MAANKOHOAMINEN JÄÄKAUDEN JÄLKEEN VASTAA KYSYMYKSIIN SEURAAVIEN KUVIEN JA TEKSTIEN AVULLA
Tehtävä 1. maankohoaminen Mannerjää painoi maanpinnan lommolle. Lommo suoristuu vähitellen ja tästä syystä maa kohoaa. Maa kohoaa nopeimmin Pohjanmaan rannikolla. Maankohoamisen merkkejä ovat: Muinaisrannat eli pirunpellot Laaksosavikot Jäänne-eläimet (esim. saimaannorppa) Uusien saarien kohoaminen ja vanhojen liittyminen mantereeseen. Rannikon satamien ja väylien mataloituminen. Jokien virtaussuunnan muuttuminen.
Tehtävä 2. maankohoaminen (kartan luvut ovat senttejä) Missä maa Suomen rannikolla kohoaa eniten? Missä vähiten?
Tehtävä 3: maaperä ja kallioperä Eloperäiset maalajit esim. MAAPERÄ Koostuu maalajeista Kivennäis- maalajit esim. sora, hiekka, savi
Lisäkuva tehtävä 3: Kallioperää peittää maaperä kangasturve multaa harjusoraa perus-kallio hiekkaa, hietaa ja hiesua turvetta moreenia liejua ja mutaa Kivennäismaalajeja ja eloperäisiä maalajeja savea
Tehtävä 4: maalajit Kivennäismaalajit raekoko (läpimitta) – sora 2–20 mm – hiekka 0,2–2 mm – hieta 0,02–0,2 mm – hiesu 0,002–0,02 mm – savi alle 0,002 mm Sekoituksia harjusora ja moreeni. Eloperäiset maalajit – kangasturve – suoturve – multa (mukana myös savea) – lieju (vesistön pohjan ruskea hieno aines) – muta (vesistön pohjan musta hieno aines, pääosin savea)
Tehtävä 5: Itämeren järvi- ja merivaiheet
LISÄKUVIA: KATSO MYÖS NÄMÄ LÄPI
Vedenkoskemattomat alueet Sulamisvedet eivät ulottuneet vaaralle. Siksi sen maaperän ravinteet eivät ole huuhtoutuneet ja viljely on mahdollista vaaran päällä. Lapinlahti, Pitkämäki
Ancylusjärven ja Litorinameren rantaviivat
Litorinameren ranta Pohjanmaalla n. 7000 vuotta sitten
Maankohoaminen Porin edustalla Mitä seurauksia maankohoamisesta on ollut Porin seudulla?
Maiseman muodostuminen 1 Selvitä maiseman muodostumisen vaiheet 1-3.
Maiseman muodostuminen 2
Maiseman muodostuminen 3
Maankohoamisranta
Muinaisranta Petkeljärven kansallispuisto
Rantavalleja Kustavi, Isokari
Maankohoamisen seurauksena merenlahdet saattavat kuroutua järviksi, saimaannorppa on jäänyt Saimaalle eritykseen ja muuttunut omaksi lajiksi Kustavi, Isokari
Moreeni: yleisin kivennäismaalaji Lempäälä, Sääksjärvi
Reunamuodostuman aineksia Karjalohja, Lönnhammar
Sorakuoppa Karjalohja, Lönnhammar
Savitasanko Salo, Muurla
Suoturpeen synty Sammalet ja sarat lahoavat ja niistä syntyy turvetta.
Kangasturve Ohuen kangasturpeen alta on paljastunut kivennäismaa, kun maan pintaa on hakkuun jälkeen rikottu taimien istutusta varten.
Liejua ja mutaa: kuolleiden kasvien ja eläinten jäännöksiä
Keskeisiä käsitteitä Maankohoaminen Maan yhä jatkuva nouseminen merestä jääkauden jälkeen. Nopeinta Perämeren rannikolla. Muinaisranta, pirunpelto Mäkien ja harjujen rinteillä olevia kivivalleja, jotka kertovat merenpinnan muinaisesta tasosta. Laaksosavikko, savitasanko Jääkauden sulamisvaiheessa alaviin paikkoihin usein harjujen väliin kulkeutunutta savea Maaperä Irtaimista aineksista, kuten hiekasta, savesta tai turpeesta, muodostunut maankamaran ylin osa kallioperän päällä. Kivennäismaalaji Kallioperästä rapautumisen seurauksena syntynyt maalaji. Esim. savi ja sora. Eloperäinen maalaji Kasvien ja eläinten jäänteistä syntynyt maalaji, kuten multa ja suoturve.