OPPIMISVALMIUSKOE HARKINNANVARAISEN VALINNAN TUEKSI Mari-Pauliina Vainikainen ja Jukka Marjanen + työryhmä Mikko Asikainen, Natalija Gustavson, Jarkko Hautamäki, Risto Hotulainen, Sirkku Kupiainen ja Irene Rämä Koulutuksen arviointikeskus Helsingin yliopisto

MISTÄ ON KYSE?  Harkinnanvaraisen valinnan tueksi alettiin vuonna 2013 kehittää ja testata tietokonepohjaista adaptiivista (opiskelijan taitotasoon mukautuvaa) oppimisvalmiuskoetta.  Kehitystyö on tehty Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksessa tutkijoiden, tilastotieteilijän ja ohjelmoijan yhteistyönä Opetushallituksen tuella osana VAKUVA2- hanketta.  Koe pohjautuu oppimaan oppimisen arviointivälineeseen, jota Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus on kehittänyt vuodesta  Laajoja oppimaan oppimisen arviointitutkimuksia on tehty perus- ja toisella asteella etenkin kuntien toimeksiannosta mutta myös valtakunnallisesti. (ks. )

KENELLE KOE ON TARKOITETTU?  Kokeen tarkoituksena on tarjota hakijalle mahdollisuus näyttää oppimisvalmiutensa tilanteissa, joissa peruskoulun päättötodistus puuttuu tai se ei ole vertailukelpoinen.  Kokeen käyttöönottovaiheen aikana viime keväänä koulutuksen järjestäjät saivat päättää, osallistuvatko kokeeseen/järjestävätkö he kokeen hakijoille  Kokeeseen osallistuttiin hakijan ensimmäiseksi asettaman hakutoiveen mukaisessa oppilaitoksessa, joka edellytti kokeeseen osallistumista.  Jatkossa kokeeseen ohjautuvat kaikki harkinnanvaraisen valinnan kautta pyrkivät opiskelijat.  Hakija osallistuu kokeeseen, vaikka hänen kielikokeensa on hylätty tai vaikka hän on virheellisesti ilmoittanut hakevansa harkinnanvaraisesti.

MITÄ ARVIOIDAAN?  Koe mittaa yleisiä oppimisvalmiuksia, jotka ovat kehittyneet syntymästä asti läpi varhaislapsuuden ja joita eri oppiaineiden opiskelu on kehittänyt edelleen.  Kokeella ei mitata oppiainesisältöjen hallintaa vaan oppiainerajat ylittäviä yleisiä ajattelun taitoja eri osa-alueilla.  Koe ei siis kerro suoraan, kuinka hyvin opiskelija on saavuttanut opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet esimerkiksi matematiikassa vaan sen, millaiset perusvalmiudet hänellä on niiden oppimiseen.  Kokeen perusteella voi myös tehdä päätelmiä hakijan suhteellisista vahvuusalueista: Vaikka monet kohderyhmään kuuluvat opiskelijat suoriutuvat keskitasoa heikommin kaikilla osa-alueilla, tietyntyyppiset tehtävät saattavat silti sujua selvästi paremmin kuin jonkin toisen osa-alueen tehtävät.

MITEN OSA-ALUEET ON VALITTU?  Kokeen osa-alueet sanallinen, matemaattinen ja kuvallinen päättely on valittu kognitiivista kehitystä koskevan tutkimustiedon pohjalta.  Vaikka tietyt aivojen keskusmekanismit säätelevät kaikkea kognitiivista toimintaa, sanalliseen, kvantitatiiviseen ja visuo- spatiaaliseen ajatteluun liittyvät toiminnot ovat myös itsenäisiä ”järjestelmiä”, jotka kehittyvät osin toisistaan riippumatta.  Opinnoissa edellytettävät perusvalmiudet perustuvat pääosin näiden kolmen keskeisen osa-alueen toimintaan.  Oppimisvaikeudet kohdistuvat usein vain yhdelle osa-alueelle (esim. kielelliset ja matemaattiset erityisvaikeudet, hahmotus- häiriö).  Kokeella on mahdollista näyttää osaamisensa muillakin osa-alueilla.  Tarvittaessa erityisvaikeuksista kärsivä opiskelija voi jättää jonkin osa-alueen kokonaan tekemättä.

KOKEEN JÄRJESTÄMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ  Koe vaatii enintään noin 60 minuuttia. Tehtävien tekemiseen varattu aika on rajoitettu 15 minuuttiin per osa-alue. Tämän lisäksi tarvitaan aikaa ohjeiden lukemiseen.  Useimmat hakijat suoriutuvat yksittäisistä tehtävä- tyypeistä alle annetun 15 minuutin eli kokonaissuoritusaika vaihtelee 30 ja 60 minuutin välillä.  Kokeen voi järjestää ryhmätestinä tietokoneluokassa, sillä on hyvin epätodennäköistä, että kahdella vierekkäisellä koneella istuvilla hakijoilla näkyisi samat tehtävät ruudulla.  Koetta voi periaatteessa valvoa kuka tahansa, sillä valvojan ei useinkaan tarvitse tehdä muuta kuin jakaa käyttäjätunnukset, varmistua siitä, että kaikki saavat kokeen auki ja valvoa työrauhaa.  Käytännössä on kuitenkin varauduttava siihen, että jotkut hakijat (esimerkiksi heikosti suomea taitavat) saattavat tarvita apua ohjeiden kanssa.  Itse tehtävien tekemisessä ei saa auttaa, mutta kaikkien pitäisi kuitenkin ymmärtää, mitä heidän on tarkoitus tehdä (ohjeiden ymmärtämisessä saa auttaa).

KOKEEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT  Viime kevään koekäyttö osoitti, että koe toimi teknisesti hyvin, ja itse koetilanteen järjestelyt hoituivat sujuvasti oppilaitoksissa.  Hakijat kutsutaan kokeeseen hakurekisteristä saatujen hakijalistojen perusteella, joissa on hakijan nimen lisäksi hänen osoitetietonsa.  Koulutuksen järjestäjät eivät itse pisteytä kokeita eivätkä tallenna tietoja mihinkään.  Tulokset toimitetaan koulutuksen järjestäjille erillisinä listoina.

KEVÄÄN 2016 AIKATAULU  Opetushallitus lähetti koulutuksen järjestäjille helmikuussa tiedotteen kevään hakuprosessista.  Koulutuksen järjestäjät ovat ilmoittaneet Opetushallitukselle mennessä, jos eivät halua ottaa koetta käyttöön.  Hakijalistat käyttäjätunnuksineen toimitetaan kaikille koulutuksen järjestäjille, jotka eivät ole erikseen ilmoittaneet poisjäännistään.  Hakijan näkökulmasta kokeen järjestäjänä on se hakijan ensimmäiseksi asettama oppilaitos, joka järjestää kokeen.  Hylätty kielikoe ei ole peruste kokeeseen kutsumatta jättämiselle, koska oppimisvalmiuskokeen tuloksia voidaan hyödyntää tulevissa lisävalinnoissa.

KEVÄÄN 2016 AIKATAULU  Koe avataan käyttöön.  18.4.–9.5. Varsinainen kokeen järjestämisaika.  Koepäivän voi myös erikseen sopia myöhäisempään ajankohtaan mutta tällöin tulokset eivät valmistu samassa aikataulussa muiden kanssa.  Kokeen tulokset lähetään kokeen pitäneille koulutuksen järjestäjille.  Listassa näkyvät ylimpänä hakijat, jotka osallistuivat kokeeseen kyseisessä oppilaitoksessa.  Tämän jälkeen näkyvät muualla kokeeseen osallistuneet, joilla kyseinen koulutuksen järjestäjä on hakutoiveena sijoilla 2.–5.

KOKEEN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN  Koe on tarkoitettu koulutuksen järjestäjille harkinnanvaraisen haun apuvälineeksi, ja hakija voi sen avulla osoittaa osaamisensa tilanteessa, jossa todistus ei koko kerro totuutta osaamisesta.  Koetulos on koulutuksen järjestäjän näkökulmasta lisätieto, jota voidaan hyödyntää muun tiedon ohella.  Koetuloksesta ei automaattisesti seuraa mitään, vaan koulutuksen järjestäjä tekee harkinnan kaiken käytettävissä olevan tiedon pohjalta.  Tulokset esitetään kolmen osa-alueen osalta erikseen osa- aluekohtaisina pistemäärinä, jotka on skaalattu kouluarvosana- asteikolle 4–10.  Mahdollisesti väliin jätetyt osa-alueet eivät vaikuta muiden osa-alueiden tuloksiin.  Kokeesta ei ole mahdollista saada hylättyä tulosta.

KOKEEN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN  Osa-aluekohtaiset pistemäärät suhteuttavat hakijat toisiinsa yhtenäisen, samansisältöisen ja kaikille hakijoille samalla tavalla toimivan kokeen suhteen.  Tulosten tulkinta nojautuu vertailuaineistoon, johon sisältyy ammatillisen opiskelijan koetulokset ja lukuaineiden todistusarvosanojen keskiarvot.  Pistemäärien mukana toimitetaan tulkintaohje, joka sisältää kutakin pistemäärää vastaavan esimerkkitehtävän sekä taulukot, joissa pistemäärä suhteutetaan kouluarvosanoihin.

ESIMERKKITEHTÄVIEN TULKINTA  Pistemäärä 7 tarkoittaa, että vastaaja onnistui testissä yhtä hyvin kuin ammatillisen koulutuksen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat keskimäärin.  Alla olevassa esimerkkitehtävässä on esitetty, millaisia tehtäväosioita kuviopäättelyssä testipistemäärän 7 saavat hakijat tyypillisesti osaavat ratkaista. Koetulosten kanssa toimitettavissa tulkintaohjeissa esitetään samanlaiset esimerkit myös muilta osaamisen osa-alueilta.

KOULUARVOSANATAULUKON TULKINTA  Oletetaan, että hakija saa oppimisvalmiuskokeen kuvallisen päättelyn tehtäväosiosta osaamispistemäärän seitsemän. Tällöin hakijan kokeen perusteella arvioitu menestyminen eri oppiaineissa näkyy saman, punaisella merkityn rivin oppiainekohtaisissa sarakkeissa.

KOULUARVOSANATAULUKON TULKINTA  Edellisen sivun taulukon esimerkissä hakijan kuvallisen päättelyn osaamispistemäärä on 7. Tällöin hakijan äidinkielen osaaminen arvioidaan kouluarvosana-asteikolla tasolle 7,3, matematiikan tasolle 6,9 ja a1-kielen tasolle 7,4. Hakijan lukuaineiden keskiarvoksi arvioidaan 7,2.  Taulukkoa käytettäessä on syytä muistaa, että yksittäisten hakijoiden kohdalla sen antama ennuste voi poiketa merkittävästi heidän todellisesta osaamisestaan koulussa.