Strategian toimeenpano osana alueellista sote-rakenteiden ja toimintamallien uudistamista Minna Saario projektipäällikkö Kuntaliitto (AKUSTI-foorumi: )

||| Mihin pitäisi vastata? Asiakkaiden tyytymättömyys saatavuus laatu ja vaikuttavuus palvelukanavat Kustannus- vaikuttavuus tehottomuus kustannusten kasvu vinoutunut kohdentuminen kysyntää vastaamattomuus Sosiaali ja terveys

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin indeksoituina, 1997=100 2) Lasten päivähoito (pl. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla. 1) Käyttökustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyörytyserät Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto

Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset v Kunnat ja kuntayhtymät Kotipalvelu 4,0 %, 0,86 mrd. € Perusterveydenhuolto 19,6 %, 4,23 mrd. € Hallinto 3,1 %, 0,67 mrd. € - Muu sosiaali- ja terveys- toimi 1,47 mrd. € Muu sosiaali- ja terveystoimi 14,0 %, 3,01 mrd. €: Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset 21,55 mrd. € Ilman lasten päivähoitoa, mutta sisältää kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet (=toimintamenot + käyttöomaisuuden poistot + vyörytyserät) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 5,4 %, 1,17 mrd. € Vanhusten laitospalvelut 4,1 %, 0,88 mrd. € Vammaisten laitospalvelut + vammaisten työllistämistoiminta 1,8 %, 0,38 mrd. € Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 14,9 %, 3,21 mrd. € Erikoissairaanhoito 33,1 %, 7,13 mrd. € - Päihdehuolto 0,20 mrd. € - Ympäristöterveydenhuolto 0,10 mrd. € - Toimeentulotuki 0,74 mrd. € - Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki 0,50 mrd. € Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto

||| Tavoitteet eivät ole tekniikkaa eivätkä rakenteita Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategian Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 tavoitteet, joissa IT:n hyödyntämisellä kuitenkin avainrooli  Hyvinvoinnille vahva perusta  terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa  päätökset tietoon pohjautuen  elämän eri osa-alueet tasapainoon  palvelujen joustavuus elämäntilanteen mukaan  Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin  vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja  palveluja kohdennetaan niitä eniten tarvitseville  asiakaskeskeisyys palvelujen lähtökohdaksi  sairauden hoidosta hyvinvoinnin edistämiseen ja toimintakyvyn vahvistamiseen  Käyttäjät mukaan palvelujen kehittämiseen  uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat  pois järjestelmäkeskeisyydestä  yhdenvertaiset palvelut kaikille asuinpaikasta riippumatta  parempi kustannusvaikuttavuus  sähköisen tiedonhallinnan ohjausjärjestelmän vahvistaminen  vahva sosiaalinen yhteenkuuluvuus  hyvinvoinnin edistämisessä tarvitaan lakisääteisten palvelujen lisäksi muiden toimijoiden panosta ja vapaaehtoisen kansalaistoiminnan osuus on merkittävä Sosiaali ja terveys

Perusterveyden- huolto Erikoissairaan- hoito Apteekit Moniammatillinen ja saumaton yhteistyö Sosiaalitoimi Yksityinen sektori Kolmas sektori Asiakasta ja palveluita koskevien tietojen saatavuus ja niiden hyödyntämisen välineet Ammattilaisen toteuttama palvelu Itsehoito, ennaltaehkäisy, Ohjattu itsepalvelu, omahoito Kansalaisia tuetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, terveysongelmien omahoidossa ja kotona pärjäämisessä oikea palvelu oikea-aikaisesti Uudistetaan palveluiden tuottamisen tapoja ja toimintamalleja Tehokkaat ja vaikuttavat sosiaali- Ja terveyspalvelut (käytettävissä olevat voimavarat huomioiden) Kansalainen pystyn itse Ammattilainen kyvykkäille käyttäjille fiksut järjestelmät Palvelujärjestelmä rajalliset resurssit oikeaan käyttöön Infostruktuuri pohja kuntoon Sosiaali ja terveys

Palvelujärjestelmä, tavoitteet Asiakas- ja potilastiedot ovat ammattilaisten ja asiakkaiden käytössä riippumatta organisaatiorakenteiden, palveluiden ja tietojärjestelmien muutoksista. Sähköisen tiedonhallinnan ratkaisut lisäävät palvelujärjestelmän vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Palvelujen saatavuus ja esteettömyys paranevat sähköisten ratkaisujen avulla Sosiaali ja terveys

Palvelujärjestelmä, toimenpiteet Lainsäädäntö sote-tietojen käytöstä Sosiaalihuollon tietovarantoratkaisu osaksi Kanta-palveluita Kanta-palvelut terveydenhuollossa Sähköisten palveluiden kehittäminen ja käyttö Prosessituki ja toiminnanohjaus Sosiaali ja terveys

Mitä strategian toimeenpanossa tarvitaan? KANSALLINEN KEHITTÄMISSTRATEGIA - yhteinen visio ja pitkän aikavälin toimenpiteet - kansalainen keskiössä YHTEINEN KOKONAISARKKITEHTUURI - Kehittämistä ohjaavat tavoitetilan kuvaukset TOIMEENPANOA TUKEVAT RAKENTEET - yhteistyöhön perustuva ohjausmalli - siiloutumisen sijaan hallinnollistenrajojen ylittäminen Sosiaali ja terveys Valtio (STM) alueet ja kunnat Yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat Yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat Ohjaus ja yhteistyö siiloista samaan säveleen

Ohjaus ja yhteistyö - tavoitteena nousta siiloista soittamaan samaa säveltä Tiedonhallinnan yhteistyö- ja ohjausrakenteet ovat selkeät ja tukevat sote-uudistusta Ohjauksella ja yhteistyöllä varmistetaan vaikuttavien toimintamallien ja niitä tukevien ratkaisujen laaja levittäminen ja hyödyntäminen Sosiaali ja terveys

Toimenpiteet Sote-tiedonhallinnan ohjaus ja johtaminen Tiedonhallinnan ohjaus, organisointi ja yhteisten ratkaisujen tuottaminen selkeytetään osana sote-uudistusta. Alueiden välisen yhteistyön toimintatavat ja rahoitus vakinaistetaan. Alueiden sisäistä yhteistyötä ohjataan STM:n toimialan kokonaisarkkitehtuuriin kuuluvalla alueellisella arkkitehtuurilla, jonka sote-organisaatiot määrittävät yhteistyössä. Toimenpidevastuu: kansallinen Sote-alueiden ja valtakunnallisten toimijoiden yhteistyömalli Vakiinnutetaan sote-alueiden ja kuntien valtakunnallista tietohallintoyhteistyötä ja strategista yhteistyötä STM:n kanssa koordinoiva yhteistyömalli. Osana yhteistyömallia määritellään ja otetaan käyttöön valtion ja sote-palvelujen järjestäjien yhteiset menettelyt valmistella ja päättää kansallisista tiedonhallinnan ratkaisuista, niiden rahoituksesta ja käyttöönottotavoista. Toimenpidevastuu: kansallinen Sosiaali ja terveys

AKUSTI-foorumi ja alueelliset yhteistyörakenteet (tavoite ) Yhteistyön ohjaus ja koordinointi Alueellinen tietohallinnon yhteistyöryhmä sen verkosto kunta muu ky shp kunta muu ky shp kunta muu ky shp kunta muu ky shp Pohjois- Suomi Väli- Suomi Länsi- Suomi Itä- ja Keski- Suomi Ohjausryhmä Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa EKSOTE, HUS, PPSHP, PSHP, PSSHP, VSSHP Kuntaliitto STM Kuntaliitto KL:n yhteistyö- verkoston ryhmät -sote-substanssi -tietohallinto Valmisteleva työryhmä, KA-asiantuntijaryhmä Kuntaliiton sihteeristö kunta muu ky shp Etelä- Suomi Sosiaali ja terveys

Alueelliset yhteistyömallit ja - rakenteet AKUSTI-foorumin toiminnan osana »luodaan alueelliset sote-tietohallinnon verkostot, rakenteet ja toimintamallit viidelle alueelle pohjautuen nykyisiin erva-alueiden maantieteellisiin rajoihin tavoite ottaa alueelliset yhteistyömallit käyttöön kevään 2015 aikana malleja muutetaan sote-järjestämislain toimeenpanon aikataulujen ja muiden vaatimusten mukaisesti »alueellisten rakenteiden ja toimintamallien luominen on yksi AKUSTIn tulostavoite STM:lle »AKUSTI-foorumia ja sen osana olevia alueellisia verkostoja käytetään sote-järjestämislain sekä Sote- tieto hyötykäyttöön strategian toimeenpanossa Sosiaali ja terveys

Sote-uudistus osana strategian toimeenpanoa - teknologiaratkaisujen uudistaminen ’käsi kädessä’ Uudistus ohjaa laajempiin ICT-ratkaisuihin, joka edellyttää laajapohjaista ICT-yhteistyötä ja yhteisiä ICT-ratkaisuja Kansallisen tason ICT-ratkaisut Kaikille sote-alueille yhteiset kansalliset ratkaisut kuten Kanta, VRK, Kela, Palveluväylä, jne. osa sähköisistä kansalaispalveluista Sote-alueen ICT-ratkaisut Sote-alueen ICT-kehittämisen johtaminen Yhteiset rekisterit, järjestelmät ja ICT-palvelut Palvelutuotantoalueiden ICT-ratkaisut Palvelualueelle yhteiset järjestelmät ja ICT-palvelut (osa sote-alueella yhteisiä) Sote-palvelutuottajat Julkiset palvelutuottajat hyödyntävät tavoitetilassa sote-alue tai palvelualueyhteisiä ICT- ratkaisuja Myös yksityisten kytkeydyttävä sote-alueen rekistereihin

Tavoitteiden saavuttamistakaan ei mitata sillä, saadaanko teknologia- ja rakenneratkaisuja syntymään vaan sillä että kansalaiset, asiakkaat, ammattilaiset ja organisaatiot toimivat uudella, aiempaa fiksummalla tavalla, ratkaisut ovat aiempaa parempia ja kustannus- tehokkaampia, ratkaisujen vangeiksi ei jäädä, vaan niitä voidaan kehittää joustavasti tai niistä päästään haluttaessa eroon, ensisijaisesti kuitenkin sillä, että ratkaisut ovat tukeneet ja mahdollistaneet toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen Sosiaali ja terveys

Kiitos (AKUSTI-foorumi: