaisten lajien ja maisemien suojelu Petri Anttila, Karhulan lukio

43 Kysymyksiä 1. Tuleeko metsiä säilyttää koskemattomina aarniometsinä vai pitäisikö niitä hoitaa jotta kasvaisivat paremmin? Petri Anttila, Karhulan lukio

44 Eläinten oikeudet Peter Singer: kaikki oliot, jotka kykenevät kärsimään ja tuntemaan kipua on huomioita moraalisesti  ihminen harjoittanut pitkään spesisimiä eli lajisortoa eikä eläimistä ole välitetty Ihmisten tapa käyttää eläimiä kosmeettisissa eläinkokeissa tai mm. ylellisyystarpeisiin (esim. turkistarhaus) on moraalisesti väärin Petri Anttila, Karhulan lukio

45 Eläinten oikeudet Tom Regan: puolustaa elämäkeskeistä suhtautumista eläimiä kohtaan, kaikki lajit yhdenvertaisia Ei hyväksy edes eläinten surmaamista ravinnoksi, puolustaa kasvissyöntiä Regan ja eläinaktivistit vertaavat eläimiä pieniin lapsiin tai kehitysvammaisiin, miksi heillä on moraalisia oikeuksia vaikka eivät kyvyiltään täysin kehittyneitä mutta ei eläimillä? Petri Anttila, Karhulan lukio

46 Kysymyksiä 1. Voiko kasvissyöntiä perustella eettisesti? 2. Ovatko kaikki eläimet (myös ihminen) samanarvoisia? Petri Anttila, Karhulan lukio