KASVIEN VESITALOUS ELÄVÄ KASVI HYVIN VESIPITOINEN: KESKIMÄÄRIN % MEHEVÄT LEHDET, HEDELMÄT YLI 90 % TUORE PUU 50 % SIEMENET %
MIKSI H 2 O TARPEEN KEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TAPAHTUMAPAIKKANA KIINTEIDEN AINEIDEN KULJETUS VETEEN LIUENNEENA NESTEJÄNNITYS -> NUORTEN SOLUJEN LAAJUUSKASVU RAAKA-AINEENA (VAIN 1 %)
Kasvit hukkaavat suuria määriä vettä ilmarakojen ollessa auki. Niiden aukiolo kuitenkin elintärkeää hiilidioksidin saannin takia. Yhteyttäminen lakkaa jo lievässäkin vedenpuutteessa.
Kasvin vedenotto Juurten nuoret osat ja erityisesti niiden juurikarvat ottavat veden Monilla pohjoisen kasveilla mykorritsa eli sienijuuri auttaa veden ja ravinteidenotossa. Kasveista lähinnä sammalet voivat ottaa vettä suoraan ulkopintansa läpi (ei juuria!) Vedenotto osmoottista, passiivista, eikä näin kuluta kasvin energiavaroja
Veden kulkutiet kasvissa pääreitti: juurikarvat – juuren kuorikerros – juuren johtosolukot – varren johtosolukot – lehtien johtosolukot – lehtien perussolukot – ilmaraot – ulkoilma Kulku pääosin ontoissa, elottomissa putkiloissa ja putkisoluissa -> kulku helppoa ja suhteellisen nopeaa
Miksi vesi kulkee? haihtumisimu (= alipaine) mitä kuivempaa ilma on kasvin ulkopuolella, sitä suurempi on haihtumisimu juuripaine esim. puun kantojen mahlavuoto keväällä kapillaari-ilmiö veden koheesio
Haihdunta Kasvista haihtuu vettä * suoraan pintasolukon läpi: vahapeite ja solukon paksuus hidastavat * korkkihuokosten kautta * ilmarakojen kautta (80-90%)
Ilmarakojen huulisoluissa viherhiukkasia Huulisolujen nestejännitys avaa ja sulkee ilmaraon Valoisassa auki, pimeässä kiinni Yleensä lehtien alapinnoilla (vesikasveilla yläpinnoilla) Muutamia kymmeniä -> satoja /cm 2
Haihduntamääriä/vrk heinät 0,004 – 0,1 l auringonkukka 1 l kaali 2-3 l humala 20 l koivu 70 l lämpötila ja tuulisuus lisää haihtumista moninkertaiseksi