Mitä matkailu oli 40 vuotta sitten Timo Toivonen Taloussosiologia Turun kauppakorkeakoulu Turun yliopisto

Matkailun kehityksestä numeroiden valossa Ainoa yhtenäinen aikasarja saatavissa hotelliyöpymisistä. Vuonna 1989 pitkillä (väh. neljä yöpymistä) kotimaanmatkoilla 13 % yöpymisistä hotelleissa (pl. yöpymiset omassa kodissa, omassa mökissä ja sukulaisten ja tuttavien luona), lyhyissä puolet (Suomalaisten lomat ja vapaa-ajan matkat 1989 MEK)

Yöpymiset hotelleissa

Yöpymiset hotelleissa (log. asteikko)

Pohjoismaiden ulkopuolelle Suomesta lähteneet 1965, 1970, 1975 (1000n) Suomessa asuvat ulkomailla asuvat kaikki Tilastojulkaisu Suomalaisten matkailu on ilmestynyt vuodesta Sen mukaan 20 vuodessa vuoteen 2010 suomalaisten kotimaan matkat maksullisessa majoituksessa lisääntyivät 120 % ja ulkomaan matkat 102 %.

Valmismatkat lentäen Lähde: Hämäläinen 2010

Intouristin valmismatkamainos vuodelta 1939 Lähde: Hämäläinen 2010

Maatilamatkailun taustaa  60-luvun lopulla rakennemuutos oli voimakas, ja monet maatilat lopettivat toimintansa. Kymmenet tuhannet (esim. vuonna ) muuttivat Ruotsiin.  Maatilamatkailu nähtiin maaseudun pelastajana.  Maaseutumatkailuyrityksiä perustettiin paljon Itä- ja Keski-Suomeen, mutta myös Varsinais- Suomeen melkoisesti.

Näkemys maatilamatkailusta luvuilla Lähde: Maaseutumatkailun puoli vuosisataa – artikkeleita eri näkökulmista

Maatilamatkailusta maaseutumatkailuun Maatilamatkailu otettiin Palminkosken mukaan systemaattisen kehittelyn kohteeksi 50-luvun lopulla Tanskan ja Ruotsin mallin mukaan. Tarjontaa: Maatiloilla matkailijoille huoneita ja rakennuksiakin. Kysyntää: Kaipuu luontoon ja yksinkertaisiin oloihin. Sittemmin on ruvettu puhumaan maaseutumatkailusta, jolla ei ole enää välttämättä kytköksiä maatiloihin.  Vuokramökit lienee nykyisin keskeisin elementti.

Maaseutumatkailun merkitys matkailun kentässä Maaseutumatkailun kehityksestä ei ole aikasarjoja, ainoastaan sirpaletietoa. Vuosituhannen vaihteessa alettiin koota tietoa yöpymisistä, mutta siitä luovuttiin, koska kyselyiden vastausprosentti jäi alle 20 prosentin. Jos näistä kyselyistä jotain voi päätellä, niin käyttöaste näyttää olleen hyvin alhainen. Vuonna % niistä, jotka eivät viettäneet lomaansa kotona, omalla tai maksuttomalla mökillä tai sukulaisten ja tuttavien luona vietti lomansa vuokramökillä 24 %, täysihoidossa tai maksullisesti maatilalla 6 %. Vuonna 1989 vastaavat luvut olivat 21 ja 4.

Luokitetut maaseutumatkailun tilat Lähde: Vesterinen 2007

Maaseutumatkailijat Lähde: Juho Pesonen (2013) Developing Market Segmentation in Tourism: Insigths from a Finnish Rural Tourism Study Voitiin erottaa neljä eri matkailijaryhmää suuruusjärjestyksessä: sosiaaliset matkailijat, perhematkailijat, hyvinvointimatkailijat ja kotialuematkailijat Hyvinvointimatkailijoita – Hyvinvointimatkailijat matkailevat yleensä paljon – Usein korkea koulutusaste, korkea tulotaso Kotialuematkailijoita – Näillä tavallista useammin keskiasteen koulutus, keskimääräinen tulotaso

Onko maaseutumatkailulla tulevaisuutta Teesi: Ihmiset kaipaavat luontoa yhä enemmän urbanisoituvassa maailmassa. ”Aamu linnunlauluineen ja pihan äänineen herättää miellyttävästi nukkujan” (Lomaliitto 1963) Antiteesi: On yhä enemmän ihmisiä, joilla ei ole mitään juuria maalle. Perinteiset kesämökit eivät käy enää kaupaksi. Kaupaksi käyvät vain varustelutasoltaan kaupunkiasuntoihin verrattavat huvilat. Synteesi: Ihmiset kaipaavat yhä useampia kokemuksia, on yhä useampia matkustusmotivaatioita, on yhä useampia matkustuskohteita, yövytään yhä useammalla tavalla jne. Kaikkiruokaisuus (omnivorousness) on myös lomailussa ja matkustamisessa päivän sana!