Sote-palvelurakenneuudistus tilanne Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm, sosiaali- ja terveyspalveluosasto

Uudistuksen tavoitetila ei ole muuttunut  Riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan yhdenvertaisesti koko maassa: riittämättömästi toimivien peruspalvelujen vahvistaminen.  Vahvistetaan ja monipuolistetaan lähipalveluja sekä paranne- taan asiakaskeskeisten palvelu- ja hoitopolkujen toimivuutta.  Päävastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta on perustasolla. Sitä tukee alueellinen erityisvastuutaso.  Perustason toimijat tekevät erityisvastuualueittain keskinäistä yhteistyötä ja yhteistyötä erityisvastuutason kanssa.  Uudistuksessa kaikkien kunnallisten sote-toimijoiden tehtävät ja palvelujärjestelmän ohjaus määritellään nykytilaan verrattuna uudestaan

Etunimi Sukunimi

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetyöryhmän esitys Tavoitteena kaksitasoinen integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen rakenne NYKYMALLI Huom. erva ei oikeushenkilö UUSI MALLI ERVA ESH PERUSTASO LAAJENNETTU PERUSTASO ERVA Orpon tr: ERVA on oikeushenkilö mutta sillä ei ole järjestämis- vastuuta Järjestämis- vastuu on kunnilla ja sote- alueilla.

Hallituksen sote- linjaukset kehysriihessä

Etunimi Sukunimi Sote-uudistuksen jatkovalmistelun perusteet:  Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne, jossa uuden laajan perustason tehtävien järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla. Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut.  Laajan perustason sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Vastuukuntamallin perusteista säädetään kuntalaissa. Vastuukuntina voivat toimia maakuntien keskuskaupungit ja luontaisiin työssäkäyntialueisiin perustuvat vahvat kunnat, joilla on riittävä kantokyky.

Etunimi Sukunimi Sote-uudistuksen jatkovalmistelun perusteet:  Vaativia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita varten muodostetaan viisi erityisvastuualuetta (erva).  Ervat koordinoivat koko perustason sote-palveluiden järjestämistä, eri sairaaloiden ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden keskinäistä työnjakoa ja yhteistyötä niin, että se tukee sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoituksenmukaista toimintaa ja erityisosaamista.  Ervat vastaavat vaativan keskitettävän erikoissairaanhoidon palveluiden sekä keskitettävien sosiaalihuollon palveluiden koordinoinnista ja ohjauksesta.  Ervat vastaavat myös tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen koordinoinnista.  Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisesta ohjauksesta ja koordinaatiosta. Viisi erityisvastuualuetta huolehtii vaativista sote-palveluista

Etunimi Sukunimi Sote-uudistuksen jatkovalmistelun perusteet:  Metropolialueen sote-palveluiden järjestäminen ratkaistaan erikseen. Muista alueellisista poikkeuksista päätetään osana järjestämislakia.  Sote-uudistuksen alkuvaiheessa nykyiset sairaanhoitopiirit voivat jäsenkuntien niin halutessa jatkaa nykyisen kaltaisina kuntayhtyminä, mutta vuoteen 2017 mennessä nykyiset sairaanhoitopiirit hallinnollisina organisaatioina puretaan.  Kielelliset oikeudet turvataan järjestämislain valmistelun yhteydessä.

pp.kk.vvvv Osasto Finland State special reports on municipal boundaries divisions Local Government Reform Studies on municipal structures, negotiations Imple- mentation New municipalities > Municipal Structure Act in effect, summer > New Local Government Act > New State Grant Act > Municipal announcements on merger report areas by end of November 2013 Year 2013 Year 2016 Year 2015 Year 2014 Government evaluation on the progress of the reform Municipal mergers in effect , Jan 1st 2017 at the latest Excemptions from the criteria can be applied for New Act on the Organization of Social and Health Services, > Preliminary study on the metropolitan area structures, March 2013 Municipalities’ reports and proposals of municipal mergers by July 1st 2014 State special reports on municipal boundaries divisions (exception)

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset Pekka Järvinen

Perustason alue 1/2  Kunnalla, jossa on vähintään noin asukasta on oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut  Vähintään noin asukkaan kunta voi toimia toiminnallisen kokonaisuuden vastuukuntana  Asetuksella säädetään perustason alueen muodostumisesta  Perustason sote-palveluilla tarkoitetaan lähinnä palveluja, jotka terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi järjestävät nykyisen lainsäädännön mukaan.  Perustason sote-palvelujen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää laissa säädettyjen poikkeuskriteerien perusteella kunnalle oikeuden järjestää joitakin peruserikoissairaanhoidon palveluja. Kriteerit koskevat vain uudistuksen voimaan tullessa jo olemassa olevia integraatiota tukevia palvelurakenteita. Pekka Järvinen

Perustason alue 2/2  Kunnalla ei kuitenkaan ole kuntarakennelain 4 d §:ssä tarkoitetulla yhtenäisellä yhdyskuntarakenne- ja työssäkäyntialueella oikeutta järjestää perustason palveluja. Tästä poiketen kuntarakennelain 4 d §:ssä tarkoitetulla selvitysalueella oleva, nyt yli asukkaan kunta voi saada perustason sote-palvelujen järjestämisoikeuden sillä edellytyksellä, että suoritetun valtion erityisen kuntajakoselvityksen perusteella alueelle syntyy useamman kuin yhden yli asukkaan kunnan kokonaisratkaisu. Tämä edellyttää lisäksi sopimista sote- alueen vastuukunnan kanssa integraation varmistamiseksi.  Laajan perustason palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi kunnan on kuuluttava sote-alueeseen.  Kunta osallistuu sote-alueen hallintoon. Jos kunta toimii edellä kuvattuna vastuukuntana alle asukkaan kunnalle peruspalvelujen järjestämiseksi, kunta osallistuu näiden kuntien osalta sote-alueen hallintoon. Pekka Järvinen

Laaja perus- ja erityistaso (sote-alue)  Maakunnan keskuskaupunki järjestää laajan perustason sosiaali- ja terveyspalveluja ja sen on toimittava sote-alueen vastuukuntana.  Kunta, jossa on vähintään noin asukasta, voi järjestää laajan perustason sosiaali- ja terveyspalveluja, edellyttäen että sillä on laissa määritelty riittävä kantokyky (osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset)  Muut vähintään noin asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunnat, joilla on laissa määritelty riittävä kantokyky (osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset), voivat toimia sote-alueen vastuukuntana. Näiden alueiden muodostumisesta kuullaan kuntia ja laajan perustason sote-alueista säädetään erikseen.  Jos samalla työssäkäyntialueella on useita vähintään noin asukkaan kuntia, niistä vain sote-alueen vastuukuntana toimivalla kunnalla on oikeus järjestää sote-palveluja. Muiden vähintään noin asukkaan kuntien on kuuluttava sote-alueeseen, joka järjestää niiden sote-palvelut.  Laajalla perustasolla tarkoitetaan kaikkia lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Pekka Järvinen

Esimerkki perustason alueesta ja sote-alueesta Kunta A: as. SOTE-ALUEEN VASTUUKUNTA Kunta C: as. Kunta E: 3000 as. Kunta F: 8000 as. Kunta B: as. PERUSTASON ALUEEN VASTUUKUNTA Kunta D: 6000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Sote-alueen vastuukunta A järjestää laajan perustason palvelut kunnille A-F. Perustason alueen vastuukunta B järjestää palvelut kunnille B, E, F. Kunta B myös hankki laajan perustason palvelut näille kunnille sote-vastuukunnalta A. C-F. kunnilla ei ole itsenäistä järjestämisvastuuta. Kunnilla E ja F on edustus kunnassa B yhteisessä perustason alueen toimielimessä. Kunnilla B, C ja D on edustus kunnassa A olevassa yhteisessä sote-toimielimessä.

Eritysvastuualueet  Ervan perustehtävät ovat: 1)turvata yhdenvertaisuus erityisesti sote-alueiden yhteistyötä vaativissa keskitettävissä palveluissa 2)päällekkäisyyksien ja kilpavarustelun välttäminen; voimavarojen tarkoituksenmukainen ohjaus, joka varmistaa 2013 säädettävän päivystysasetuksen mukaisen 24/7 päivystyksen koordinoinnin erva- alueella. 3)Tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen alueellinen koordinaatio (= opetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen perusinfran ja muiden edellytysten varmistaminen, tutkimusrahoituksen tarkoituksenmukainen kohdentaminen, monialaisen osaamisen varmistaminen ja koulutustarpeen ennakointi)  Erva on kuntayhtymä. Kuntayhtymän jäseninä ovat sote-alueet (vastuukunta tai kuntayhtymä). Malli edellyttää kuntalain muutosta, koska voimassa olevan lain mukaan vain kunnat voivat olla kuntayhtymän jäseninä (poikkeuksena liikelaitoskuntayhtymä, joka voi olla myös kuntayhtymien perustama). Pekka Järvinen

Alueiden muodostamisen aikataulu  Perustason ja sote-alueiden muodostamisen kriteereistä kuullaan kuntia kuntarakennelaissa tarkoitetun ilmoituksen yhteydessä, joka on jätettävä marraskuussa Kunnilla on tällöin mahdollisuus esittää näkemyksensä kriteerien perusteella mahdollisesti muodostuvista perustason alueista ja sote-alueista.  Sote-alueet tulee muodostaa siten, että ne aloittavat toimintansa viimeistään  Kuntien kuuleminen lain vahvistamisen jälkeen vuonna 2014  VnA alueista 2015  HE 31/2013 (kuntarakennelaki) täydennys : perusteluja täydennetty sote-osuuden linjauksilla ja perustuslakiarviointia on täydennetty Pekka Järvinen

Sairaanhoitopiirit  Sairaanhoitopiireillä nyt oleva järjestämisvastuu lakkaa 2016 lopussa ja se siirtyy perustettaville sote-alueille, joilla on järjestämisvastuu laajan perustason palveluista.  Sairaanhoitopiirien nykyiset jäsenkunnat ja sote-alueen kunnat voivat sopia siitä, miten sairaanhoitopiirien omaisuus ja vastuut jaetaan uudistuksessa.  Sote-alueen tehtävien hoitamiseksi sairaanhoitopiirien henkilöstö, omaisuus ja vastuut siirtyvät pääsääntöisesti sote-alueen vastuukunnan omistukseen ja hallintaan.  Jos sote-alue on pääsäännöstä poiketen kuntayhtymä, sairaanhoitopiirien tehtävät, henkilöstä, omaisuus ja vastuut siirtyvät sote-kuntayhtymälle.  Sairaanhoitopiirien aseman muutoksiin ja purkuihin liittyvät oikeudelliset kysymykset selvitetään uudistuksen jatkovalmistelussa. Pekka Järvinen

Yliopistolliset sairaalat  Yliopistolliset sairaalat toimivat myös jatkossa alueillaan erikoissairaanhoidon palveluja väestölle antavina sairaaloina.  Yliopistollisten sairaaloiden omistus ja hallinta voidaan uudistuksessa toteuttaa samalla tavalla kuin muidenkin sairaanhoitopiirien sairaaloiden omistus. Kunnat sopivat yliopistollisen sairaalan omistuksen ja hallinnon järjestämisestä. Peruslähtökohtana on sairaalan siirtyminen sote-alueen omistukseen.  Yliopistollinen sairaala on osa sote-alueen palveluista ja toiminnoista vastaavaa infrastruktuuria, jonka operatiivisen ohjauksen toteuttamisesta päättää sote-alue.  Lisäksi yliopistollisella sairaalalla on kytkentä yliopiston toimintaan. Yliopisto osallistuu edelleen yliopistollisen sairaalan hallintoon ja toimintaan. Pekka Järvinen

Aki Lindén Suomen sairaalarakenne Viisi yliopistosairaalaa ovat 50 % kaikesta erikoissairaanhoidosta, 15 keskussairaalaa ovat 38 % ja muut sairaalat yhteensä 12 %. ”Muut”: 11 sairaanhoitopiirien alue- sairaalaa (8 %), 12 kunnille siirtynyttä aluesairaalaa (4 %), joillakin kaupungeilla eri asteisia kaupunginsairaaloita (n. 10 kpl) kuusi aikaisempaa aluesairaalaa ja joitain kaupunginsairaaloita tai niiden osia on liitetty keskussairaaloihin kunnilla myös omaa tai ostettua pienimuotoista erikoissairaanhoitoa

Rahoitus  Koordinaatioryhmä ei juurikaan käsitellyt rahoitusta  Perustasoon ja sote-alueeseen kuuluvat kunnat rahoittavat palvelujen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset.  Rahoituksessa otetaan huomioon palvelujen toteuttamiseksi tarvittavan infrastruktuurin aiheuttamat kustannukset, varalla olo (johon sisältyy mm. päivystyksen, ensihoidon ja poikkeustilannevalmiuden ylläpito) sekä palvelujen käyttö.  Rahoitusratkaisulla pyritään välttämään osaoptimointia sekä tukemaan toimivien palveluketjujen toteuttamista ja vastuun selkeyttä.  Rahoitusmallin yksityiskohdat määritellään jatkovalmistelussa.  Rahoitusmallissa otetaan huomioon asukasluvun lisäksi ikärakenne ja palvelujen käyttö. Pekka Järvinen

Vastuukuntamalli  Perustason alueen ja sote-alueen hallinto edellytetään laissa järjestettäväksi vastuukuntamallilla.  Vastuukuntamallin käyttämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnossa säädetään sote-järjestämislaissa.  Lainsäädännössä otetaan huomioon perustuslain asettamat reunaehdot siten, että 1) jokaisella jäsenkunnalla, pois lukien osajäsenenä mukana olevat, on oltava edustus yhteisessä toimielimessä; 2)äänivalta määräytyy kunnan asukasluvun perusteella; 3)yhteisen toimielimen edustuksessa otetaan huomioon jäsenkuntien poliittinen suhteellisuus, 4)yhteisellä toimielimellä on laaja itsenäinen vastuu päätöksenteosta sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta 5)yhteisellä toimielimellä on rajattu oikeus päättää omasta talousarviostaan. Taloudenhoitoa koskevissa säännöksissä otetaan huomioon taloudenhoidon läpinäkyvyys. 6)kunnilla on mahdollisuus sopia edellä mainituista toisinkin. Pekka Järvinen

Kuntayhtymämalli  Kunnat voivat sopia kuntayhtymämallin käyttöönotosta vastuukuntamallin sijasta, jos maakunnan tai laajan tason vastuukunnan väestö on alle puolet soten laajan perustason väestöpohjasta ja vastuukunnalla ei ole riittävää kantokykyä vastata laajasta perustasosta.  Kuntayhtymässä äänivalta määräytyy kunnan asukasluvun perusteella. Pekka Järvinen

Valmisteluryhmän toimeksianto  Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä tehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta  Erva-alueiden tehtäviin kuuluvat muun muassa vaativat keskitettävät terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut sekä alueellaan tutkimukseen, koulutukseen ja kehittämiseen liittyviä tehtäviä  Kehysriihen erva-tehtäväkuvaus toistetaan  Tavoitteena on yhdenvertaisuus ja väestöpohjan laajentaminen palveluiden järjestämisessä  Valmisteluryhmän ja erikseen sen jaoston tulee laatia ehdotus ervojen tehtävistä ja yo-sairaaloiden omistuksen ja hallinnoinnin järjestämisestä  Kuultava mm. yliopistojen, amk:n, okm:n, tem:n asiantuntijoita  Väliraportti

Palvelurakenteeseen vaikuttavia muutosajureita riittää…erityisesti  Potilasdirektiivin kansallinen toimeenpano  Terveydenhuollon valinnanvapauden laajeneminen  Päivystysasetus  Valtiontuki- ja kilpailulainsäädäntö  Työterveyshuollon kehittäminen  Opiskeluterveydenhuolto

Kasvukeskukset vuonna 2030 Kartalle merkitty kunnat, joissa väkimäärä lisääntyy aikavälillä 2010–2030. Symbolin koko kuvaa väestönkasvun voimakkuutta.

Kiitos ajastanne! Keskustelua…