Kun ei toimii – När det fungerar inte Negaation hallintan taitotason osoittimena oppijansuomessa ja -ruotsissa Åsa N. Palviainen & Maisa Martin Jyväskylän yliopisto AFinLa:n syyssymposium 14.–

Taustaa Kielten oppimisen, opetuksen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys vaikutusvaltainen Suomessa: Kaikkien kouluasteiden opetussuunnitelmien perusteet Yleiset kielitutkinnot Valtionhallinnon kielitutkinnot Kansalaisuuteen vaadittava kielitaito

CEFLING ja SLATE Yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitotasojen lingvistinen perusta: toisen kielen oppimisen ja kielitaidon arvioinnin yhdistäminen (Suomen akatemia 2007 – 2009). Mukana englanti ja suomi toisena kielenä, mutta muutkin mahdollisia. SLATE: Eurooppalainen verkosto, jossa yhdistetään kielitaidon arvioinnin ja toisen kielen oppimisen tutkimusta.

SVE2JU svenska som andraspråk vid Jyväskylä universitet Tutkimuksen tarkoitus: tutkia suomenkielisten yliopisto-opiskelijoiden asenteita ja motivaatiota ruotsin kieltä kohtaan sekä ruotsin kielen taitoa, kun he aloittavat tutkintoon kuuluvan ruotsin kielen kurssin yliopistossa ( ) Lomakkeita, n=776 Aineita, n=666 (joista 490 arvioitu eurooppalaisen viitekehyksen arviointiasteikolla)

Aineisto Suomi2 (L1 vaihtelee)Ruotsi2 (L1 suomi) Epämuodoll. ja muodoll. viesti, Mielipidekirjoitus N teks- tejä N sanoja Mielipide- kirjoitus N teks- tejä N sanoja Taso A A Taso A A Taso B B Taso B B Taso C C1-- Taso C C2-- YHTEENSÄ

DEMfad Model (Franceschina et al. 2006) D EM f a d D = Domain (tässä negaatio) E = Emergence, ilmaantuminen M = Mastery hallinta f = frekvenssi a = tarkkuus (accuracy) d = distribuutio

DEMfadin sovellus negaatioon Suomi2Ruotsi2 DomainNegaatio EmergenceA1 MasteryC2>B2 frequencyper 1000 sanaa accuracykohdekielen mukaisuus distributionVirhetyyppi Aikamuoto ja modus Pää/sivulause Verbien määrä Konjunktio Virhetyypi

Kielto suomessa (1) Kieltoverbi on persoonataivutuksellinen apuverbi, jota seuraa pääverbin vartalo minä puhu/nminä e/n puhu sinä puhu/tsinä e/t puhu hän puhu/uhän ei puhu me puhu/mmeme e/mme puhu te puhu/ttete e/tte puhu he puhu/vathe ei/vät puhu

Kielto suomessa (2) Imperfekti: minä puhui/n minä e/n puhunut Perfekti: minä ole/n puhunut minä e/n ole puhunut Pluskvamp. minä oli/n puhunut minä e/n ollut puhunut Konditionaali: minä puhuisi/n minä e/n puhuisi Imperatiivi:puhu (sg.) älä puhu puhu/kaa (pl.) äl/kää puhu/ko Verbivartaloiden vaihtelu lisää kompleksisuutta: minä syö/n – e/n syö ’I eat – do not eat’ minä söi/n – en syö/nyt ’I ate – did not eat’ minä lennä/n – en lennä ’I fly – do not fly’ minä lensin – en lentänyt ’I flew – did not l fly’

Kielto ruotsissa Kieltosana inte päälauseessa finiittiverbin jäljessä: Jag cyklar inte idag (yksi verbi) Jag kan inte cykla idag (verbiketju) Kieltosana inte sivulauseessa finiittiverbin edellä: Jag tror, att jag inte cyklar idag (yksi verbi) Jag tror, att jag inte kan cykla idag (verbiketju)

Mahdollisia ongelmia ruotsissa Päälause helpompi kuin sivulause, verbiketju helpompi päälauseessa, yksinkertainen verbi helpompi sivulauseessa. Kehittymisjärjestys (Hyltenstam 1977, Bolander 1987, Håkansson 1998, Paavilainen 2008) : PL 2 verbiä > PL 1 verbiä > SL 1 verbiä > SL 2 verbiä Mikä konjunktio aloittaa pää/sivulauseen? Päälause: men, och, så, eller… Sivulause: att, om, som, eftersom…

Frekvenssi & tarkkuus suomi vs. ruotsi

Tuloksia - suomi

Aikamuotojen ja tempusten jakauma kieltolauseissa

Imperfektivirheiden jakauma tasoittain

Virheiden jakautuminen Kieltoverbin taivutusvirheet tai taivuttamattomuus: 25 kpl, liki kaikki tasoilla A1 – B1,esim. - *olen en (pro en ole) kirjoittanut pitkään (A2) Pääverbin taivutusvirheet: 106 kpl, tasoilla A1 – C1, pääosin tasoilla A2 ja B1, esim. - *en pääsen (pro pääse) saunaan (A1) - *minä en tulen (pro tule) (A2) - *miksi te ette etsiä (pro etsi) matkaopas (A2) - *ei toimii (pro toimi) kunnolla (B2) - *he eivät teke (pro tee) (B2) - *etteivät sädevesikaivon piirustukset hyväksytty (pro ettei – hyväksytty) (C1) - *työn määrä ei vain vähäntynyt (pro vähentynyt) (C1)

Päätelmiä (suomi) Tulokset tukevat aiempia kokeellisen tutkimuksen (Honkimäki & Kulta 2006): Virheiden määrä laskee, kun kielitaidon toiminnallinen taso nousee. Tavallisin virhetyyppi on persoonamuodon käyttö pääverbin vartalon sijasta Rakenteen ja verbivartalon muutosten kompleksisuus vähentävät tarkkuutta

Tuloksia - ruotsi

Accuracy: yhteensä

Accuracy: pää/sivulause

Accuracy: pää/sivulause vs. verbien osuus (kohdekielen mukaiset)

Accuracy: sivulauseen konjunktio (kohdekielen mukaiset) att tavallisin alistuskonjunktio (n. 50%) Ei eroa A2- ja B1-tason välillä, mutta on B1- ja B2- tason välillä (p<0.05)

Accuracy: sivulauseen konjunktio (kohdekielen mukaiset) om ja som seuraavaksi tavallisimmat sivulauseen aloittimet Oikeiden kieltorakenteiden määrä kasvaa taso tasolta (ei riittävää määrää tapauksia tilastolliseen analyysiin)

Virhetyypit – A1 & A2 (1) Konjunktiovirheitä: *…an man vem är inte magister (A1) *…vad jag vill inte (A2) vem/vad => som *…det ( ) du kan inte ha mycket pengar (A2) ( ) => att

Virhetyypit – A1 & A2 (2) Kieltoon liittyviä ilmauksia: *…och åckså det ordorna jag vet inte (A1) också-inte => inte-heller *Jag gjorde inte mera examen (A1) inte-mera => inte-längre *Utan universitetslivet skulle jag inte dem aldrig treffat (A1) inte-aldrig => aldrig *Om du inte har inga studieplanering (A2) *inte-inga => inte-någon

Virhetyypit – B1 (1) Konjunktiovirheitä: *eftersom då får jag inte studentpengar (eftersom pääl. => eftersom sivul.) *och därför jag inte har (därför sivul. => advl pääl.) Kieltoon liittyviä ilmauksia: *Arbetsmarknaden är också inte så bra (B1) (också-inte => heller-inte)

Virhetyypit – B1 (2) Adverbiaalin paikka: *Men tyvärr går det så inte (B1) (så inte => inte så) *Egna pengar räcker alltid inte (B1) (alltid inte => inte alltid)

Virhetyypit – B2 Sanajonojen oppiminen *att det finns inte so mycket fester *att universitetslivet var inte så mörkt *att universitetslivet är inte så fint men man orkar sig. inte så mycket/många/adjektiv (Bolander 1987)

Päätelmiä (ruotsi) Kiellot ongelmallisia sivulauseissa, mutta ei päälauseissa. Sivulauseet (att, som, om): Mitä korkeampi taitotaso, sitä useammin oikein. Selvin muutos tasojen B1 ja B2 välillä. Eri virhetyyppejä eri tasoilla

Päätelmiä (suomi ja ruotsi) Virheiden määrä hyvin samanlainen ja vähenee samaan tahtiin, vaikka suomessa kiellon ongelmat ovat pääosin morfologisia, ruotsissa pääosin syntaktisia (vrt. prosessoitavuusteoria ym.). Eri virhetyyppejä eri tasoilla.

LÄHTEET Bolander, M. 1987: “Man kan studera inte så mycke”. Om placering av negation och adverb i vuxna invandrares svenska. SUM-rapport 5. Stockholms universitet, institutionen för lingvistik. Franceschina, F. & Alanen, R. & Huhta, A & Martin, M 2006: Presentation at SLATE Workshop, Amsterdam, 1 December 2006 Honkimäki, A. & Kulta, A. 2006: Suomi toisena ja vieraana kielenä – negaation oppimisesta (’Learning negation in L2 Finnish’). Pro gradu –tutkielma, Jyväskylän yliopisto. Hyltenstam, K. 1977: Implicational Patterns in Interlanguage Syntax Variation. Language learning: a journal of research in language studies, 27, Håkansson, G. 1998: Språkutveckling hos barn. Studentlitteratur. Paavilainen, M. 2008: Negationens placering i finskspråkiga högstadieelevers inlärarsvenska. Paper presented at Svenskan i Finland 11, Åbo, maj.

Distribuutio: pää- ja sivulauseet